Ennen koirani tuli tuokse viivana kun kuului" tänne". Saa aina makupalan tai jotain kivaa tännekäskystä. Nyt 8kk ja jos toinen koira näköpiirissä lähden kävelemään toiseen suuntaan ja huudan tänne , koira juoksee sinne ensin tarkistamaan kuka koira on kyseessä ja tulee vasta sitten luokse.Palkkaanko silloin ollenkaan? Koira täytyy laittaa siinä tilanteessa kiinni tai muuten se juoksee uudestaan vieraan koiran luo..en tiedä kehuako vai toruako kun koira tekee ensin väärin ja sitten oikein.-?
luoksetulo takkuilee nyt
taf
181274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En kyllä osaa sanoa, mutta minä kehuisin koiraa. Se kuitenkin tuli luokse kutsuttaessa.. Mutta juuri tuo mietityttää, kun koira tekee ensin väärin ja sitten oikein. Yhdistääkö koira kehut sitten koko tapahtuma ketjuun, vaiko vain hetki sitten tapahtuneeseen.
Mutta kuten sanoin, niin minä kehuisin ja laittaisin koiran hihnaan ja lähtisin kävelemään poispäin toisesta koirasta..
Jos kehut koiraa se olettaa että sinä nhyväksyt sen asian että se tulee luoksesi kun joutaa. Toruminen taas se luulee että teki värin tullessasi luoksesi. :) Monimutkainen juttu. Itse ainakin en sanoisi koiralle mitään. Laittaisin hihnaan ja lähtisin toiseen suuntan missä toinen koira oli enkä päästäisi enää haistelemaan sitä. :)
Kannattaa ruveta palkkaamaan luoksetuloa enemmän, tavoite ainakin itselläni on että koira tulee tänne käskystä luokse vaikka vastaan tulisi kymmenen koiraa, en usko että siihen riittää pelkkä makupala tai taputus, kunnon riehumista tai mistä koirasi sitten eniten maailmassa pitääkin, itse kerään palkattaessa ihan tahallaan kierrokset koirilleni tässä, kun oppivat käskyn ja palkan yhteyden tulevat viivana ja innostuvat jo matkalla. Meillä käytössä on myös monia luoksetulokäskyjä tänne on se ehdoton jota totellaan aina ja ikuisesti. Se on myös harjoiteltu niin että se ei juuri koskaan pääty kiinniottamiseen, vaan kutsun koiran, palkkaan ja vapautan. Koirasi alkaa olemaan murkkuiässä, se kokeilee, mistä se selviää seurauksitta, sinuna sopisin jonkun tutun koiranomistajan kanssa että tulevat vastaan tietyssä kohdassa ja kun koirasi lähtee heitä kohti tämä toisen koiran omistaja säikäyttää koiran vaikka räminäpurkilla, silloin rangaistus tulee oikeaan aikaan, se on myöhäistä silloin kun koira vihdoin vaivautuu tulemaan luoksesi..
Tuosta rangaistuksen oikea-aikaisuudessa höpistyä omiaan, tosiasiassa rangaistus tulee oikeaan aikaan jos saat koiraa estettyä lähtemästä ollenkaan, eli jos sovit vaikka jonkun kanssa kohtaamisen, pidä koira lähellä ja kun koira on lähdössä, tai ajattelee lähtemistä, siinä kielto, jos "ei" ei riitä tuo räminäpurkki on mielestäni hyvä apukeino.
