Hengittävätko nykypäivän akrylaattimaalit?

Oletko koskaan katsonut uusien maalien rakennetta mikroskoopilla? Sen perusteella uskon, että maalit ovat hengittäviä, niin kauan kun kerrospaksuus pysyy kohtuullisena.

Mainospuheet on mainospuheita, mutta ne kannattaa tavalla tai toisella pystyä osoittamaan todeksi tarpeen vaatiessa, muutoin voi olla hankaluuksissa

koskaan? kirjoitti:

Oletko koskaan katsonut uusien maalien rakennetta mikroskoopilla? Sen perusteella uskon, että maalit ovat hengittäviä, niin kauan kun kerrospaksuus pysyy kohtuullisena.

Mainospuheet on mainospuheita, mutta ne kannattaa tavalla tai toisella pystyä osoittamaan todeksi tarpeen vaatiessa, muutoin voi olla hankaluuksissa

Lue lisää

Saimme Teknoksen värisuunnittelijalta tuolloin oikein hienon esitteen, jossa kerrottiin Nordica Ekon erilaisesta molekyylirakenteesta muihin akrylaattimaaleihin nähden (mm. jostain kovista pallukoista maalin rakenteessa). Luulisi ettei tuommosia esitteitä kärsi maalinvalmistajan jaella, jos ne eivät perustu edes osittain todellisuuteen. Onhan täysin selvää, että esitteissä on mainospuheita, mutta entäs jos kumminkin on käynyt niin, että Teknos olisi sattunut kehittämään jotain muihin maaleihin nähden erilaista. Aika näyttää onko se parempaa tai edes yhtä hyvää kuin tunnetut akrylaattimaalit, koska tietääkseni tuote on edelleen sen verran uusi, ettei sen pitkäaikaiskestävyydestä ole käytännön kokemuksia.

Kun vedät taloosi paksun kalvon lateksimaalia, olet peittänyt talosi muovikelmulla. Miten sellainen muka hengittää? Paskapuhetta koko "hengittävyys". Suosi öljymaaleja tai keittomaaleja.

hengittää kirjoitti:

Kun vedät taloosi paksun kalvon lateksimaalia, olet peittänyt talosi muovikelmulla. Miten sellainen muka hengittää? Paskapuhetta koko "hengittävyys". Suosi öljymaaleja tai keittomaaleja.

Lue lisää

Niinpä niin, taas näitä suuren totuuden kertojia. jos vielä esität jotain faktaa väitteesi tueksi, niin hyvä on.

kehiin kirjoitti:

Niinpä niin, taas näitä suuren totuuden kertojia. jos vielä esität jotain faktaa väitteesi tueksi, niin hyvä on.

Muovia ajatellaan yleensä vesitiiviinä rakenteena, jota se usein onkin. Poikkeus on tietenkin vaahtomuovi, joka on tehty huokoiseksi. Maali voidaan periaattessa tehdä huokoiseksi haihtuvan aineen (esim. vesi) avulla, jolloin vesi haihtuessaan tekee ilmakäytäviä. Jos maalin kovettuminen on sopivassa suhteessa haihtuvan aineen haihtumisnopeuteen, huokoisuutta esiintyy.

Vesi ei tässä mielessä ole paras ohennin, mutta akrylaattiin voi kyllä jonkin verran huokoisuutta tulla. Ongelmaksi tulee se, kun maali vedetään kahteen tai useampaan kertaan. Huokoset eivät titenkään osu automaattisesti edellisten huokosten päälle, jolloin hengitettävyys menetetään.

Yksi keino irroittaa vanha lateksi/akrylaatti onkin vetää uusi lateksi päälle, jolloin sekä sen aiheuttama jännitys että hengittämättömyydestä johtuva kosteus ponnaavat maalin irti puusta.

Tuskin helteisellä kesäilmalla mielellään ajaa 300 kilometriä 40 vuotta vanhalla autolla yhdessä perheen kanssa. Tietty se nyt on kuuluisia makuasioita.

