Onko hullun hommaa sijoittaa kaukolämmöllä lämmitettävän omakotitalon tekninentila erilliseen autotallirakennukseen? Matkaa asuinrakennukseen on noin 10 metriä? Sopisi sinne niin pirun hyvin, ja laitteista tuleva hukkalämpö lämmittäisi mukavasti autotallia. Mutta tuleekohan ratkaisusta kovakin energiasyöppö? Täytyykö päärakennuksessa valuttaa talviaamuisin minuuttitolkulla vettä, ennenkuin alkaa tulla lämmintä vettä? Ja tuleeko suuria lisäkustannuksia?
On tarkoitus tehdä autotallista tarpeen tullen lämmitettävä, minkalainen lämmityshän olisi viisainta järjestää?
On tarkoitus tehdä autotallista tarpeen tullen lämmitettävä, minkalainen lämmityshän olisi viisainta järjestää?
Vastaukset 17
Vanhimmat
kiertovesipumppu, joka käynnistyy aamulla ja on pois päältä silloin kun ketään ei ole kotona. Lämmönhukkaa tosin tulee näin pitkillä linjoilla tekee niin tai näin.
Muuten hyvä pannuhuoneen paikka.
Tein taannoin lämpimän käyttöveden pumpulle simppelin ohjauksen, joka käynnistyy kun lämmintä vettä käytetään. Ja aikarele piti sitten pumppua päällä 2 tuntia, eli jos 2 tunnin aikana käytettiin toistamiseen, niin pysyi päällä koko ajan. Tein sen erääseen toimitilarakennukseen, jossa viikonloppuna ei ollut toimintaa. Ensimmäinen kuuman veden käyttäjä käynnisti tietämättään pumpun.
Mikä on indikaattori sille, että lämmintä vettä käytetään? Jätetäänpä tietovisakysymys. Annan sen verran vihjettä, että kytkennässä ei ole mitään mekaanista virtausmittaria. Asennus onnistuu mitään rikkomatta aivan sähköisillä perusvehkeillä. Soveltuu vallan hyvin omakotitaloonkin lämpöhäviöitä pienentämään. Vastaan kyllä huomenna jos kukaan ei oivalla.
Selitä tarkemmin. Tuo ei riitä alkuunkaan. Mutta anturi putkeen on muuten oikein.
Varmaankin onnistuisi sopivalla paineanturilla ja aikareleellä.Hanan avaaminen aiheuttaa putkessa hetkellisen paineen putoamisen,joka voidaan indikoida paineanturilla.Anturilla käynnistetään aikarele,joka on liipaistavissa ajastuksen aikana uudelleen.
Paineanturin asennus vaatinee tavallaan "rikkomista".
Siis lämpöanturi vaikka 40C kuumavesiputkeen, joka tunnistaa kun kuuma vesi alkaa virtaamaan. Tämä termari trikkaa aikareleen, jossa voidaan päästöaika säätää esim 2h:ksi. Aina kun veden lämpö ylittää 40 niin alkaa uusi 2h:n jakso. Kun kahteen tuntiin ei ole otettu kuumaa vettä rele päästää ja kiertovesipumppu pysähtyy.
Tuolla kytkennällä ei pysähdy, kun on kerran vetänyt.
Kerrotaan nyt tässä anturin sijoituspaikka. Se sijoitetaan lähelle varaajaa putkeen, josta kylmä vesi otetaan sisälle varaajaan tai kattilaan tai lämmönvaihtimeen. Kun 4 asteista kylmää vettä ei virtaa varaajaan, tapahtuu putkessa takaperoinen lämpeneminen noin 4 asteesta lähes varaajan sisälämpötilaan tai vähintään huonelämpötilaan, jos ei varaajan rakenteesta johtuen takaperoista lämpenemistä tapahdu. Käytännössä kupariputket johtavat lämpöä takaperoisesti tehokkaasti.
Tuota selvää merkkiä kylmän veden ottamisesta käytetään kapillaritermostaatin avulla päästöhidastetulle aikareleelle. Tuo sama anturointipiste kertoisi myös sen, että kuumaa vettä vuotaa jossain. Jos ei nimittäin koskaan tapahdu minkäänlaista lämpenemistä, niin vuotaa varmasti.
Ei tarvita mitään paineanturia. Katso vastaus Ei pysähdy.
Nokkela konsti.Pitää panna "korvan taakse".
ensimmäinenhän joutuu silti laskemaan vettä aikansa ennenkuin saa lämmintä vettä. ??
