Niin,olen parantunut n. puoltoista vuotta sitten anoreksiasta.En sairastanut kovin vakavaa anoreksiaa (156/42).Kun parannuin anoreksiasta syömiseni oli jonkin aikaa ihan normaalia,mutta jossain vaiheessa aloin syömään liikaa ja lihoamaan.Olen monta kertaa yrittänyt aloittaa uuden laihiksen mutta aina kesken kaiken alan syömään.
Olen nyt vuodessa lihonut yli 10kg enkä todellakaan ole tyytyväinen itseeni! Haluaisin painaa n.45-48.
Olisi pudotettavaa n.10kg.Koko kesänki on mennyt ylimääräisten kilojen takia pilalle.Turha sanoa etten varmaan ole liian painava,mutta jos en ole itseeni tyytyväinen,en voi elää.En näytä enää hoikalta ja hyvältä,niinkuin ennen.
Nyt en voi mennä kouluun,koska en ole laihduttanut ylimääräisiä pois.On noloa jos joku huomaa,että olen lihonnut.
Olen nyt vuodessa lihonut yli 10kg enkä todellakaan ole tyytyväinen itseeni! Haluaisin painaa n.45-48.
Olisi pudotettavaa n.10kg.Koko kesänki on mennyt ylimääräisten kilojen takia pilalle.Turha sanoa etten varmaan ole liian painava,mutta jos en ole itseeni tyytyväinen,en voi elää.En näytä enää hoikalta ja hyvältä,niinkuin ennen.
Nyt en voi mennä kouluun,koska en ole laihduttanut ylimääräisiä pois.On noloa jos joku huomaa,että olen lihonnut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuten jo itsekkin totesit niin on mennyt koko kesä pilalle kun vaakaa on vain tuijoteltu... eli nyt; Heitä se vaaka nyt roskikseen, sillä ei tee yhtään mitään! Yritä syödä mahdollisimman perusruokaa ja sopivassa suhteessa (annathan myös ainakin kerran viikossa itsellesi "luvan" herkutteluun) kun olet painanut joskus 42kg, niin se tosiaan on melkoisen vähän... olet varmasti hoikka, ehkä et sitä vain itse näe.
Itselläni on luokkakaveri, joka sairasti anoreksiaa.. nyt hän on vähän vahvistunut (ei enää pelkkää luuta ja nahkaa) silti hän on edelleen hoikka, TERVEEN NÄKÖINEN nuori tyttö. En suinkaan katsoisi hänen lihoneen, olen vain iloinen hänen puolestaan kun on parantunut. Kilogrammoilla on loppujen lopuksi hyvin pieni merkitys siinä mitä muut näkevät sinussa, kaikilla on erilainen ruumiinrakenne. Elä suotta murehdi ulkonäkösi takija, häntä pystyyn ja kouluun/kavereiden luo ulkos kahvilaan istumaan ym. elämä on liian lyhyt murehdittavaksi:) Lycka till!
moi! mulla jotenkin samanlainen olo. ´välillä aina paremmin kun havahdun, että itselle siinä vaan hallaa tekee kun rupee koko ajan tarkkaileen painoa ja sittenkun laihdutus ei onnistu masentuu ja sitä alkaa rypee itsesäälissä että koko kesä on pilalla ja muuta. jos et halua pilata seuraavaakin kesää ja talvea niin ei auta muu kuin alkaa elää ja lopettaa se kilojen tarkkailu. ainakin siinä mittakaavassa, että se määrää sun elämisen onnen. kun lopetat sen ylen palttisen kilojen tarkkailun ja alat nauttia alämästä, kavereista ja opiskelusta ja vaikka jostai liikunaharrastuksesta niin sieltä ne kilot vähitellen itsestään kariutuu pois! tää on totta!
Minkä ikäinen olet ja missäpäin asut?