Ensinnä, maalitehtaat mainostavat ja uskoakseni pystyvät myös toteennäyttämään tuon "hengittämisen", kunhan puhutaan muutamasta maalauskerrasta. Toiseksi tuolla asialla nyt ei ole niin suurta merkitystäkään suurimmalle osalle maamme rakennuskantaa, kun julkisivut on "oikein tehty".

Pika-Tehon haukkumisesta: sitä on käsittääkseni käytetty aika monessa talossa julkisivumaalina ja se prosentuaalinen osuus, jossa aiheuttaa ongelmia on ollut pieni, ja miksi vain jossain taloissa aiheutuu ongelmia? Olisiko mahdollista, että ko. taloissa liikkuu poikkeuksellisen paljon kosteutta seinärakenteessa?! Eihän se niin voi olla, vika on "Pika-Tuhossa". Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia..

ja muusta kirjoitti:

Tuskin helteisellä kesäilmalla mielellään ajaa 300 kilometriä 40 vuotta vanhalla autolla yhdessä perheen kanssa. Tietty se nyt on kuuluisia makuasioita.

Ensinnä, maalitehtaat mainostavat ja uskoakseni pystyvät myös toteennäyttämään tuon "hengittämisen", kunhan puhutaan muutamasta maalauskerrasta. Toiseksi tuolla asialla nyt ei ole niin suurta merkitystäkään suurimmalle osalle maamme rakennuskantaa, kun julkisivut on "oikein tehty".

Pika-Tehon haukkumisesta: sitä on käsittääkseni käytetty aika monessa talossa julkisivumaalina ja se prosentuaalinen osuus, jossa aiheuttaa ongelmia on ollut pieni, ja miksi vain jossain taloissa aiheutuu ongelmia? Olisiko mahdollista, että ko. taloissa liikkuu poikkeuksellisen paljon kosteutta seinärakenteessa?! Eihän se niin voi olla, vika on "Pika-Tuhossa". Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia..

Lue lisää

"Oikein tehdyllä" tarkoitat varmaan sitä, kun talo on paskamaalin käyttömahdollisuuden vuoksi tehty siten, että ulkoverhous on irrallaan muusta rakenteesta ja on siten vain jonkinmoinen tuulensuoja. No, onhan se niinkin...

Kyllä maalin pitäisi olla sellaista, että sillä voi huoletta vetää vanhan kunnon rintamamiestalon ilman pelkoa maalin repeilystä irti tai jopa laudoituksen tuhoutumisesta.

Itse vaihdoin talooni paikoin irronneen Pika-Tuhon tilalle petrooliöljymaalin. Kaiken varalta raaputin (hirveä työ) kaiken Pika-Tuhon pois. Raaputusta ei enää koskaan tarvitse tehdä uudelleen, koska oikean öljymaalin huoltomaalaus myöhemmin on helppo homma.

Niinpä niin. kirjoitti:

"Oikein tehdyllä" tarkoitat varmaan sitä, kun talo on paskamaalin käyttömahdollisuuden vuoksi tehty siten, että ulkoverhous on irrallaan muusta rakenteesta ja on siten vain jonkinmoinen tuulensuoja. No, onhan se niinkin...

Kyllä maalin pitäisi olla sellaista, että sillä voi huoletta vetää vanhan kunnon rintamamiestalon ilman pelkoa maalin repeilystä irti tai jopa laudoituksen tuhoutumisesta.

Itse vaihdoin talooni paikoin irronneen Pika-Tuhon tilalle petrooliöljymaalin. Kaiken varalta raaputin (hirveä työ) kaiken Pika-Tuhon pois. Raaputusta ei enää koskaan tarvitse tehdä uudelleen, koska oikean öljymaalin huoltomaalaus myöhemmin on helppo homma.

