Hei!
olemme olleet seurannassa ja hormonihoidoissa nyt 1,5 vuotta, eikä ole merkkiäkään raskautumisesta. kaikki lab-kokeet on ok, torvet on auki, follikkelit muodostuu ok, mut EHKÄ vasen munasarja puuttuu kokonaan.
olen juuri syönyt kuudennen kuurin clomeja, ja se on siis viimeinen. Mitäs nyt tapahtuu? piikeistä lääkäri puhui, mutta miten se käytännössä menee? parin viikon kuluttua alkaa taas menkat ja sitten pitää heti varata aika lääkärille uutta hoitomuotoa varten.
nyt olis kiva tietää etukäteen, mistä on kyse. onko kyse munasolun irroittamisesta? niin olen itse ajatellut ilman minkäänlaista teoriatietoutta. kun lääkäri tästä puhui, en ollut kovin vastaanottavaisella mielellä, joten meni kaikki ihan ohi...
Henkinen jaksaminen on muuten jännä juttu! ja anteeksi niille, jotka ovat jo monia vuosia olleet hoidoissa - teillä on vielä kamalampaa kuin minulla! mutta olen niin pettynyt itseeni, kun ajatukseni ovat niin vääristyneet; mielialani vaihtelevat yms sivuoireet. nämähän on samoja oireita kuin raskaudessa, mutta raskauden aikana ne kestää kun ne ymmärtää ja niiden seurauksena on lapsi... mutta kun näissä hoidoissa joutuu kokemaan samat oireet ilma suotuisaa lopputulosta! miten te monta vuotta hoidoissa olleet jaksatte???
ja kliseet! ne on ihan kamalia!!!!! niitä kuulee viikoittain eikä ne auta yhtään!!! UNOHDA!! LAKKAA YRITTÄMÄSTÄ!!!! RENTOUDU!!! KEKSI JOTAIN MUUTA!!!! koittakaa keksiä jotain uutta!
mutta ei auta, lumessakin on tarvottava jos etiä päin haluaa - viisasteli mummo hangessa...
olemme olleet seurannassa ja hormonihoidoissa nyt 1,5 vuotta, eikä ole merkkiäkään raskautumisesta. kaikki lab-kokeet on ok, torvet on auki, follikkelit muodostuu ok, mut EHKÄ vasen munasarja puuttuu kokonaan.
olen juuri syönyt kuudennen kuurin clomeja, ja se on siis viimeinen. Mitäs nyt tapahtuu? piikeistä lääkäri puhui, mutta miten se käytännössä menee? parin viikon kuluttua alkaa taas menkat ja sitten pitää heti varata aika lääkärille uutta hoitomuotoa varten.
nyt olis kiva tietää etukäteen, mistä on kyse. onko kyse munasolun irroittamisesta? niin olen itse ajatellut ilman minkäänlaista teoriatietoutta. kun lääkäri tästä puhui, en ollut kovin vastaanottavaisella mielellä, joten meni kaikki ihan ohi...
Henkinen jaksaminen on muuten jännä juttu! ja anteeksi niille, jotka ovat jo monia vuosia olleet hoidoissa - teillä on vielä kamalampaa kuin minulla! mutta olen niin pettynyt itseeni, kun ajatukseni ovat niin vääristyneet; mielialani vaihtelevat yms sivuoireet. nämähän on samoja oireita kuin raskaudessa, mutta raskauden aikana ne kestää kun ne ymmärtää ja niiden seurauksena on lapsi... mutta kun näissä hoidoissa joutuu kokemaan samat oireet ilma suotuisaa lopputulosta! miten te monta vuotta hoidoissa olleet jaksatte???
ja kliseet! ne on ihan kamalia!!!!! niitä kuulee viikoittain eikä ne auta yhtään!!! UNOHDA!! LAKKAA YRITTÄMÄSTÄ!!!! RENTOUDU!!! KEKSI JOTAIN MUUTA!!!! koittakaa keksiä jotain uutta!
mutta ei auta, lumessakin on tarvottava jos etiä päin haluaa - viisasteli mummo hangessa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei,
hoidot on tietysti aina yksilöllisiä ja riippuvat syistä, miksi lasta ei kuulu, mutta meillä näin (olen selittämätön lapseton):
Söin vain kaksi kiertoa Clomeja insseihin, lähinnä siitä syystä että ne ohensivat jo muutenkin ohutta limakalvoa entisestään. Sitten kolmanteen inssiin vaihdettiin pistokset, ensin Menopur ja nyt neljänteen Gonal F. Samalla saadaan kuulemma jo tietoa Gonalin toimivuudesta marraskuussa edessä olevaa IVF:ää varten. Joka inssiä ennen munasolu on kypsytetty loppuun Pregnyl-pistoksella.
Onnea matkaan!
Kiitos tuosta tiedosta.
Kauanko te olitte hormonihoidoissa ennen ennen kuin menitte varsinaisiin toimenpiteisiin? ivf:n siis.
meitä kun on hormoneilla yritetty onnistaa puolitoista vuotta, mut ei oo onnannu. meilläkin lapsettomuus on tavallaan selittämätön, vaikkakin on epäily että raskautumismahdollisuudet ovat alentuneet mahdollisen puuttuvan munasarjan vuoksi.
elikä kun clomit lopetetaan tähän kiertoon, niin onko seuraava vaihe sitten se ivf:n tai muuhun valmistaminen? sitäkö ne piikit tarkoittaa?
Hei,
meillä ei pelkkää hormonihoitoa kokeiltu lainkaan (olen 35v) vaan heti ekalla käynnillä sovittiin inseminaatiosta. Ja niitä on tehty nyt siis neljä eri lääkkeillä avustettuina. Jo toisen inssin aikoihin pääsin jonoon IVF:ää varten, joka nyt ilmeisesti lokakuussa edessä (vaikka neljäs inssi tehtiinkin vasta eilen, mutta optimismi on aika alhaalla). Eka käynti oli maaliskuussa, joten tosi nopeasti on mun tapauksessa edetty. Mutta hyvä niin.
Sekin on ihan yksilöllistä, että tehdäänkö inssejä ensin vain siirrytäänkö suoraan IVF:ään. Mutta jos sulla on periaatteessa mahdollisuus tulla raskaaksi (eli yksi munasarja on olemassa) niin ehkä inssejä yritetään ensin. Ovat ne kuitenkin vähemmän raskaita operaatioita.