Taannoin kerrottiin lehdissä, että kääntäjien koulutus oopperan viikoista tunnetuksi tulleessa kaupungissa lopetetaan.
Ratkaisu on ilmeisen selvä osoitus siitä, että kääntäjien erityiskoulutusta ollaan käärimässä kokoon muissakin korkeakouluissa.
Ratkaisu onkin aiheellinen. Kääntäjien koulutus on kallista, kun jopa aloituspaikkoja jää tyhjiksi, keskeyttäneiden osuus on suuri ja aniharva aloittaneista suorittaa kyseisen alan loppututkinnon. Kokemus puhuu puolestaan ja sitä on.
Perinteinen filologikoulutus onkin järkevin kielikoulutusala. Siihen voidaan ympätä kääntämisen koulutusta.
Lokalisoinnin käsitteen oppii muutenkin kuin menemällä kääntäjien koulutukseen!
Ratkaisu on ilmeisen selvä osoitus siitä, että kääntäjien erityiskoulutusta ollaan käärimässä kokoon muissakin korkeakouluissa.
Ratkaisu onkin aiheellinen. Kääntäjien koulutus on kallista, kun jopa aloituspaikkoja jää tyhjiksi, keskeyttäneiden osuus on suuri ja aniharva aloittaneista suorittaa kyseisen alan loppututkinnon. Kokemus puhuu puolestaan ja sitä on.
Perinteinen filologikoulutus onkin järkevin kielikoulutusala. Siihen voidaan ympätä kääntämisen koulutusta.
Lokalisoinnin käsitteen oppii muutenkin kuin menemällä kääntäjien koulutukseen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen samaa mieltä että kääntämisen aloituspaikkoja pitäisi karsia ainakin vähemmän työllistävistä kielistä, mutta varmaan sinäkin jolla kokemusta on, huomaat päivittäin huonoja käännöksiä jotka suurilta osin ovat ei kääntämistä opiskelevien kieliniekkojen tekeleitä. Suomalaisilla on hyvä kielitaito esim. englannissa, mutta kääntämisessä opiskellaan sivuaineen verran myös suomea (ainakin Turussa)jolloin käännöksistä tulee parempaa suomea ja ymmärretään paremmin käännösongelmia. Monet käyttöohjeet ovat malliesimerkkejä siitä miten huono käännös vähentää tekstin ymmärrettävyyttä.
Epäilemättä on käännöksiä, joiden tarkkuudessa ja kieliasussa on puutteita. Tuo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kääntäjänä toimivalla pitää olla kääntäjän ammattitutkinto. Useimmilla ei ole niin.
Kääntäjä saa - filologiin verrattuna - aika kapea-alaisen koulutuksen, jolle on ominaista käytännönläheisyys.
Hänellä ei ole siksi yhtä suurta valmiutta mukautua erilaisiin tehtäviin kuin filologilla.
Ajan mittaan filologista ja monen muun koulutuksen saanesta tuleekin parempi kääntäjä kuin käännöskoulutuksen saaneesta.
Kääntäjienkin koulutus on paikallaan, mutta se kuuluu ammattikorkeakouluun, ei yliopistoon. Tosin sen pitäisi olla nykyistä suppeampaa.
Nykyisen kääntäjäkoulutuksen tulokset - esim. huomattava keskeyttäneiden ja muille opiskelualoille siirtyneiden määrä - viittaavat siihen, että alan koulutus nykyisessä muodossa on tulossa tiensä päähän.
Mikähän sua Tane ja nikolajetvis vai mikä olikaan oikein kaivelee? Filologien huono tilanne jos ei ole opettajan pätevyyksiä vai? Aika yksisilmäisiä mielipiteitä nimittäin
olen itsekin opiskellut kääntämistä ja voin sanoa että se on tavalliseen kielitieteeseen verrattuna paljon nopeatempoisempaa ja vaikeampaa.kirjatkin on ihan eri maata kuin tavallisessa kielen ko.ssa.
opetuksestahan kaikki lopulta riippuu mutta kääntäjän kolutus antaa kyllä mielestäni paremman kielitaidon.alusta alkaen syvennytään sanojen ja rakenteiden moniulotteisuuteen ja -merkityksellisyyteen -kääntäjän näkökulmasta!mikä voisi olla sen parempaa..