Lue lisää

Heh, sujuvasti kiersit sen aiheen, miksi osa rintamamiestaloista toimii "paskamaalien" (kuten sinä sujuvasti asian ilmaiset) kanssa. Kukapa myöntäisi, että itsellään on ongelmia talossa, paitsi maali on paskaa :)

"Oikein tehdyllä" tarkoitin, että seinän tehtävähän on eristää lämpöä, ja mikäli siellä kosteutta/ilmaa liikkuu, niin se ei ole hyväksi lämmoneristyskyvylle.

Petrooliöljymaalin, jonka tulevaisuudesta ei ole takeita. Tulevat VOC-rajoitukset tulevat aiheuttamaan ongelmia, ainaskin nykyisenkaltaisille petrooliöljymaaleille. Varsinainen luonnonystävän valinta.

vedit :) kirjoitti:

Heh, sujuvasti kiersit sen aiheen, miksi osa rintamamiestaloista toimii "paskamaalien" (kuten sinä sujuvasti asian ilmaiset) kanssa. Kukapa myöntäisi, että itsellään on ongelmia talossa, paitsi maali on paskaa :)

"Oikein tehdyllä" tarkoitin, että seinän tehtävähän on eristää lämpöä, ja mikäli siellä kosteutta/ilmaa liikkuu, niin se ei ole hyväksi lämmoneristyskyvylle.

Petrooliöljymaalin, jonka tulevaisuudesta ei ole takeita. Tulevat VOC-rajoitukset tulevat aiheuttamaan ongelmia, ainaskin nykyisenkaltaisille petrooliöljymaaleille. Varsinainen luonnonystävän valinta.

Lue lisää

>Kukapa myöntäisi, että itsellään on ongelmia talossa, paitsi maali on paskaa :)

No mitäs ongelmia talossa on, jos se toimii oikeiden maalien kanssa aivan moitteeta, mutta paskamaalit lähtevät irti tai aiheuttavat puulle vaurioita?

Tietysti rintamamiestaloilla on eroja! Osahan on hirrestä, osa vaaka- osa pystylaudoitettuja jne, puhumattakaan pienemmistä yksityiskohdista. Voihan hatarassa talossa paskamaalikin toimia...

Suurin ero on tietenkin se, että rintamamiestaloissa koko seinä toimii ainakin jollain tavoin lämmöneristeenä. Kuitenkin sanoit: ""Oikein tehdyllä" tarkoitin, että seinän tehtävähän on eristää lämpöä, ja mikäli siellä kosteutta/ilmaa liikkuu, niin se ei ole hyväksi lämmoneristyskyvylle."

No kun paskamaalien kannalta oikein tehdyssä NIMENOMAAN ilma kiertää seinän sisällä. Puhutaan tuulettuvasta rakenteesta eli uloimman lautaverhouksen alla on kiertävää ilmaa useiden senttien paksuudelta, että lautaparka pääsee edes toiselta puolelta haihduttamaan kosteuden ulos, koska sieltä maalin puolelta se ei onnistu. Silloin KOKO SEINÄ ei tietenkään toimi lämmöneristeenä, vaan verhous ainoastaan tuulensuojalevynä, jonka alla on talvella pakkasta ainakin lähes saman verran kuin ulkona. Voihan seinän paksuutta lisäämällä toki saada vaikka miten hyvän lämmöneristyksen, mutta ei koko seinä ole eriste, jos ulkoverhous pitää jättää irti muusta seinästä maalin takia.

Nyt määritellyt VOC-rajoitukset eivät aiheuta muutoksia petrooliöljymaaliin, koska nykyisetkin pysyvät rajojen sisällä. Jos joskus tulevaisuudessa tiukennetaan, eihän se ole mikään ongelma uudelleenmaalaamiselle, koska sehän onnistuu samalla (vernissa)maalilla ilman petrooliohennusta eikä toisaalta lamppuöljyn myyntiä varmaan koskaan lopeteta, joten voihan sitä laittaa itse, mikäli haluaa muuttaa vernissamaalin ominaisuuksia petrooliöljymaaliksi.