Mutta et palkkaa. Tuo on aika kohtuuton vaatimus tuon ikäiselle, että se tulisikaan sinun luoksesi eka käskyllä. Siis, anteeksi vaan, mutta Sinä teet sen suuremman virheen. Miksi pidät tuon ikäistä irti? Jos pidät niin Sinulla pitäisi olla tieto/taito hoitaa tilanne kotiin. Antaaksi taas mutta nyt narun päässä on se epävarmuus eikä sillä jolla hihna on kireällä kaulassa. Koirasi peilaa Sinua vasten, selvästi, ja jos et ole niin pirun itsevarma kuin voisit olla niin ota hihnaan. En tarkoita loukata, vaan jos jatkossa voit seisoa selkä suorana ja sanoa että me ymmärrämme toisiamme niin ok, muuten opettele sitä luottamusta koirasi kanssa. Mieluummin hihnassa kuin moneen kertaan kerrata opittuja asioita. nimim. 25 v koiraa opiskellut
On itsellänikin, mutta uskallan silti olla erimieltä, nuorikin koira pystyy tottelemaan tuossakin tilanteessa, vaikka se onkin vaativa vanhemallekkin koiralle, kääntää selkänsä vieraalle ja tulla omistajansa luokse. En näe siinä mitään kohtuutonta, mielestäni tuo ongelma on helpompi korjata nyt, kun koira on vielä nuori, eikä niin kirjaimellisesti noudata aikuisten koirien viestiviidakkoa, kuin pitää koiraa hihnassa, ja tehdä asialle jotain sitten kun koira itsekkin ehkä ymmärtää, että ei ole normaalia käytöstä olla ottamatta vierasta koiraa vastaan..
Jos todella olet pitkään koiraa opiskellut, luulisi sinun tietävän että virheitä tapahtuu jokaiselle, oli koira ensimmäinen tai kymmenes, kuten sanoit ole ystävä koirallesi, ne kun ovat jokainen yksilöitä, vaikka kuinka luulee tietävänsä niin kyllä jokainen ainakin minulle on opettanut jotakin uutta, mikäpä muu voisi olla motivaatio lueskella toisten kokemuksia, jos itse tietää kaiken.. Mielestäni pahin virhe olisi välttää koko tilannetta, juuri se syö sitä luottamusta ja suhdetta koiraan, tässä tosin on jo koirakin vaarassa, mikäli menee perille asti, koskaan ei voi tietää onko vastaantuleva koira ystävällinen vai ei. Miten voisi pitää nyt hihnassa kunnes koira on aikuinen, koira ehkä kasvaa, mutta oma itseluottamus laskee samaa tahtia, ja kun ei usko että koira tottelee, niin voi olla aivan varma että se ei tottele.
Herra/rouva nuutti kai on sitä mieltä että kyllä ton ikäinen koira osaa kun luottaa vaan, vai? Ok, pistäppä alle parivuotias lapsi tien päälle ja oleta että kyllä se osaa kun olet asiat sille kerran päähän takonut....kumpi pätee enemmän sinun opit vai luottamus. Tuskin on epäluottamuslause jos kuitenkin pitäisit lasta kädestä kiinni, pätee myös lemmikkiisi tuo turvallisuusajatus, vaikkakin eri lailla toteutettuna.
Olipas oiva vertauskuva, kun nyt lähetään vertailemaan lasta ja koiraa niin tuossa iässä koira vastaa murkkuikäistä lasta, ja kyllä minä vosin pistää 12 vuotiaan lapseni ihan itte kävelemään vaikkapa tien yli. Kuulostiko tuo typerältä..? Niin minustakin ja yhtään järkevämpi ei ollut sinunkaan esimerkkisi. Sehän se, että koira himppasen aikaisemmin alkaa niitä rajojaan testaamaan, turha siinä on odotella, että koira on aikuinen, kun nuorempikin oppii, teki virheitä sitten omistaja tai koira. Tässäkin nuo neuvot mitä olen antanut on kuitenkin ihan koiran turvallisuutta ajatellen annettu, ja omalla kokemuksella, ei kai tämänkään palstan tarkoitus ole kiistellä siitä kuka on oikeassa ja kuka ei, vaan antaa niitä omia kokemuksia, toteuttaa ne sitten tai ei. Vai meinasitko todella, että kun antaa koiran kasvaa aikuiseksi niin tämäkin ongelma on kuin pois pyyhkäisty, ilman sen kummempia toimenpiteitä?
Ja pulise sitten!
Nyt en jaksa/ehdi lukea kaikkia vastauksia mutta tappelet asian kanssa jonka olen käynyt läpi jokaisen koirani kanssa, temppuilu nuorella iällä, kutsutaan sitä sitten vaikka uhmaksi. Eri mielipiteitä löytyy siitä tuleeko koiralle sitä mutta minä sanon että tulee. Ja jos siitä ensimmäisestä selvitään kunnialla toista ei edes tule.
