MÄÄRITTELEE NORMAALIN
TÄNÄ PÄIVÄNÄ ,
NEUVOLAT KOULUT JNE.....
LAINAUS .........
Professori Keltikangas-Järvinen on huolissaan yhteiskunnassa kapenevasta niin sanotun normaalin ihmisen mallista. Hän nosti esille neuvolat ja koulut, joiden määrittelemä hyvän lapsen malli on yhä kapeampi. Kouluissa oikeaa temperamenttia mitataan käytösnumerolla ja neuvoloissa jo pienen lapsen syömisellä ja nukkumisella.
- Sen ymmärtäminen on jäänyt vain juhlapuheisiin, että ihmiset ovat erilaisia. Ymmärtämättömyys ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, arvioi professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
.....
LINKKI JUTTUUN SANOMALEHTI KALEVA;
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=588877
TÄNÄ PÄIVÄNÄ ,
NEUVOLAT KOULUT JNE.....
LAINAUS .........
Professori Keltikangas-Järvinen on huolissaan yhteiskunnassa kapenevasta niin sanotun normaalin ihmisen mallista. Hän nosti esille neuvolat ja koulut, joiden määrittelemä hyvän lapsen malli on yhä kapeampi. Kouluissa oikeaa temperamenttia mitataan käytösnumerolla ja neuvoloissa jo pienen lapsen syömisellä ja nukkumisella.
- Sen ymmärtäminen on jäänyt vain juhlapuheisiin, että ihmiset ovat erilaisia. Ymmärtämättömyys ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, arvioi professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
.....
LINKKI JUTTUUN SANOMALEHTI KALEVA;
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=588877
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olin harvinainen tapaus lapsena ,omasin nimittäin hyperaktiivisen temperamentin tyttönä.Ennen kouluikää kaikki oli hyvin,minua kannustettiin ympäristössä tähän omaan minääni kiitettävästi.Olin liikunnallisesti paremmin kehittynyt kun ikäiseni pojat,leikkikaverikseni valitsinkin sellaiset jotka oli haastaavia kavereita=kaikki poikia.
Koulussa sitten vaikeudet alkoi, oli 80-luku alussa.
Olin todella energinen "poikatyttö",käyttäydyin koulussa samanlailla kun pojat ja luokan opettaja yritti tukahduttaa temperamentin yrittämällä saada minut tyttöjen raameihin.Sainkin lappuja vanhemmilleni kotiin vähänväliä.Äitini ja isäni joutuivat sitten stressiin siitä ja alkoivat tietenkin kasvattamaaan minusta rauhallista tyttöä, väkisin ja yhtäkkisesti.Eivät onnistuneet, sain vain ensimmäistä kertaa elämässäni epävarmuuden tunteen itsestäni ja henkisesti siis aloin kärsiin.
Onneksi opettaja vaihtui 3-luokalla vanha ja kokenut opettaja osasi ohjata temperamentin oikeisiin uomiin, niin sanotulla palkitsevalla opettamisella=kilpailuviettini ohjautui siis siihen, et piti saada opiskelustakin palkintoja enemmän kun toiset.
Mut ympäristö alkoi sit pakolla muokaan murrosiässä minun temperamenttia rauhallisemmaksi tytöille sopivammaksi.Jouduin tukahduttamaan itseni ja aloin oireileen anoreksialla ja pääkivuilla,vatsavaivoilla.
Nyt aikuisena olen ollut oma itseni, mut edelleenkin se on "kirosana" joillekkin kalkkiksille.
Tänäpäivänä ihan hirvittää tää samaan muottiin pakottamis Buumi lapsilla.
Oma poikani on perinyt minun synnynnäisen temperamentin ja huomasin tään jo vauva aikana.
Pelottaa lapsen kouluun meno,miten siellä tukahdutetaan lapsi,uusien oppien takia.
Miksi ihminen ei saa olla sellanen kun on?????
Ei tämän päivän peruskoulussa paljon saa poiketa massasta!