Oikea vernissamaalihan on sideaineen osalta luonnontuote. Paljonko yksi perhe sitten aiheuttaa 20 vuodessa VOC-päästöjä esim liikenteessä verrattuna siihen, että kerran parissa vuosikymmenessä käyttää taloonsa petroolilla ohennettua maalia, sitähän sopii laskeskella.

Niinpä niin. kirjoitti:

>Kukapa myöntäisi, että itsellään on ongelmia talossa, paitsi maali on paskaa :)

No mitäs ongelmia talossa on, jos se toimii oikeiden maalien kanssa aivan moitteeta, mutta paskamaalit lähtevät irti tai aiheuttavat puulle vaurioita?

Tietysti rintamamiestaloilla on eroja! Osahan on hirrestä, osa vaaka- osa pystylaudoitettuja jne, puhumattakaan pienemmistä yksityiskohdista. Voihan hatarassa talossa paskamaalikin toimia...

Suurin ero on tietenkin se, että rintamamiestaloissa koko seinä toimii ainakin jollain tavoin lämmöneristeenä. Kuitenkin sanoit: ""Oikein tehdyllä" tarkoitin, että seinän tehtävähän on eristää lämpöä, ja mikäli siellä kosteutta/ilmaa liikkuu, niin se ei ole hyväksi lämmoneristyskyvylle."

No kun paskamaalien kannalta oikein tehdyssä NIMENOMAAN ilma kiertää seinän sisällä. Puhutaan tuulettuvasta rakenteesta eli uloimman lautaverhouksen alla on kiertävää ilmaa useiden senttien paksuudelta, että lautaparka pääsee edes toiselta puolelta haihduttamaan kosteuden ulos, koska sieltä maalin puolelta se ei onnistu. Silloin KOKO SEINÄ ei tietenkään toimi lämmöneristeenä, vaan verhous ainoastaan tuulensuojalevynä, jonka alla on talvella pakkasta ainakin lähes saman verran kuin ulkona. Voihan seinän paksuutta lisäämällä toki saada vaikka miten hyvän lämmöneristyksen, mutta ei koko seinä ole eriste, jos ulkoverhous pitää jättää irti muusta seinästä maalin takia.

Nyt määritellyt VOC-rajoitukset eivät aiheuta muutoksia petrooliöljymaaliin, koska nykyisetkin pysyvät rajojen sisällä. Jos joskus tulevaisuudessa tiukennetaan, eihän se ole mikään ongelma uudelleenmaalaamiselle, koska sehän onnistuu samalla (vernissa)maalilla ilman petrooliohennusta eikä toisaalta lamppuöljyn myyntiä varmaan koskaan lopeteta, joten voihan sitä laittaa itse, mikäli haluaa muuttaa vernissamaalin ominaisuuksia petrooliöljymaaliksi.

Oikea vernissamaalihan on sideaineen osalta luonnontuote. Paljonko yksi perhe sitten aiheuttaa 20 vuodessa VOC-päästöjä esim liikenteessä verrattuna siihen, että kerran parissa vuosikymmenessä käyttää taloonsa petroolilla ohennettua maalia, sitähän sopii laskeskella.

Lue lisää

Onko sinulla esittää faktaa tuosta Voc-määräyksien seurauksista, sillä perinnemaalitehtaat ovat olleet hyvin vaitonaisia omien tuotteidensa mahdollisista muutoksista 2007 ja 2010 määräyksien osalta.

