Minkälaisesta pyörästä on hyvä aloittaa...haluaisin jossakin vaihessa ryhtyä ajamaan motocrossia/enduroa. En tiedä minkä kokoisella (kuutiot ja hevosvoimat, siis) pyörällä on järkevintä ryhtyä harjoittelmaan. Olen täysi-ikäinen, joten siinä suhteessa rajoitteita ei ole, mutta moottoripyörien suhteen olen täydellinen aloittelija.
mistä aloitan
banaani
221479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Piikkisen tehot riittäisivät, mutta piikkinen (125cc) on todella tarkka oikeasta vaihteesta. Siksi suosittelen 250cc nelaria tai 250cc kakstahtia koska ne "antavat anteeksi" eivätkä hyydy väärällä vaihteella ja voit keskittyä enemmän ajamiseen.
250cc 4T on helpompi ajaa ja vääntää tasaisesti, mutta se on paljon kalliimpi pitää ja tiheämmät huoltovälit.
Kiitos Tumppi,
Tämä auttoi alkuun. Olen jostain saanut sen käsityksen että kakstahtista saisi korjailla enemmän kuin nelaria...en tiedä olenko kuunnellut huonosti vai saanut huuhaa tietoa...
En kuitenkaan haluaisi sellaista pyörää jota joudun alvariinsa ruuvaamaan, mahtini kun eivät päde moottoriin ja mutteriin.
harrastelija-kuskia joka ottaa satakaksvitosesta kaikki tehot radalla irti... joten on suhteellisen turha edes haikailla 250cc pyörästä.
vai aidan seipäästä?
mitä?
siis erikoista on, että pitää hankkia 250cc kun ei pysty puolta pienemmästä pyörästä ottamaan kaikkia tehoja irti.
siinä vaiheessa kun rata kierretään ympäri sillä tavalla et on suurin vaihde pesässä ja kaasu auki ni sitte vaihdetaan luokkaa suurempaan.
kilpailujen tuloksia, niin aika monta harrastaa siellä on repinyt kaiken mahdollisen tehon mopoistaan irti.
tai tavallinen sunnuntaiajelija, siis ei-kisakuski, satapiikki riittää.
harrastajan on helpompi ajella väännöllä. Eikä kierrättää joka vaihteella täysillä.
Eikä tarvitse alkaa minulle kertaamaan mitä siellä crossileirillä on opetettu.
koskaan.
mietin tässä vaan, että itselläni on satapiikki ja sillä pääsee kyllä ihan mukavasti. siis sillä opetellaan ajamaan, sitten kun jotenkuten hallitsee sen pyörän niin sitten voi harkita isompaa, näin realistisesti ajateltuna.
onhan se 250cc helpompi ajaa.. mutta sama asia pätee katupyöriin. minkä ihmeen takia pitää hommata kaupunkiralliin 1300cc Hayabusa kun pienempikin riittää.
Vääntävämpi ja vähemmän huoltoa vaativa 250 harrastajalle. Ei piikki mikään aloittelijan pyörä ole vaan sitä on juuri silloin hieno ajaa kun homman osaa ja antaa koneen laulaa.
Kiitos kommenteistanne....tämä keskustelu on vastannut moneen kysymykseen.
Niinkuin Tumppi ekassa vastauksessaan sanoi, piikkinen taitaa olla vaikeampi aloittelijalle, jos se kerran on tarkka vaihteen suhteen, eikä anna anteeksi, vaan hyytyy... eihän sitä aloittelijan/harrastajan välttämättä tarvitse ottaa kaikkea irti siitä 250cc:stä. Mutta, jos sillä aloittelijan on helpompi ajaa, niin en ymmärrä miksi sitä piikkistä tyrkytetään?
kyllä sopii sinulle 250 2t koska minäkin hommasin ekaksi monttu pyöräks sellaisen ja olisin katunu jos olisin hommannu siitä pienempi kuutioisen, olen myös täysi ikäinen. melki jokaisessa crosseissa on sama juttu et melki vähintään pitää kun on ajanu 2h huoltaa jotakin paikkaa. nyt olen jo suunnittelemassa isompaa pyörää koska tehot eivät riitä minulle. ja kun hommaat vähä isomman pyörän niin hiljaisella kaasulla lähre ajeleen ja jos ajelet vaikka jollain mettä tiellä niin suosittelen ettet ´kaasutele paljon/ota piikkiä sitä ei huomaakkaa kun vähä kiihryttää ja nokka on pikkaisen ilmas niin se ei käänny mihkään. kokemusta on.
Jos piikkinen on tarkka oikean vahteen suhteen, se siis on myös opettavaisempi. Aloittelijaa ei tarvitse hemmotella, muuten hän oppii ajamaan väärin, tilanteeseen nähden väärällä vaihteella.