Vanhemmat ovat niitä suvaitsemattomuuden ja matala-aivoisuuden huippuja, kuten tännekin toiselta palstalta tulevien linkkien ja kirjoittajien asenteista saa nähdä. Sitten opettavat tuon suvaitsemattomuuden omille lapsilleen ja niin kaiken erilaisuuden kieltäminen ja hyväksymättömyys on kotoa saatuna asenteena valmis.
Ja kaikki tämä ihan vain siksi, että nuo tuomion pasuunat ovat niin arkoja ja epävarmoja itsestään, että eivät kykene hyväksymään pienintäkään erilaisuutta ympärillään.
Päiväkodista lähtien opetetaan lapset laiskoiksi, pitää istua määrättynä kellonaikana, määrätty aika jne. Sellaiset tärkeät asiat kuin syöminen ja liikkuminen ovat päiväkodissa toisarvoinen asia, kun lapsi istuu kuin tatti ja makaa pitkät päiväunet, se on sosiaalitoimen mieleen. Olen kyllä sitä mieltä, että juuri noilla toimenpiteillä viedään lapsilta osa lapsuutta, osa siitä mitä lapset haluavat tehdä, onko todella sellaisia vanhempia, jotka vievät lapsensa päiväksi säilytykseen, eivätkä vaadi mitään muuta ?
Itse ratkaisin tuon asian siten, että otin töistä vapaata ja hoidan lasta kotona, nyt lapsi saa riittävästi ruokaa ja liikkuu todella paljon. Uskon sen olevan lapselle eduksi. Ja lapsen etuhan pitäisi aina asettaa kaiken muun edelle, monikohan sen tekee ?
Kokemuksia on koulukiusaamisestakin, itse sain turpiini koulussa joka päivä. Kukaan ei siihen puuttunut. Vanhinta lastani kiusattiin koulussa, siihen ei puututtu, olisiko syynä kun kiusaajat olivat lääkärin ym isokenkäisten lapsia.
Nuorimman osaksi tulee myös joutua kiusatuksi, tai jospa hänen yhdestä harrastuksestaan, karatesta, on sitten hyötyä opintiellä. Sen aika näyttää, mutta kiusaaminen on yhä vieläkin ISO ongelma, niin ei saisi olla.
lapsi laitetaan päivähoitoon, menee kouluun.
Nimenomaan yhteiskunta on ottanut
vallan ja määräysvallan lapsistamme
ja siitä millaisia
lasten tulee olla ja käyttäytyä.
Eli vanhemmat eivät edes tiedä, ennen päivähoitoon tai tarhaan menoa että heidän lapsensa ovat "epänormaaleuja". Yhteiskunta tulee ja "lyö" leiman lapsen otsaan "EPÄNORMAALI". Vanhempien täytyy olla todella hyvällä itsetunnolla ja päättäväisyydellä varustettuja, jotta pystyvät "taistelemaan" lapselleen oikeuden olla sellainen ja sen luonteinen kuin hän on. Moniko vanhempi esimerkiksi puolustaa tai menee lapsensa puolelle, joka jatkuvasti tuo esimerkiksi koululta
juuri näitä "epänormaali" -lappuja kotiinsa?
Tässä on kyllä suuren ja syvemmän pohtimisen paikka koko yhteiskunnalle.
Ja varsinkin, jos tätä
NYKYISTÄ YHTEISKUNNALLISTA ILMIÖTÄ
"EPÄNORMAALIN" LAPSEN TAI NUOREN LEIMASTA PEILATAAN NÄIHIN AINA VAIN KASVAVIIN LASTEN HUOSTAANOTTOLUKUIHIN SEKÄ NÄIHIN JO YLEISESTIKIN HYVÄKSYTTYIHIN HUOSTAANOTTOKRITEEREIHIN
- KADONNUT VANHEMMUUS
- HEIKKO VANHEMMUUS
- HUONO VANHEMMUUS
- RAJATON VANHEMMMUUS
JNE
NUORIA JA LAPSIA SEKÄ
MYÖS LASTENSUOJELUUN LIITTYVIÄ
TUTKIMUSTULOKSIA JA ASIOITA ......
