Niin.
Onko miten paljon täällä tietoa mistä perusteesta yhteishuolto säilyy.
On nimittäin niin , että etä ei ota osaa millään tavalla edes pyydettäessä lapsen mihinkään huoltoa koskevaan asiaan. Olimme juuri käräjillä, ja etä ei kieltänyt toimiaan.
Etä ei siis edes ole vastannut mihinkään ehdotukseeni lapsen asioista, vaan tieto on kulkenut asianajajan ja tuomarin kautta!
Nyt tuomari viisaudessaan päätti, että yhteishuoltajuus jatkuu! (molemmat vaativat yksinhuoltajuutta!)
Mielestäni kummallista!
Asiassa ei muuten käytännössä muutu mikään, mutta kun etä on haastanut nyt jo kaksi kertaa minut, ja joko perunut tai muuten hävinnyt, ihmettelen tuomarin päätöstä nyt oikein julkisesti, että haasteet ei ainakaan lopu, kun yhteishuoltajuus jatkuu.
Lisäksi minä joudun maksamaan omat oikeudenkäyntikuluni....
Kiitos että jaksoitte lukea
Onko miten paljon täällä tietoa mistä perusteesta yhteishuolto säilyy.
On nimittäin niin , että etä ei ota osaa millään tavalla edes pyydettäessä lapsen mihinkään huoltoa koskevaan asiaan. Olimme juuri käräjillä, ja etä ei kieltänyt toimiaan.
Etä ei siis edes ole vastannut mihinkään ehdotukseeni lapsen asioista, vaan tieto on kulkenut asianajajan ja tuomarin kautta!
Nyt tuomari viisaudessaan päätti, että yhteishuoltajuus jatkuu! (molemmat vaativat yksinhuoltajuutta!)
Mielestäni kummallista!
Asiassa ei muuten käytännössä muutu mikään, mutta kun etä on haastanut nyt jo kaksi kertaa minut, ja joko perunut tai muuten hävinnyt, ihmettelen tuomarin päätöstä nyt oikein julkisesti, että haasteet ei ainakaan lopu, kun yhteishuoltajuus jatkuu.
Lisäksi minä joudun maksamaan omat oikeudenkäyntikuluni....
Kiitos että jaksoitte lukea
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eihän tuosta yhteishuollosta mitään haittaakaan ole (paitsi jos taustalla lapsen kaappausta tms) ja näin ollen tuomari varmaan halusi säilyttää tuon kuvion. Ajan kanssa kun riitely laantuu voi olla lapselle ihan hyväkin juttu että hänellä on kaksi huoltajaa.
Yhtä lailla se exä voi haastaa vaikka teillä olisi yksinhuolto.
Jos sinulla on kokemusta toimimattomasta yhteishuoltajuudesta, ihmettelen jatkuvaa pakkosyöttöäsi sen puolesta.
Jos sinulla ei ole kokemusta toimimattomasta yhteishuoltajuudesta, hämmästelen vieläkin isommin ideologiaasi.
Lapsella on kaksi vanhempaa vaikka yhteishuolto yksinhuoltajuudeksi muutetaankin. Vallalla oleva yhteishuoltajuus-buumi vain lisää monissa tapauksissa etävanhemman kiusantekomahdollisuuksia ja lastensuojeluviranomaisten aika menee turhaakin turhempaan viranomaispompotteluun, koska perimmäisenä syynä prosesseihin on etän yhteistyökyvyttömyys yhteishuoltajana. Kaikki tuo turha työllistäminen on poissa niiltä lapsilta, jotka todellakin tarvitsisivat asioiden ajajaa itselleen.
Kuinkahan moni etän lähistä tekemä lastensuojeluilmoitus on hyllytetty turhana (kiusantekona)? ... Tai toistuvat käräjäoikeuden istunnot, joiden lopputulos on kerta toisensa jälkeen sama? Olisipa mukava olla tilastonikkari ja päästä noihin salattuihin kuntasektorin tietoihin käsiksi. Vaikka eipä niitä juuri tallenneta turhat_ilmoitukset -tiedostoihin, sehän olisi selvä näyttö homman toimimattomuudesta.
yksinhuolto muuttaisi tilanteen? Yhtälailla etävanhempi voi silloin tehtailla ls-ilmoituksia ja vetää lähivanhempaa oikeuteen ... Kiusaa ei voi tehdä yhteishuollon avulla - mutta toki kiusaa voi tehdä puolin ja toisin oli huoltajuusmuoto mitä vaan. Tärkeintä olisi saada riitely loppumaan - ja tuskin yksinhuollon vaatiminen ja riitely oikeudessa siitä parantaa välejä.
