En saanut opiskelupaikkaa ja nyt en tiedä mitä elämältäni haluan, kun en sovellu sosiaalialalle johon pyrin. Olisin halunnut ammatin jossa voin toteuttaa haluani auttaa ihmisiä mutta nyt täytyy ilmeisesti miettiä uudestaan. En halua päätyä kaupan kassaneidiksi tai siivoamaan, ei niissä mitään vikaa ole mutta haluan jotain muuta. Haluan vain olla onnellinen, opiskella itselleni ammatin, tehdä työtä josta nautin. En vain tiedä mikä olisi mun juttu. Olen arka ja jännitän hirveästi sosiaalisissa tilanteissa, silti olisin halunnut ihmisläheisen ammatin. Omaan hoivavietin ja pidän lapsista, olen vastuuntuntoinen, herkkä,suvaitsevainen, empaattinen ja ystävällinen. Haluan parantaa maailmaa. Mietin ja mietin mikä olisi unelma-ammattini, sellainen johon mulla olisi mahdollisuuksia päästä. Olen hukassa itseni ja elämäni kanssa. Voisiko joku auttaa?
oma ala hukassa
IslaOlivia
5690
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
nämä...
perhepäivähoitaja, lastenhoitaja (lähihoitaja esim.päiväkodissa), kouluavustaja alaluokilla...
Kannattaa myös pyrkiä uudelleen kouluun, jos sen omakseen tuntee. Ihminen kasvaa ja kehittyy iän myötä. Itsevarmuus lisääntyy kun uskot itseesi ja menet rohkeasti tilanteisiin mukaan.
Kannattaa tosiaankin pyrkiä uudelleen jos alalle oikeasti haluaa, ja vaikka useampaan paikkaan. Pienempien paikkakuntien oppilaitoksiin saattaa päästä helpommin kuin suurien jne.
Hakeudu välivuodeksi vaikka alalle harjoittelijaksi, niin näet millaista työ käytännössä on. Työkokemuksesta saa myös lisäpisteitä hakemuksiin.
Oletko tehnyt työkkärin ammatinvalintatestin, olisiko siitä mitään apua? www.mol.fi/avo
Ei ne soveltuvuustestit aina kerro totuutta! Minä hain toissa keväänä sosiaalialalle (amk) ja sijoituin noin yhdeksännelle varasijalle. Tänä keväänä hain samaan paikkaan ja sain opiskelupaikan kahdeksantena 289:stä hakijasta. Tosin sain omasta mielestäni itselleni sopivamman paikan yliopistosta, joten en kylläkään ottanut tuota amk:n opiskelupaikkaa vastaan.
Välivuosi kasvatti paljon. Pääsykokeissa (etenkin haastattelussa) tunsin olevani aivan eri hakija kuin silloin vuosi sitten. Suosittelen työharjoittelua mieluisalla alalla, se kasvattaa sosiaalista varmuuttasi ja valmiuksiasi!
Ei ole siis kirkossa kuulutettu, ettet soveltuisi sosiaalialalle, et vain ollut siihen vielä valmis! :) Kykyjä alalle sinulla kuulostaa olevan! Kerro vilpittömästi tuo miten kuvailit itseäsi vaikka seuraavan kevään pääsykokeen haastattelussa!
jos oot hyvä lukeen niin psykologiaa? Psykologina tai jonain sellasena voisit auttaa ihmisiä mutta tarvis myös tietää paljon asioita.
Voisiko sun oma ala löytyä harrastuksen kautta, jonkin sellaisen jutun kautta josta pidät, jossa viihdyt? Oletko taiteellinen? Myös opettajan homma voisi tulla kyseeseen, tai lastenhoitajan. Toisaalta, jos on kovin herkkä, niin voi palaa nopeasti loppuun sosiaali-alan ammateissa. Voihan sitä muutakin kautta auttaa ihmisiä, päätöksen teko-ammateissa, korkeammilla tahoilla. Tärkeintä on että viihdyt siinä mitä teet. Itsekin olen opiskellut "hampaat ristissä" väärää alaa ja jälkeenpäin ajatellut että miksi en opiskellu jotain ja jossain, missä olisin oikeasti viihtynyt.