Onko varaajaan tuleva kylmä vesi tosiaankin aina 4-asteista? Järven pohjassa vesi on talvella 4-asteista, koska siinä lämpötilassa veden tiheys on suurin, mutta mikä luonnonlaki pakottaa vesijohtoveden tähän lämpötilaan, ympäristön lämpötilasta riippumatta? Jos kysyy keneltä tahansa kylmän vesijohtoveden lämpötilaa, vastaus on melkein poikkeuksetta juuri tuo 4.
Näin on. Senhän takia vettä kierrätetään, että tulisi heti kuumaa vettä. Joku pitää vaikka vuoden pumppua käynnissä vaikka vettä ei käytetä jotta heti saisi kuumaa vettä. Joku tyytyy kelloon, joka ei ota huomioon poikkeuksia. Joku tekee automaatin, joka käynnistyy ja pysyy päällä silloin kun on meno ja meininki päällä. Miten kukakin. Kaikella on hyvät ja huonot puolensa. Säästö näkyy tavalla tai toisella.
Lisäksi kannattaa muistaa legionella. Kuuman veden pumppaus kun pysäytetään, niin tulee legionellavaara. Tosin noita kierrättämättömiä putkia on pilvin pimein. Eli suurin osa OK-talon kuumavesiputkista. Niissä on jatkuvasti lämpenevää ja jäähtyvää vettä.
Saatta tulla kesällä maasta 5-asteistakin. Ja talvella 3-asteistakin. Saattaapa tulla muutakin. Meillä ainakin tulee aika kylmänä kesät talvet.
miten tässä automaatti laitteistossa vältytään legionellavaaralta?
Entä ohjeet suunnitella ja asentaa lämminvesilaitteisto siten, ettei veden lämpötila laske missään vesilaitteiston osassa (odotusajan johto-osuuksia lukuunottamatta) alle 50°C.
Vähän ",-viilaamiseksi" menee mutta silti? ;)
Kuten totesin, niin näissä pysäyttämisissä asia pitää ottaa huomioon. Pysäytti sitten kellolla, käsin tai nerokkaalla automaatilla. Mutta samaten pitää murehtia noita muoviputkilla ilman kierrätystä tehtyjä juttuja, jos putket on sijoitettu lämmöneristeeseen tai peräti huoneen puolelle laattaan. Minä sijoitin lämmöneristeen alle hiekkaan ja kuuma vesikin jäähtyy kymmenessä minuutissa aivan kylmäksi.
Toisaalta tuollaisessa automaattisessa systeemissä voi pitää vaikka 65 astetta silloin kun vesi kiertää ja legionella saa krampin varmasti. Nykyään säästetään laskemalla lähtevä 55 asteeseen, jotta lämpöhäviöt olisivat pienemmät. Palaavassa onkin sopiva lämpötila legionellan mellastaa. Varsinkin jos on vielä jotain kiertovesipattereita, joissa kuristus. Varsinaisia hautomoita tuollaiset kiertovesipatterit.
Mulla autotalli erillisessä rakennuksessa, mutta yhteinen katto. Lämpökeskus ja sähköpääkeskus samassa tilassa. Talo vuodelta 1996. Lämmin vesi kilahtaa välittömästi kraanasta (kiertovesi systeemit nykyaikana). Lattialämmitys näissä molemmissa rakennuksissa, talojen välissä "putkilinjat" kaukoläpö elementtipätkän sisässä..Kaukolämpöpaketista lähtee vielä hukkalämpöä, jota voi hyödyntää autotallin lisälämmitykseen, kun seinään laittaa palosuojatun lautasventtiilin..
Muut vastaukset keskittyivät tuohon lämpimän veden saantiin, mutta lyhyt kommentti itse teknisestä tilasta.
Viima aikoina ovat yleistyneet järjestelyt, joissa esim. lämmönsiirrin ja sähköpääkeskus on sijoitettu suoraan autotallin. Eli niille ei ole rakennettu erillistä huonetilaa. Sähköpääkeskuksen sijoittelussa tulee toki muistaa 800mm sääntö vapaasta tilasta keskuksen edessä.
Näin on säästetty rakennuskuluissa, vältetty turhia palo-ovia tai ilmastoinnin erikoisjärjestelyjä. Toki tällainen yhtenäinen tila pitää eristää muusta asuintilasta omaksi palo-osastoksi. Samoin suora käynti asuintiloihin autotallista edellyttää tupla(palo-)ovi tuulikaappijärjestelyä.