Jep, sinä tunnet rakennetekniikkaa selvästi erittäin hyvin. Palataan asiaan, kun olet muutaman talven tuulettanut päätäsi ja sukkiasi rintamamiestalossa (suosittelen samalla lueskelemaan esim. rakennusfysiikkaa käsitteleviä teoksia) ;)

Muuten petrooliöljymaalien osalta suosittelen lukemaan Kalevi Järvisen kommentteja nykyisistä tuotteista :)

Omalta osaltani jätän sinut kiroilemaan paskamaaleista ja kaikesta muustakin nykyajan hömpötyksistä. Talotkaan eivät ole niinkuin ennen, jotain ihme tuuletusrakoja ja tuulensuojia ja matalaenergia-juttuja. Ennen sitä vain laitettiin lisää vaatetta päälle ja laitettiin puuta hellaan.

tähän kirjoitti:

Onko sinulla esittää faktaa tuosta Voc-määräyksien seurauksista, sillä perinnemaalitehtaat ovat olleet hyvin vaitonaisia omien tuotteidensa mahdollisista muutoksista 2007 ja 2010 määräyksien osalta.

Jep, sinä tunnet rakennetekniikkaa selvästi erittäin hyvin. Palataan asiaan, kun olet muutaman talven tuulettanut päätäsi ja sukkiasi rintamamiestalossa (suosittelen samalla lueskelemaan esim. rakennusfysiikkaa käsitteleviä teoksia) ;)

Muuten petrooliöljymaalien osalta suosittelen lukemaan Kalevi Järvisen kommentteja nykyisistä tuotteista :)

Omalta osaltani jätän sinut kiroilemaan paskamaaleista ja kaikesta muustakin nykyajan hömpötyksistä. Talotkaan eivät ole niinkuin ennen, jotain ihme tuuletusrakoja ja tuulensuojia ja matalaenergia-juttuja. Ennen sitä vain laitettiin lisää vaatetta päälle ja laitettiin puuta hellaan.

Lue lisää

Nyt tulossa olevat päätökset (ellei niihin tule rajuja muutoksia) eivät vaikuttaisi petrooliöljymaalien koostumukseen mitään. Siksi perinnemaalitehtaiden ei tarvitse tässä vaiheessa puhua noista nyt nimetyistä määräyksistä yhtään mitään ainakaan petrooliöljymaalin osalta. Siitä vaitonaisuus...

Jos myöhemmin tiukentuu, sen vaikutuksista en itse minäkään tiedä...

Ja kuten sanoin, petrooliöljymaalaus loppuu kokonaan sitten, kun valopetroolin myynti kielletään...

Perinnemaaleillehan kaavaillaan sitäpaitsi helpotuksia voc-päästöihin, sikäli kun päästörajat tulevaisuudessa aiheuttaisivat muutoksia.

>Palataan asiaan, kun olet muutaman talven tuulettanut päätäsi ja sukkiasi rintamamiestalossa

Olenhan minä tuuletellut päätäni ja sukkiani rintamiestalossa jo lähes kymmenen vuotta. So what?

Kalevi Järvinen on sen tason ammattilainen, että käytin nimenomaan sitä petrooliöljymaalia, jota hän on suositellut! Perinnemaalien nimillähän ratsastavat monenlaiset maalitehtaat, vaikka tuottet olisivat aivan muuta.

>Ennen sitä vain laitettiin lisää vaatetta päälle ja laitettiin puuta hellaan.

Niin, kun ulkona oli kerran 28 astetta pakkasta, rintamamiestalossani oli saman verran lämpöasteita sisällä, kun olin pannut riittävästi (tai hiukan liikaa) pökköä pesään. Iso leivinuunikin on sen verran hyvä varaaja, että vuorokauden kuluttua tulen sammumisesta sisällä uunissa on vielä 110 astetta lämmintä.

Niinpä niin. kirjoitti:

Nyt tulossa olevat päätökset (ellei niihin tule rajuja muutoksia) eivät vaikuttaisi petrooliöljymaalien koostumukseen mitään. Siksi perinnemaalitehtaiden ei tarvitse tässä vaiheessa puhua noista nyt nimetyistä määräyksistä yhtään mitään ainakaan petrooliöljymaalin osalta. Siitä vaitonaisuus...