Meillä tuo on aina näkynyt eniten juuri siinä että luoksetulo kärsii.
Mikä siihen on sitten auttanut...ennaltaehkäisy! Sen pahimman temppuiluajan en ole antanut koiralle mahdollisuuksia olla tottelematta luoksetulo käskyjä. Eli toisin sanoen vapaana ovat olleet metsässä missä on erittäin epätodennäköistä että kukaan tulee vastaan ja muuten sitten lenkit on hoidettu hihnassa. Koiran ollessa vapaana kutsun sitä vain silloin kun on lähes varmaa että se tulee eli silloin kun se on haistellut tarpeeksi. Ja aina palkka.
Ei tuo temppuiluikä nimittäin kuitenkaan kovin kauan kestä ja hyvin meillä pelkät hihnalenkit ovat riittäneet vaikka kyseessä onkin todella aktiivinen rotu. Toki peruskoulutusta on siinä rinnalla ollut myös.
Sitten tuosta että kun koira tulee luokse pienen karkumatkan jälkeen.
Jos viimeinen asia mitä koiralle olen huutanut on TÄNNE, niin ei siinä auta kuin ottaa se vastaan ilman toruja sillä sehän on totellut.
Itse en tuollaisessa tilanteessa kuitenkaan kutsuisi ikinä koiraa luokse TÄNNE käskyllä vaan kiellän sitä lähtemästä kokonaan. Mikäli sitä käskyä rikotaan rangaistukseksi koiralla ei ole mitään asiaa luokseni vaan kun se tulee, torun sitä ja käännään sille yksinkertaisesti selkäni ja lähden kävelemään. Jos se seuraa torun sitä vihaisena ja jatkan kävelyä. Kun se on jäänyt paikalleen ja on ilmiselvästi älynnyt että nyt tuli mokattua kutsun sen iloisesti luokse ja matka jatkuu ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
tämä on minun metodini tuon ennaltaehkäisyn rinnalla ja se toimii meillä oikein hyvin. Joku saattaa olla erimieltä mutta neuvoja vartenhan tämä palsta on.
Niin, pisti nyt sitten kuitenkin silmään nuo aikaisemmat vastaukset. Tuo että koiraa pidetään hihnassa pahimman ajan yli ei todellakaan tarkoita sitä että se on hihnassa siihen asti että se on ihan aikuinen. Temppuilut menevät ohi nopeasti. Viimeisen koiran kanssa se taisi kestää n kuukauden ja sen jälkeen minulla oli taas käsissä se oma pikkuinen enkeli.
Luoksetuloa voi toki opetella ja hioa mutta jos on sellainen tunne että lenkillä koiran ollessa vapaana se karkaa niin ei päästä vapaaksi.
Jokainen kerta kuin koira tuossa iässä pääsee karkaamaan kutsusta huolimatta vahvistaa sitä sen omaa egoa ja samalla huonontaa sitä omistajan. Joten miksi turhaa.
Leiki koiran kanssa, kouluta sitä, opeta sille kotona rajoja eli ei saa ruokaa ennen kuin odottaa, ei mene ovesta ennen kuin odottaa, ei vedä hihnassa jne. Siinä se kaikki temppuilu menee huomaamatta ohi.
