>> Opinto-ohjaajaksi?

Työtehtävät ja työpaikat

Oppilaan ohjaajat työskentelevät peruskouluissa, ja opinto-ohjaajat lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Heidän työhönsä kuuluu oppilaiden ohjaus koulutyöhön, jatko-opintoihin, työelämään ja vapaa-aikaan. Opinto- ja oppilaan ohjaaja auttaa oppilaita esimerkiksi kurssi- ja ainevalinnoissa, ja mahdollisissa oppimisongelmissa. Työ on paljolti yhteistoimintaa oppilaiden, opettajien, oppilashuollon henkilöstön ja vanhempien kanssa. Peruskouluissa oppilaan ohjaaja hoitaa myös kontakteja työelämään järjestämällä tutustumiskäyntejä ja työelämään tutustumisjaksoja oppilaille. Ammatilliset opinnot sekä luokaton lukio ovat opiskelijoille joustavia ja yksilöllisiä koulutusmuotoja. Joustavuuden ja valinnaisuuden lisääntyminen on kuitenkin lisännyt neuvonnan ja opastuksen tarvetta oppilaitoksissa. Opinto- ja oppilaan ohjaajan pitää tuntea koulutusmahdollisuuksien lisäksi myös työelämää ja eri ammattien sisältöjä ja vaatimuksia. Opinto- ja oppilaan ohjaajan työajasta kuluu suuri osa muuhun kuin varsinaisten oppituntien pitoon. Yhteydenpito koulun lähiympäristöön (kodit, elinkeinoelämä, oppilaitokset, viranomaiset) sekä henkilökohtainen ohjaus muodostavat suurimman osan työajasta.


Koulutus

Oppilaan- ja opinto-ohjaajien koulutus johtaa kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkintoihin, jotka yhdessä antavat kelpoisuuden toimia oppilaanohjaajana peruskoulussa ja opinto-ohjaajana lukiossa. Se antaa opiskelijan peruskoulutuksesta riippuen mahdollisuuden sijoittua muiden toisen asteen ja korkea- asteen koulutuksiin sekä aikuiskoulutuksen ja työpaikkaohjauksen tehtäviin. Koulutus sisältää opettajan pedagogiset opinnot. Opiskelijan sivuainevalinnasta ja suoritt. opintojen laajuudesta riippuen koulutus antaa pätevyyden aineenopettajan tehtäviin.


Ammatin vaatimukset

Opinto- ja oppilaan ohjaajan työ edellyttää aktiivista ja kontaktihakuista otetta sekä taitoa kommunikoida ja neuvotella erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta hänen tulee olla oppilaiden luottamusta nauttiva henkilö, jolla on herkkyyttä havaita ja ymmärtää oppilaiden ongelmia sekä taitoa käsitellä niitä. Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opinto-ohjaaja useimmiten hoitaa opinto-ohjauksen muun opetustyönsä ohessa.


Viralliset kelpoisuusehdot

Opinto- ja oppilaan ohjaajilta edellytettävät kelpoisuusvaatimukset on esitetty oppilaitoslainsäädännössä. Pääsääntöisesti pätevyyteen vaaditaan kyseisen oppilaitosmuodon opettajan pätevyys ja lisäksi ohjauksen opinnot. Oppilaitosten opettajilta edellytettävät työkokemus- ja koulutusvaatimukset on säädetty oppilaitoslainsäädännössä.


Palkkatietoja

Opinto- ja oppilaan ohjaajan palkkaukseen vaikuttavat koulutus ja kouluaste eli toimiiko opinto-ohjaajana peruskoulussa, lukiossa vai ammatillisissa oppilaitoksissa. Peruspalkkaan tulee palvelusvuosien myötä palvelulisät. Palkkaus noudattaa pääpiirteissään opettajien palkkaustasoa.


Työmarkkinat

Työllisyystilanne on ollut pitkällä aikavälillä suhteellisen vakaa eli kysyntä ja tarjonta ovat olleet tasapainossa. Viime vuosina pätevistä ohjaajista on kuitenkin ollut puutetta.

Opinto-ohjaajaksi kouluttautumisessa on periaatteessa kaksi eri tietä. Toinen on suorittaa kasvatustieteellinen korkeakoulututkinto, johon kuuluvat ohjauksen opinnot ja myös opettajan pedagogiset opinnot. Tällaisen koulutuksen löydät esim. Joensuun yliopistosta.