Jos myöhemmin tiukentuu, sen vaikutuksista en itse minäkään tiedä...

Ja kuten sanoin, petrooliöljymaalaus loppuu kokonaan sitten, kun valopetroolin myynti kielletään...

Perinnemaaleillehan kaavaillaan sitäpaitsi helpotuksia voc-päästöihin, sikäli kun päästörajat tulevaisuudessa aiheuttaisivat muutoksia.

>Palataan asiaan, kun olet muutaman talven tuulettanut päätäsi ja sukkiasi rintamamiestalossa

Olenhan minä tuuletellut päätäni ja sukkiani rintamiestalossa jo lähes kymmenen vuotta. So what?

Kalevi Järvinen on sen tason ammattilainen, että käytin nimenomaan sitä petrooliöljymaalia, jota hän on suositellut! Perinnemaalien nimillähän ratsastavat monenlaiset maalitehtaat, vaikka tuottet olisivat aivan muuta.

>Ennen sitä vain laitettiin lisää vaatetta päälle ja laitettiin puuta hellaan.

Niin, kun ulkona oli kerran 28 astetta pakkasta, rintamamiestalossani oli saman verran lämpöasteita sisällä, kun olin pannut riittävästi (tai hiukan liikaa) pökköä pesään. Iso leivinuunikin on sen verran hyvä varaaja, että vuorokauden kuluttua tulen sammumisesta sisällä uunissa on vielä 110 astetta lämmintä.

Lue lisää

Käytit siis rustholli-petrooliöljymaalia.

Minusta sinun vastauksia on hauska lukea, tiedät selkeästi aiheesta paljon, mutta en voi välttyä mielikuvalta vanhasta katkerasta miehestä, joka on kaikkea uutta vastaan. Tietenkin mielikuva voi olla todella kaukana todellisuudesta. Toinen vaihtoehto sinun kirjoittelulle on, että sinulla on intressejä puolustaa perinnemaaleja esim. taloudellisista syistä, sen verran kärkästä hyökkäyksesi vesiohenteisia maaleja kohtaan on ollut.

Petrooliöljymaalihan on yksinkertaistettuna pellavaöljymaali, johon on lisätty valopetroolia ja tulevaisuudessa VOC rajoitukset ajavat liuotinohenteiset maalit mahdollisimman korkeaan kiinteäainepitoisuuteen, mitä tällöin jää käteen? Pellavaöljymaali, ainaskin minun käsitykseni mukaan. Tämän voi tietenkin osoittaa vääräksi.

Minusta on mielenkiintoista sinun olettamus, että rintamamiestalot, joissa vesiohenteinen maali on kestänyt ovat automaattisesti niin hataria, että tuulettuvat "paskamaaleista" huolimatta. No, sinä olet selkeästi kantasi päättänyt, kaikki jotka ovat erimieltä ovat väärässä, näinhän se menee? ;)

Rintamamiestalon lämmittämisen taloudellisuudesta ja ympäristövaikutuksista saisi mielenkiintoisen keskustelun, mutta jääköön se tällä kertaa.

täältä kirjoitti:

Käytit siis rustholli-petrooliöljymaalia.

Minusta sinun vastauksia on hauska lukea, tiedät selkeästi aiheesta paljon, mutta en voi välttyä mielikuvalta vanhasta katkerasta miehestä, joka on kaikkea uutta vastaan. Tietenkin mielikuva voi olla todella kaukana todellisuudesta. Toinen vaihtoehto sinun kirjoittelulle on, että sinulla on intressejä puolustaa perinnemaaleja esim. taloudellisista syistä, sen verran kärkästä hyökkäyksesi vesiohenteisia maaleja kohtaan on ollut.

