Elän suhteessa, missä toinen osapuoli osoittaa teoillaan välittävänsä musta, mutta ei kerro tunteistaan sanojen muodossa. Mä tiedän, että toiset eivät vain osaa puhua tunteistaan. Olemme keskustelleet aiheesta. Mä olen yrittänyt ymmärtää toista, mutta musta tuntuu nyt että mä en pysty enään. Mä kaipaan kuulla sanojen muodossa toisen tunteista ja toivoisin, että hän ymmärtäisi myös mun tarpeet. Ongelma kuulostaa pieneltä, mutta mulle se on muodostunut suureksi.
Vastaavia kokemuksia? Onko se vain omaa epävarmuutta, että kaipaa rakkaudentunnustuksia? Riittääkö teille "ei ne sanat vaan ne teot"?
Miksi tunteista on niin vaikea puhua, kun toinen haluaa kuulla olevansa rakastettu? Jokainen ihminen sitä kaipaa!
Vastaavia kokemuksia? Onko se vain omaa epävarmuutta, että kaipaa rakkaudentunnustuksia? Riittääkö teille "ei ne sanat vaan ne teot"?
Miksi tunteista on niin vaikea puhua, kun toinen haluaa kuulla olevansa rakastettu? Jokainen ihminen sitä kaipaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
helpompaa tehdä kuin sanoa. Se riippuu myös siitä kuinka kotona on toimittu. Joissain perheissä sanotaan tunteet ääneet, joissain halataan vain hautajaisissa.
Jos teillä ei muuta ongelmaa ole, niin ehkä olet vain huomionkipeä? :)