Itselläni makaa tuossa jaloissa kaksivuotias noutaja ja mietin tuossa juuri päivällä sitä minkälainen riiviö se oli puolen vuoden iässä. Sitä ei voinut edes kotipihalla pitää vapaana sillä livahti samantien ties minne tutkimaan ja luokse tuli jos luoja soi, joten valjaat ja naru perään. Ja kaikkia piti aina moikata, koiria ja ihmisiä. Nykyään pihalla ollessaan ei mene vahingossakaan tontin rajan yli ja lenkillä ei voisi vähempää välittää muista koirista tai ihmisistä. Ei siis ole ikinä yksin siellä vaan silloin kun ihmisetkin ovat ulkona. Ei olisi silloin 1,5v sitten uskonut että se ikinä olisi noinkin kiltti;)))
kiitos vinkeistä. Joku ihmetteli miksi pidän koiraa vapaana joka ei tottele. se on aina tähän päivään asti totellut mitä parhaiten ja ihmettelenkin mihin nämä kaikki taidot ovat nyt haihtuneet..Ei se sentään karkuun lähde. Paikka jossa pidän vapaana on sellainen jossa ei autoja kulje lähellä ja siellä liikkuu pääasiassa tuttuja koiria. Pitäisi ehkä mennä johonkin " vähemmän tuttuun " paikkaan vähäksi aikaa ulkoilemaan , jossa koiran itsevarmuus ei olisi niin suuri lähteä toiseen suuntaan kun omistaja lähtee toiseen. Mahtaisiko se tehota jos ulkoilisi vaan siellä pahimman murkkuiän ohi? Meidän eka koira kyseessä joo...=)
Yhdyn edellisiin siinä että älä anna tilaisuutta olla tottelematta, palkkaa riittävän innostavasti ja vaihtelevasti(se ei ole aina se sama viipale metua vaan usein esim riehunta on kiinnostavampaa pentukoiralle ja se on ainakin joka tilanteessa "mukana") ja muuten sopivassa tilanteessa (esim laiska puolihuolimaton jolkottelu luokse tyyliin "tulimpa kun ei ollut muuta") pelkkä laimea kehukin riittää...Eli suorituksen mukaan...
Meillä tuollaisissa "läheltäpititilanteissa" (eli kun tuntuu että koira saattaa jättää tottelematta) on osoittautunut hyväksi avuksi lähteä esim kirkuen "kauhusta" juoksemaan toiseen suuntaan tai alkaa muuten vain loikkimaan pitkin puskia - epätavallinen käytös taatusti herättää huomiota ja koira jää myös ilman omistajan turvaa...Jos ei saa koiruutta lähtemään perään tarkastamaan tilannetta niin on sitten aika skarpata kontaktiharjoituksissakin :)
Ei ne taidot ole mihinkään hävinneet. Koira vain varmasti nyt testaa ja pahimmassa tapauksessa oppii että ei tarvitse totella sillä ethän sinä mihinkään häviä. Vaikka se ei karkuun lähde niin ongelmahan tuo silti on. Muistan ekan koirani, ei sekään tosiaan karkuun lähtenyt mutta pyöri siinä 50 metrin säteella ja jos vain keskisormi olisi ollut niin olisi ollut pystyssä. Sen vuoksi tuo ennaltaehkäisy olisi tärkeätä. Toki voit pitää koiraa vapaana jos haluat mutta siltikään et voi antaa koiralle mahdollisuutta olla tottelematta tänne käskyä. Eli älä kutsu sitä jos tiedät että se ei tule, kävele ennemmin hakemaan se tai sitten tosiaan kokeile tuota kylähulluutta mikäli koira meinaa karata toisen koiran luokse. Kun sinä yhtäkkiä lähdetkin toiseen suuntaan hyppien ja kirkuen niin kyllä on ihme jos koissu ei tule paniikissa perässä katsomaan mikä sille nyt tuli. Tepsii aika hyvin, kuten myös joskus maan kaivelu. Koira tulee aika äkkiä uteliaana katsomaan että mitäs sinä siellä kuovit. Jopa yksi karkauskerta toisen koiran luokse tai vain pelkkä tänne-käsky jota koira ei tottele on iso askel taaksepäin. kouluttajamme kerran sanoi että se vastaa 50 hyvää luoksetuloa.
Eikä se temppuilu kauan kestä, voit varmasti yhtälailla ulkoiluttaa koiraasi kuukauden tai yli/alle hihnassa ja sillä tavalla säilyttää edes pienen auktoriteetin. Luoksetuloharjoituksia toki kannattaa tehdä mutta niin että koira ei pääse livahtamaan mihinkään. Eli jollain tosi tylsällä paikalla jonka koira on jo nuuskinut ja se tietää että sinulla on jotain superherkkua. Mikäli käy niin että se ei tottele niin itse ehdottaisin että suutut sille. Kun se suvaitsee tulla luokse tottelemattomuuden jälkeen niin ärähdä sille ja käännä selkäsi. Osoita sille että se on toiminut väärin ja pienen ajan jälkeen kutsu se iloisena luokse ja yritä uudelleen.