Petrooliöljymaalihan on yksinkertaistettuna pellavaöljymaali, johon on lisätty valopetroolia ja tulevaisuudessa VOC rajoitukset ajavat liuotinohenteiset maalit mahdollisimman korkeaan kiinteäainepitoisuuteen, mitä tällöin jää käteen? Pellavaöljymaali, ainaskin minun käsitykseni mukaan. Tämän voi tietenkin osoittaa vääräksi.

Minusta on mielenkiintoista sinun olettamus, että rintamamiestalot, joissa vesiohenteinen maali on kestänyt ovat automaattisesti niin hataria, että tuulettuvat "paskamaaleista" huolimatta. No, sinä olet selkeästi kantasi päättänyt, kaikki jotka ovat erimieltä ovat väärässä, näinhän se menee? ;)

Rintamamiestalon lämmittämisen taloudellisuudesta ja ympäristövaikutuksista saisi mielenkiintoisen keskustelun, mutta jääköön se tällä kertaa.

Lue lisää

Kummallista kun aina eri nimimerkki vastaa;-)

>mielikuvalta vanhasta katkerasta miehestä, joka on kaikkea uutta vastaan.

Vanha en ole enkä ole kaikkea uutta vastaan, päinvastoin. Työssäni käytän aina mahdollisimman modernia (siis kohtuudella miten varat sallivat) konekantaa ja menetelmiä. Sen verran itsekäs olen, etten suostu jollain aatamin aikuisilla menetelmillä töitä tekemään. Kalliiksikin se tulisi...

Katkera olen tietysti siinä mielessä, että taloni oli maalattu aikanaan paskamaalilla, jonka poistamisessa oli hirveä työ, mutta toisaalta katkeruutta vähentää se, että räjähtäneen näköinen talo oli todellista arvoaan edullisempi hankinta, joten hyville tuntipalkoille siinä raaputtelussa kuitenkin pääsi...

>Toinen vaihtoehto sinun kirjoittelulle on, että sinulla on intressejä puolustaa perinnemaaleja esim. taloudellisista syistä, sen verran kärkästä hyökkäyksesi vesiohenteisia maaleja kohtaan on ollut.

Ohenteisuus ei ratkaise suhtautumistani maaleihin. Sideaine ja maalin ominaisuudet ratkaisevat. Tietysti vesiohenteisuus on sinänsä hyvä asia nimenomaan työaikaisen liuotinaltistuksen vuoksi varsinkin sisämaalauksessa. Vesiohenteisuus ei takaa maalin pitkäaikaispäästöistä yhtään mitään. Parempi on kertaaltistus maalatessa (voihan hengityssuojaimia käyttää) kuin vuosikymmeniä jatkuvat vocpäästöt sisäilmaan (esim. muovin hajoamisesta johtuvat). Ja se ei taas tarkoita sitä, että automaattisesti liuotinohenteiset olisivat kuivuttuaan päästöllisiä ja vesiohenteiset päästöllisiä. Niissä on eroja ohenteista riippumatta.

Maalauksessa itse olen työssäni käyttänyt työn sujuvuuden vuoksi "pahimpia myrkkyjä", mm. katalyyttimaaleja. Sisätiloihin tulevissa kohteissa ne ovat laadultaan ja työmenetelmiltään aivan ylivoimaisia. Voi vetää hyvin paksun kerroksen kerralla, välihionta sujuu helposti koneellisesti ilman hiomapaperin tukkeutumista, epätasaisuudet saa helposti hiottua pois, kuivumisaika on lyhyt, pinnan laatu on erinomainen (mikäli ei töpeksi), kulutuskestävyys on hyvä. Vesiohenteisilla sisämaaleilla ominaisuudet ovat selvästi heikommat.

Kysymys on siis teollisesta maalaamisesta, josta kuitenkin olen jo työssäni luopunut. Kyllähän nuo "myrkyt" käyvät terveydenkin päälle, vaikka kuinka yrittäisi suojautua.

