Tulipa olo nyt. On omituinen painoton olo, ihankuin leijuisin ilmassa, enkä kyllä levitoi. Alkanut tulla päivittäin kasvavissa määrin todella tyhjä olo. Ajatukset hävii päästä, tuntuu etten ymmärrä mitään, aistit turtuu. Johtuneeko lääkkeestä? Seroquelia syön. Kaipa tuon lääkkeen tarkotus on tasoittaa mielialaa mutta ei tämäkään hyvä ole. Pelkkää harmautta ja raivareita silloin tällöin. Päähän koskee joka helvetin hetki. Aina kun nousen ylös alkaa korvissa siristä ja häviää näkökentästä suurin osa. Masentavan lattea olo.
Voi hitto
Malice
4492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun en itse kyseistä lääkettä käytä. Päädyin vertaistuki keskustelupalstalle, siellä ihmiset kertovat omia kokemuksia kyseisestä lääkkeestä. Kannatta lukea ne. Jos noin rankkoja sivuoireita, mitä kerrot menisin Sinuna vaihtaa lääkkeen.
Tervehdys Malice! Vaihdoin tuossa nimimerkkiä, mutta kyselin tuolla aiemmin miten selvisit koirahoitoaskareistas. Joskus on tullut tuota kyseistä troppia syötyä, mutta loppui kantti kesken just tuollaisten levitointikohtausten takia. Siitähän aina ilo urkenee, kun troppia vaihtaa, mut ei voinut muutakaan. Nyt on nuppi paremmassa kunnossa, kun nautiskelen Lamictalia. Et kai enää leiju?
Eilen sain taas niitä (sitä ennen oli muutaman päivän käyttö) ja melkein heti alkoi väsyttää todella paljon. Ja kun yöllä heräsin vessa-asioille, olin kuin unissakävelijä ja älyttömän raskas olo. Jos mä alan "leijumaan" eikä ajatukset pyöri oikein, loppuu niiden pillereiden napsiminen. Mikä sulla on annosmäärä?
Juu heips taas teillekin :) Eipä nyt enää leijuta niin pahasti, ehkä vähän, mutta ei häiritsevästi. Annostus on kyllä pieni 100mg päivässä että vaikea sanoa johtuuko pelkästään lääkkeestä nämä olot. Minulla on ollut jo pitkän aikaa, ainakin puoli vuotta todella omituinen olo, ja lääkkeitähän olen syönyt vain ehkä kuukauden kaksi? En tiedä edes kun en muista mitään.
Alkanut ihan huolestuttaa kun en muista ja asiat ei vain jotenkin mene jakeluun. Jos pitäisi vaikka suunnitella jotain en pysty enää, koska ajatukset häviää. Voi todellakin sanoa että elän hetkessä, koska en pysty muistamaan kovin hyvin edes eilistä. Menneisyys vain häviää sakeaan sumuun. Tiedän että olen kirjoitellut täällä jo jonkin aikaa mutten pysty muistamaan paljoakaan kirjoittamastani. Järki ei enää leikkaa, mitähän ihmettä minulle on tapahtumassa :o Voikohan tällainen liittyä masennukseen ja vielä tärkeämpänä, pääseekö tästä eroon?