Vähän kaspiippuinen tämä kysymykseni taitaa olla.
Olen itsekin harrastelija kuski ja en saa piikkisestä kaikkia tehoja irti, mutta piikissä on todella pieni tehoalue, jos koskee jarruun niin pitää vaihtaa pienemmälle että kone pysyisi alueella. 250cc taas jaksaa mennä vaikka vaihde olisi pykälän pielessä ja voi keskittyä paremmin ajamiseen. Siksi itse suosin 250cc:tä.
kisakuskia, homma aloitetaan esim sillä piikillä, josta sitten siirrytään vaikka puolikkaaseen.
Jos kyseessä on sunnuntaiajelu, pyöräksi kannattaa harkita 200/250 kuutioista enduroa.
paljon kevyempi käsitellä ja sillä ajetaanki koko ajan kaasu pohjassa :-)
on nyt kyse. Mitään pro-tason kisakuskia en usko että minusta enää leivotaan, se vaatisi velhon valmentajakseni.
...tänä kesänä piikkisellä.
Meitä on kolmen hengen porukka. Kaksi hankki piikkiset ja yksi 450:en kotarin.
Mielestäni se mitä haluaa investoida harrastukseen on aikas olennainen kysymys. Piikkisen 2 tahtisen joka toimii luetettavasti voi saada suht edulisesti, mutta se saattaa olla myös aivan valmista kamaa ensimmäisen monttukierroksen jälkeen. Itselläni ja ystävälläni oli onneksi onnea tuon suhteen.
Ison 'laatu' enduron jota on ajettu 'nätisti' voi saada kohtuuhintaan ja sen saa myytyä pois mikäli ei laji kiinnosta.
Mielestäni on aikas oleellista että aikooko ajaa enduroa vai crossia enemmän. Mielestäni endurossa laaja vääntö on mukavaa ja turvallista ja sitä ei piikissä löydy, montulla taas oppii aikas nopeasti vaihtelemaan vaihteita ja 'kierroksillakin' on ainakin allekirjoittaneelle helpompi ajaa (kun ei pelota niin paljon kuin kivikossa puiden välissä).
Nämä siis aloittelijan näkemyksiä.
Budjetissa kannattaa huomioida että ajovarusteet (suojat, saappaat...) maksavat minimissäänkin 500 euroa, mutta todennäköisemmin jossain 500 ja 1000 euron välillä.
Crossipyörässäkin tulee olla liikennevakuutus lain mukaan, vaikka sitä ei useimmilla ole. Se on minimissään 150 euroa ainakin pohjolassa piikeille.
Tämä siis sunnuntaiajelioille. Mettään ei kannata mennä ilman kunnon varusteita eikä sinne kannata lähteä yksin (jos ei ole tosi mies).
paljastettakoon vielä että olen nainen, ja siksi mietin tätä piikkiä, kun se kaiketi on kevyempi käsitellä. Mutta jos 250cc:ssä on laajempi vääntö joka lisää mukavuutta ja turvallisuutta... en halua että se karkaa käsistä...
Tuskin luukutan radalla urku auki vielä pitkään, joten romuksi saan ajettua korkeintaan naapurin pappatunskan, en piikkistä, mutta olen valmis satsaamaan hieman enemmän rahaa jos se tekee harjoittelun mukavammaksi.
on aika hauskaa hommaa. Jokainen kertoo puhelimessa pyörän olevan loistoyksilö, mutta paikanpäällä sitten selviää kaikkea mielenkiintoista. Tässä kolme esimerkkiä tältä kesältä:
1. että lohkot on hitsattu kiinni, koska oli vuotoa (mitä vit?). Hitsaus ei tosin ollut onnistunut, vaan kampikammiosta valui edelleen bensat pihalle.
2. oli vaihdettu mopon virtavehkeet, ei ottanut täysiä kierroksia. Myyjän mielestä se ei ollut vasinainen vika, koska kukaan ei tarvitse huipputehoa.
3. kone oli kokonaan eripyörästä. Selitykseksi tuli epämääräistä mutina polisien häiritsemisestä!? Myyjän kalmankalpeat ystävät pyörivät hermostuneina ympärillä, joka sinänsä loi ihan mielenkiintoisen ilmapiirin.
Neljännen esimerkin jätän kertomatta, koska sitä ei kukaan usko.
Jos myyjät tunnistavat itsensä, niin hyvää kesää vaan ja toivottavasti emme tapaa enää ikinä.
ja sattuukin niin vietävästi! Kellään halvalla myytävänä putkea, pohjapanssaria, ja mittaristoa EXC:hen? :)