Toinen tie saattaa olla käytetympikin. Jonkin aineen kelpoinen opettaja tai luokanopettaja tai ammatillisen opettajakelpoisuuden omaava opettaja voi hakeutua erillisiin opinto-ohjaajan opintoihin, jotka suoritetaan monimuotoisesti työn ohella. Tällaiset opinnot löydät esim. Jyväskylän yliopistosta, tai ammatillisella puolella Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta tai Hämeen ammattikorkeakoulusta. Nämä ovat 35 ov:n laajuiset ja suoritetaan siis opettajakelpoisuuden jälkeen.

Moni aloittaa opona sivutoimisesti ja ilman kelpoisuutta, eli antaa opinto-ohjausta esim opettaessaan lukiossa tai yläasteella jotain muuta ainetta aineenopettajana ja hakeutuu sitten tähän opinto-ohjaajan koulutukseen. Tällaiset epäpätevät hajatunteina opinto-ohjausta antavat opettajat ovat onneksi (oma henkilökohtainen mielipiteeni) vähenemässä ja yhä isompi osa opoista on päätoimisia ja kelpoisia kaikilla kouluasteilla. Minusta sivutoimisuus ja hajatuntien käyttö on kertonut opinto-ohjauksen aliarvostuksesta koulussa, ja tästä on viime vuosina kiitettävästi päästy ja huomattu sekä ohjauksen tarve että laadun merkitys.

Opon homma on minusta koulun mielenkiintoisimpia tehtäviä. Olin pitkään opettaja ja nyt olen opo ja vihdoin viimein tunnen olevani tehtävässä, johon olen aina halunnut. Opiskelijat ovat erittäin mielenkiintoisia, jokainen päivä tuo uutta ja uusia haasteita. Saan olla mukana sekä ohjaamassa opiskelijaa hänen hakeutuessaan oppilaitokseen, tehdessään siellä omia valintoja sekä hänen miettiessään jatkoa oppilaitoksen jälkeen. Ajan tasalla pysyminen on tässä aivan oma haasteensa, ihmisten kanssa toimiminen toinen. Ja tehdäkseni homman hyvin, tarvitsen verkoston, jossa toimin.

Sanoit, että opo ei ole varsinaisesti opettaja. Kyllä minä siitä huolimatta samaistun koulussa opettajakuntaan, vaikka opetankin aivan eri tavalla ja eri asioita, useimmiten yhdelle opiskelijalle kerrallaan, häntä kuunnellen ja keskustellen. Siksi minusta opolle hyvä tausta on tietää, mitä opettaminen on, eli olla toiminut myös opettajana.

Voi, kirjoittaisin asiasta vaikka kuinka. Kysy lisää, mitä haluat tietää. Ja edellisestä vastauksesta löysit aika paljon faktoja.

Minua kiinnostaisi tietää, miksi haluaisit opoksi? Miksi se sinua kiinnostaa?

Tuosta alkuperäisestä viestistä on melko kauan, mutta siltä varalta, että joku tänne eksyy, haluan sanoa muutaman sanasen vielä.
Eli. Olen itse opo-opiskelija, ihan ohjauksen koulutuksesta Joensuun yliopistosta. Opo ON myös opettaja, hänen opintoihinsa kuuluu kasvatustieteen/kasvatussosiologian/aikuiskasvatustieteen pääaineopintoja, opettajan pedagogiset opinnot ja ohjauksen opinnot on sisäänrakennettu tutkintoon. Tämän lisäksi on tietenkin vapaavalintaisia sivuaineita.
Opon työllistymismahdollisuudet ovat tällä hetkellä todella hyvät, ohjauksen tarve kasvaa jatkuvasti ja moninaistuu; ainut ympäristö ei ole enää suomalaisessa peruskoulussa, vaan työllistyä voi yläasteesta yliopistoon, maahanmuuttajien pariin, työvoimatoimistoon, koulutussuunnitteluun, vankilaan...
Työtapoina ei ole pelkkä yksilöohjaus, vaan opolla on myös ryhmäohjausta, luokkaohjasta, yritys yhteistyötä jne. kaikenlaista organisointia.
Joensuun yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa voi ohjauksesta lukea sekä ensin kandidaatin tutkinnon että sitten maisterin tutkinnon. Jyväskylässä voi lukea maisterin tutkinnon(oltava kandi jo). Tämän lisäksi kummassakin on toisinaan monimuotokoulutusta ja Joensuussa sivuainemahdollisuus. Pätevä opo on, kun on maisterin tutkinto.