Luin viestinne ja masennuin lisää. Meidän piskiä en varmaan saa tulemaan luokse muusta puh... 1,5 v. sekarotuinen. Jättänyt joskus moneksi tunniksi minut puistoon tulematta luokse (2 kertaa). Emme ole päässeet koulutukseen, kun ei mihinkään ryhmään mahtunut ei edes jonoon, jne. Olen vuorotyössä ja väsynyt. Pidän koirastamme, ulkoilemme joka pv mutta en voi kuvitella päästäväni sitä vapaaksi. Joskus tietty harmittaa...
Meillä asuu 15 kk:n ikäinen länsisiperian laika. Kevättalvella vielä ulkoilimmme maastossa siten, että pidin sitä irti. Koira oli siihen asti totellut luoksetulokutsua, mutta eräänä päivänä se kadotti korvansa ja löytyi erään toisen koiran luota, kaukana ulkoilupaikastamme. Isäntänsä haki sen sieltä sitten kotiin. Tämän jälkeen koira eräänä pimeänä iltana katosi pihasta (asumme metsän keskellä) iltapisulta ja tuli kotiin tunteja myöhemmin tosi uupuneena (ylirasitus, sanoi eläinlääkäri pari päivää myöhemmin). Tämän jälkeen en ole sitä arvannut vapaana ulkoiluttaakkaan täällä kotikulmilla. Kerran se kuitenkin maastossa nykäisi minut kumoon ja samalla remmin irti kädestäni ja silloinkin kutsuni kaikuivat kaukaisuuteen katoavan koiran kuuroille korville. Taas se oli mennyt toisen koiran asuintienoille.
Lomalla koira sitten oli vapaana, kun se oli sille vieraassa ympäristössä, ja siellä sillä oli ihan toimivat korvat. En ole minäkään keksinyt ratkaisua tämän neidin saamiseksi ruotuun, paitsi kiinnipito kaiken aikaa. Lieneekö metsästyskoiraa mahdollista saada viettimaailmasta eroon niin, että isännän kutsu painaa enemmän kuin metsän kutsu?
Meillä on toinenkin ongelma: pikkupennusta asti laikaneiti on löylyttänyt minua hampaillaan. Ei auta siinä hyvätkään neuvot: en kiinnitä huomiota, huudan, kiellän, kohdistan koiran huomion muuhun (hetkeksi se auttaa, jatkaa sitten puremistaan ja hyökkäilyä), painan maahan, uhkaan risulla (nämä kaksi viimeistä olivat niitä alkuajan tyhmiä yrityksiä vastoin parempaa tietoa: ei laikaa alisteta). Tiedän, että virhe on jo tapahtunut ja metsään menty, mutta jotenkin lenkkeily pitäisi saada minulle vähemmän kipua tuottavaksi. Sisällä koira käyttäytyy hyvin ja lenkilläkin suurimman osan ajasta. En ole edes keksinyt mikä laukaisee tuon kimppuun käymisen. Lieneekö kyseessä johtajuusongelma, varsinkin kun koira omia aikojaan lopettaa löylytyksensä muina koirina ja jatkaa matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut, vai päässäkö sillä naksahtelee? Neuvoa olen kysellyt kasvattajalta ja koirakoulusta. Koirakouluttaja ehdotti lopulta kuonopantaa tai -koppaa. Niitä en ole kuitenkaan hankkinut. Odotan ihmettä ja hyviä neuvoja koiraihmisiltä. Onko laikan sielunelämä oma lukunsa?
Kiitoksia vastauksista. Parempaan suuntaan ollaan menossa. koiraa on pakko , no ei nyt pakko mutta melkeen, pitää vapaana joka päivä ainakin vähän aikaa kun sillä on niin pirusti tota energiaa. Olen ottanut nyt sen lempilelun mukaan lenkeille ja sitä revitään palkkioksi vähän aikaa kun se tulee luokse. Ja nyt tuleekin jo paljon paremmin kuin tuossa aiemmin. Parannettavaa on vielä,mutta eiköhän tämä vielä tästä kun oikein nyt panostan tähän luoksetulo-opetukseen.