moraalinen adoptio-oikeus suomalaisittain
Auttakaaa minua kertokaa mielipiteenne kuinka koette suhtautumisenne adoptioon.Aikanaan kotimaastamme laivattiin mm.ruotsiin ja norjaan ns. sota-lapsia, joista usea jäi sille tielleen asuttamaan uutta kotiansa loppuelämäkseen. Sotiemme aikana useat(liian monet) perheet (Äidit) joutuivat lastensa kanssa puntaroimaan kuinka heidän on sosiaalisesti mahdollista elää tilanteessaan jossa heidän perheensä elää...[silloinkin suomeamme elätti liian moni lapseton pariskunta jotka olisivat pystyneet tarjoamaan sosiaalisen tilanteen pakkosanelemanakin eheän ja juurekkaan kodin lukuisalle joukolle pois siirettyjä lapsia ilman "naapurimaidemme tukea"l]Silloin rikas ja rahvas ruotsi ymmärsi tilanteensa saada pellavapäitä lapsettomien pariskuntiensa elämän kipinäksi , unohtamattakaan ajatusta tuleviksi kansalaisikseen.
Toinen maailmansota on käyty ja eletään nykypäivää.
Suomessamme elintaso on noussut ja rahnaa on laittaa miltei humpuuksiin saakka. KUINKA suomalaisten adoptoimat lapset ovat pystyneet sijoittumaan kulttuuriimme(useimmiten Suomeemme adoptoidut lapset eroavatsyntyperää kuin adoptivanhemmat)?...kertokaa näkemyksenne adoptiota harkitsevat että näkemyksenne harkita adoptiota eivät ole pelkästään henkilökohtaisia vaan ymmärrette vastuunne myös kulttuurimme jatkajina!
Auttakaaa minua kertokaa mielipiteenne kuinka koette suhtautumisenne adoptioon.Aikanaan kotimaastamme laivattiin mm.ruotsiin ja norjaan ns. sota-lapsia, joista usea jäi sille tielleen asuttamaan uutta kotiansa loppuelämäkseen. Sotiemme aikana useat(liian monet) perheet (Äidit) joutuivat lastensa kanssa puntaroimaan kuinka heidän on sosiaalisesti mahdollista elää tilanteessaan jossa heidän perheensä elää...[silloinkin suomeamme elätti liian moni lapseton pariskunta jotka olisivat pystyneet tarjoamaan sosiaalisen tilanteen pakkosanelemanakin eheän ja juurekkaan kodin lukuisalle joukolle pois siirettyjä lapsia ilman "naapurimaidemme tukea"l]Silloin rikas ja rahvas ruotsi ymmärsi tilanteensa saada pellavapäitä lapsettomien pariskuntiensa elämän kipinäksi , unohtamattakaan ajatusta tuleviksi kansalaisikseen.
Toinen maailmansota on käyty ja eletään nykypäivää.
Suomessamme elintaso on noussut ja rahnaa on laittaa miltei humpuuksiin saakka. KUINKA suomalaisten adoptoimat lapset ovat pystyneet sijoittumaan kulttuuriimme(useimmiten Suomeemme adoptoidut lapset eroavatsyntyperää kuin adoptivanhemmat)?...kertokaa näkemyksenne adoptiota harkitsevat että näkemyksenne harkita adoptiota eivät ole pelkästään henkilökohtaisia vaan ymmärrette vastuunne myös kulttuurimme jatkajina!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomenkielesi on omituista höpinää, etkö osaa kirjoittaa? Auttakaa MINUA kertomaan mielipiteenne??? Kerro sitten... vaikka minun mielipiteeni, autan sen verran että:
lapsi on oman kulttuurinsa tuote, oma kulttuuri on sitä missä elää, vaikuttaa ja tekee työtä.
pyydän anteeksi kirjoitus virheitäni(minulla todettu sanasokeus muuten olen jo taistellut paikkani ja elintasoni täällä verotettujen ihmisten ikeessä)en ole lapseton mutta sisarellani on reilu parivuotias lapsi adoptoituna tänne kotimaahamme. heillä on tosiaankin myös kaikki perustoimeentuloon tarvittavat elementit olleet kohdillaan jo vuosia. itseäni on kiinnostanut jo vuosia seikka josta en ole saanut vastausta että OVATKO adoptiota harkinneet ja siihen myöntävän vasauksen saaneet pariskunnat ajatelleet oikeasti kuinka heidän adoptoima lapsi(lapset)tulevat sijoittumaan aikanaan yhteisöömme???kertokaa mieluummin memwstys tarinoita kuin ruikutuksia
Adoptiolasta ei nykyään saa ilman adoptioneuvontaa. Adoptioneuvonnassa pohditaan pitkään ja monelta kantilta myös tätä puolta, jota nyt kysyt.
Eli, kyllä, adoptiovanhemmat harkitsevat tätä asiaa.