Tarkempaa tietoa löydät koulutuksen nettisivuilta: www.joensuu.fi/ohjaus.

Hah, mä en tajua, miksi pitää käydä opoksi oikein minkäänlaista koulutusta. Yläasteella ja lukiossa opon tunnin (toppilan yläaste, Oulun normaalikoulun lukio) olivat ainakin TÄYTTÄ HUUHAATA! Sellaista panikointi, että "hakekaa kaikkialle opiskelemaan!" ja opo vaahtosi kuukausitolkulla ylppäreistä. Opotuntien sisällön tietoarvo oli lähes täysi nolla, opon tapaamiset olivat turhuutta, johon meni hyvää opiskeluaikaa hukkaan ja siitä ei ollut kertakaikkiaan yhtään mitään hyötyä!

Käytännön työ ei ilmeisesti mitään pätevyyttä edellytä, ja koko opon viran saisi mun puolestani lakkauttaa.

Mikä on opojen arvostus opettajakunnan sisällä? Katsotaanko opoja alaspäin? Oppilailla on ainakin sellainen mielikuva, että opo-tunnit ovat vähän huuhaata. Saako opot tosiaan yhtä paljon palkkaa kuin opettajat?

Luin nämä keskustelut mielenkiinnolla! Olen opiskelemassa opinto-ohjaajaksi, mutta en opon koulutusohjelmassa vaan tavoitteenani on tehdä maisteriopinnot oposta. Haluan kuitenkin tehdä työtä, jota voin tehdä myös ulkomailla. Osaatteko sanoa, että onko opoille töitä suomen ulkopuolella, jos ei kouluissa niin muissa yksiköissä? Itse olen tutkinut asiaa, enkä ole löytänyt vastauksia oikein mistään...Haluaisin töihin esimerkiksi ruotsiin tai Britanniaan.

Edellisestä viestistä on jo aikaa, mutta laitan tähän nyt kuitenkin :) jos opinto ohjausta opiskelee ammattikorkeassa onko mahdollista toimia opona lukiossa ja yliopistossa. Olen miettinyt vaihtoehtoja jyväskylää ja joensuuta, mutta olisiko mahdollista opiskella ensin kasvatustieteiden maisteriksi helsingissä ja käydä vaikka haaga heliassa ammatillinen opinto-ohjaajan koulutus?

Amk:n opettajakorkeaan opoksi opiskelemaan voivat hakea myös muualla kuin ammatillisella puolella työskentelevät opettajat. Opettajan pätevyys siis vaaditaan. Itse olen aineenopettaja, joka työskentelee ammattikoulussa ja nyt opiskelen opoksi amk:ssa. Aikaisemman opettajan kelpoisuuden myötä olen pätevä opoksi kaikilla asteilla. Ammatillisen opettajan koulutuksella opoksi opiskelevat ovat päteviä opoja vain ammatillisella puolella.

Ammatillisen Opinto ohjaajan tutkinnon voi suorittaa Tampereelakin. Olen Ammatillinen Liikunnanopettaja.
Koulutuksena Liikunnanohjaajan tutkinto, 8-10-vuotta työkokemusta, Ammatilliset opettaja opinnot.
En ole käynyt lukiota, ja yliopistossa olen käynyt hauskuuttamassa itseäni erilaisilla avoimilla perusopinnolla.
Nyt haen Ammatillisiin opinto-ohjaajan opintoihin, joka antaa pätevyyden peruskoihin ja toiselle asteelle. Luulen että voin toimia myös korkeakouluissa? Ehkä yli opistossa?
Ketjun aloittaja ajatteli että "ei opo ole opettaja...". No, ei ole silti opo saa parempaa palkkaa kuin kuin luokan opettaja... Kilvan vain hakemaan opo- koulutuksiin.

Ja tietty rikosrekisteri vaaditaan jos meinaa työskennella lasten ja nuorten kanssa. Huume, ja/tai väkivalta tuomioilla on ehkä vaikea saada hommia opetus alalta, luulen?