Opiskelin kääntämistä ja tulkkausta, valmistuin vastoin odotuksia. 20 vuoden kokemuksella voin sanoa, että koulutuksella ja synnynnäisillä lahjoilla pärjää loistavasti, mutta keskivertokyvyillä pääsee subille kääntämään. Aluksi en millään pystynyt arvostamaan koulutustani, mutta näkemäni mukaan se raadollinen ero filologeihin on ihan toisesta maailmasta.
Kouvolan käännöstieteenlaitosta (HY) on ehdotettu siirrettäväksi amk:n alaisuuteen, mitä en lainkaan ymmärrä. Jos halutaan kehittää tieteen teoriaa ja tutkimusta, niin silloin käsittääkseni käännöstieteen paikka EI ole ammattikorkeakouluissa, vaan nimenomaan yliopistoissa.
Ja mitähän seuraa siitä, että työmarkkinoilla voi kohta olla sekä yliopistosta että amk:sta valmistuneita kääntjiä/tulkkeja? Muutamaa muuta alaa kun seuraa, voi vain arvella, että eri asemaan joutuvat nämä kaksi ryhmää.
On tullut toimituksi vuosikymmenissä laskettava määrä kääntäjänä ja tulkkina eikä ole saatu päivääkään kääntäjän koulutusta.
Kääntämisen tiedettä tai teoriaa siinä touhussa ei ole tarvinnut ja hyvin on selvinnyt.
Kokemus on osoittanut, että kääntäjämaisteriksi valmistunut on keskimäärin aluksi parempi kääntäjä kuin juuri filologimaisteriksi valmistunut. Tämä onkin ymmärrettävää.
Viiden vuoden kuluttua, filologimaisterin hankittua kääntämisen kokemusta, on tilanne kuitenkin päinvastainen.
Filologi on kehityskelpoisempi, mukautuvampi.
Kääntäjähän on koulutettu vain kääntäjäksi, hän ei pääse siitä urasta pois.
Meitä onkin sitten pieneksi jäävä joukko tuolta oopperakaupungista valmistuneita!
Yhdestä ajatuksestasi olen eri mieltä: perinteinen filologikoulutus on työelämässä havaittu aika heppoiseksi perustaksi - ihan omista havainnostani siis on kyse. Opettajiksi ensin aikoneet ovat usein (= eivät aina, siis) käsittämättömän kaikkitietäviä, omasta mielestään. Kaksi vuotta kääntämistä opiskellut gurusta seuraava on pätevä halpakanavien iltapäiväsarjojen suomenteluun - melkein yhtä "nopsa ja näppärä" kuin vaihto-oppilaana pätevöitynyt lukion tokaluokkalainen. Päätään joutuu puistelemaan myös kaksi- eli lähinnä puolikielisille, jotka ovat mielestään jo syntymästään pätevää kääntäjäjoukkoa. Tulkkaamisesta en sano mitään, koska siihen pystyy harvempi kuin tulkkien määrästä voisi päätellä.
Valmistunut kääntäjä muutaman vuoden työkokemuksella on yleensä aika pätevä alallaan. Tämäkään ei kuitenkaan takaa tulosta: tarvitaan myös kiinnostusta asiaan ja kykyjä, joita ei opiskelemalla hankita mutta joita voi onneksi kehittää.
Koulutus ei aina takaa ammattilaisen taitoja ja toisaalta moni muukin koulutus työkokemuksella höystettynä voi johtaa hyviin tuloksiin - "kantakirjattomien" ihmisten loistavia käännöksiä voi ihailla vaikka joka päivä, jos tietää, mihin katsoa. Siltoja on rakennettu ja tähdistöjä tutkittu ilman sitä muodollista pätevyyttä tai edes kansanopiston johdantokursseja. Männävuosina on virassa toiminut muutama lääkärikin, joilta lääkikseen pääsy oli jäänyt hoitamatta.
Ai niin, meillä ei koskaan edes mainittu lokalisointia - saati sitten harjoiteltu sitä. Se on häviävän pieni ja helposti opittava nippeli valtavassa kokonaisuudessa.