.....
"Seuraavan päivän (H.S:ssä) lehdessä oli
29.7.2006 klo 19.34
Helsingin lapset tarvitsevat apua ......
..... Eniten on lisääntynyt nuorten murrosikäisten sijoitusten tarve ja kesto. "
......
Jos vielä lisätään juuri viime viikolla julkitullut tutkimus
nuorten tyttöjen (15 - 19 vuotiaiden)
10 vuodessa KOLMINKERTAISTUNUT masennuslääkkeiden käyttö. Niin on tässä kaiken kaikkiaan "pakettia" kerrassaan
"purettavaksi" ja mietittäväksi laajemmissakin piireissä
tätä
NORMAALIUDEN (?)
JA
HYVIEN LASTEN JA NUORTEN "MITTAROINTIA" SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA!
L a s t e n s u o j e l u a k o ........!!!!????
Suojellaanko yhteiskuntaa LAPSILTA ........
lasta pyritään koulimaan samaan muottiin, helpoimmaksi hoitajille.
Lasten luovuus tapetaan alkutekijöihinsä, sillä ilmeisesti se on uhka joillekin?
Omaa mielipidettään esiin tuovaa lasta pidetään nenäkkäänä, jolla on ongelmia... Kotonaan tietenkin.
Kouluissa opettajat eivät keskity oman opetuksensa tasoon, vaan syyttävät lasta ja tämän kotioloja (tietenkin) huonosta oppimisesta, sillä erilainen ei saa olla ja hitaampi oppilas puolestaan nolaa opettajaa, sillä eihän hänen luokallaan kukaan huono ole, "herra isä, minähän olen sentään opettaja".
Lapsia ahdetaan pieniin luokkiin suuret määrät, koulutukseen ei tunnuta valtionkaan taholta lopulta satsattavan, mitä tulee tasoon ja välineistöön.
Kun melu on luokassa käsittämätön, häiriintyvät entisestäänkin muita hiljaisemmat yhä enemmin, mistä aiheutuu tietenkin vaikeuksia.
Koska opettajat eivät halua myöntää epäonnistumisiaan suurten luokkien kanssa, on aiheeton lastensuojeluilmoitus ikävä kyllä olemassa oleva, suorastaan raukkamainen teko.
Siitä se lähtee lumipallo eteenpäin vierimään, sopisi päättäjien miettiä, minkälaista kansaa haluavat jatkossakin hallita...
Ei ole mikään ihme, että psyykelääkkeiden kulutus nousee tänä köyhyyden lisääntymisen aikana. Lisäksi psyykelääkkeet tuntuvat olevan myös aika usein ensisijainen hoitomuoto, vaikkei olla välitetty muita joitokeinoja (kuten terapiat) kokeilla sillä ne maksavat.
Tästä paääsemmekin huostaanottoihin samoin perustein ja vieläkin heppoisimmin syin.
Lumipallo on kasvanut ja kasvaa yhä.
neuvolaan, päiväkotiin, kouluun ja
varsinkin kaikille lastensuojelutyötä
tekeville sosiaaliviranomaisille
tämä Kalevan lehtijuttu.
Tämä työryhmän tutkimus pitäisi jotenkin saada jatkokäsittelyyn ja julkisuuteen
myös siltä osin,
mitä ja kuinka ja millä seurauksilla
nämä professori Keltinkangas-Järvisen mainitsemat
neuvolat ja koulut ovat "reagoineet"
näihin "ei normaaleihin" lapsiin ja nuoriin.
Millä tavalla tähän yhä kapenevaan ihmisen normaaliuteen on esimerkiksi neuvolassa (terveydenhoitaja, lääkäri)
otettu "kantaa"
ja onko se johtanut perheiden osalta
esimerkiksi millaisiin "jatkokäsittelyihin".