Suomen oloissa sisätiloissa nykymaalit ovat siis erinomaisia, ulkomaalauksessa paskoja, koska ne eivät toimi silloin kuin ovat kysymyksessä puun hygroskooppiset ominaisuudet; mm. puun eläminen kosteuden mukaan, vesihöyryn läpäisyvaatimus, ym. maaleissa on toki eroja paskuudenkin suhteen. Toinen on paskempi toista. Yksi keino on tosiaankin tuo laudoituksen jättäminen irti seinästä, jolloin paskinkin jotenkin tomii...

Sisätiloihinkin toki löytyy luonnollisa vaihtoehtoja (vernissamaali ei vaadi liuotintakaan, kunhan homman hallitsee), mutta teollisessa tuotannossa on vähän hankalaa, jos joutuu odottamaan välillä päivän tai useitakin maalin kuivumista ja tilantarpeen vuoksi muutkin hommat voisivat seisoa. Voi tietysti myöskin kysyä, että onko kovin järkevää peittää puuta muovilla, kun voisi muovipintaa haluaville valaa koko esineen muovista ehkä jopa vähäisemmin ympäristöhaitoin.

Voi myös miettiä, onko järkevää käyttää maaleja ja lakkoja, joiden käytöstä voi terveydellisesti kärsiä sekä maalari, että tuotteen käyttäjä. No, sellaista hommaa minä olen tehnyt ja sellaisesta olen vastuussa, koska olen sitä tietoisesti tehnyt (en enää).

Petrooliöljymaali ilman petroolia on aivan kuten arvelitkin (tai tiesit) pellavaöljymaalia. Ihan tarkasti sanottuna toki vernissamaalia, jolloin pellavaöljy on keitetty. Sehän on ihan hyvä vaihtoehto sellaisenaankin, mutta petroolin käyttö antaa joitakin lisäetuja, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättömiä.

Jos voc-päästöt sallisivat parin vuosikymmenen kuluttua (jolloin aion suorittaa huoltomaalauksen, jos aihetta ilmenee) vain pelkän vernissamaalin, harkitsisin sitten, että heitänkö valopetroolia joukkoon vai enkö.

>Minusta on mielenkiintoista sinun olettamus, että rintamamiestalot, joissa vesiohenteinen maali on kestänyt ovat automaattisesti niin hataria, että tuulettuvat "paskamaaleista" huolimatta.

Tuo oli lähinnä vastaheitto, koska sinä (tai joku muu, koska nimimerkki vaihtuu aina) esitit, että jos rintamamiestalo ei kestä jotain maalia, talossa on vika. Mutta jos talo kestää oikealla perinnemaalilla maalattuna (tai ilman mitään maalia) mutta ei kestä (tai maali ei kestä), silloin kun on kyseessä nykyaikaisempi maali, onko silloin kysymys siitä, että talo on paska vai siitä, että maali on paska?

Minulle rintamamiestalon lämmittäminen puilla on käytännössä ilmaista, koska sitä saan työni jätteenä ja ilmaiseksi metsästä. Sähköllä tai öljyllä (tai ostetuilla puilla) on tietysti edullisempi lämmittää pullotaloa kuin hatarampaa.

Talojen terveysvaikutuksita voisi tietysti virittää ihan oman keskustelun, mutta olkoon.

...maalissa, vaan teipissä. Maalarinteippiä ei koskaan tule jättää mihinkään pintaan pidemmäksi aikaa, kuin itse työvaihe vaatii... se kun nimittäin tuppaa "palamaan" kiinni.
Kannattaa myös tutustua maalin tms. tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen(löytyy netistä)... sieltä löytyy ko. tuotteen tarkemmat käyttöohjeet, turvallisuustietoa yms. Se, että maali on kuivunut päällemaalattavaksi, ei vielä tarkoita, että se olisi riittävästi kovettunut esim. pesua (tai teippejä) ajatellen.
Tuskin valitsemasi maali sieltä rapisee alas, jos pinta on ollut vaadittavan kuiva ja maalausolosuhteet kohdallaan.