Kirjoitan omista kokemuksistani, en yleisesti kaikista (toimimattomista) yhteishuoltajuuksista.
Meidän tilanne rauhoittuisi, kun häirikköetällä olisi oikeus vain tavata lapsiansa (ja tapaamisetkin lasten tahdon mukaan) ja se olisi siinä. En varmasti ole ainoa heilahtaneen etän lasten äiti, joka taistelee lasten parhaan puolesta lähes aseettomana, koska isä osaa käyttää viranomaisia ja yhteishuoltajan oikeuksiaan tietojenkeräämiseen ja sitten kiusantekoon. On selvä näyttö, että häntä ei kiinnosta lasten hyvinvointi, vaan sairas kyttääminen. Siitä huolimatta minua kehotetaan joustamaan ja ymmärtämään ja odottamaan.
Kellä on oikeus laittaa häirikköetä kuriin? Lähikö hakee lähestymiskieltoa lapsilleen ja itselleen vedoten henkiseen väkivaltaan? Viranomaiset ja oikeuslaitos ovat voimattomia. Lähinä olen aika yksin asiani kanssa.
heh, yhteishuoltajuus :D
Et vastannut kysymykseeni kokemuksistasi toimimattomasta yhteishuoltajuudesta, joten oletan ettei sinulla sellaista ole.
Jos on toimimaton yhteishuolto niin lähivanhempana ei ole mitään ongelmia - lähivanhempi voi yksin päättää lasten asioista muutamia poikkeuksia (nimenmuutokset jne) luukunottamatta. Jos olet taas etänä niin toimimaton yhteishuolto on kuitenkin parempi kuin yksinhuolto.
Riitely ei riipu huoltajuusmuodosta - ja lapsen omiminen (yksinhuoltajuuden hakeminen) vaan lisää riitelyä.
oli kirjoituksesi just kuin meidän tilanne, jos viitsit niin kirjoittaisitko mulle suoraan [email protected] ois kiva jutella enemänkin
"Riitely ei riipu huoltajuusmuodosta - ja lapsen omiminen (yksinhuoltajuuden hakeminen) vaan lisää riitelyä."
Ei ole kyse lapsen omimisesta, senkin puusilmä.
Kerrotko, kun niin hyvin olet selvillä, miten lähivanhemmalla ei ole mitään ongelmaa toimimattomasta yhteishuoltajuudesta?
heh heh :D *nauran ääneen* Putkikatseisuutesi on vailla vertaa, ainakin naisen ajatusmaailmana.
Kiva, etten ole yksin. Joskus tuntuu että elän niin erikoista "elämää eron jälkeen", ettei kukaan tavallista huoltajuuskränää läpikäyvä voi sitä käsittää.
Alkuillasta juuri pohdimme äitini kanssa kahvikupposen ääressä, mitä seuraavaksi tapahtuukaan, olisiko jotain, mihin voisi varautua. Keskiviikkona sain jälleen tiedon uudesta lastensuojeluilmoituksesta, jonka exä on teetättänyt erikoislääkärillä.
Veljeni tukee minua kaikin tavoin, mutta kokee voimattomuutensa heikkoutenaan. Ystäväni ovat seuranneet tätä alusta alkaen, koulujen ja päivähoidon viranomaiset samoin -hämmästellen. Entiset naapurit kyselevät kautta rantain, miten menee nykyään. Työ -ja opiskelukaverit lohduttavat, kun väsymys iskee sadalla, he tietävät missä mennään.
Lastensuojeluviranomaisiakin alkaa jo ihmetyttää, mutta eivät uskalla olla noteraamatta isän ilmoituksia virkavirhesyytösten pelossa.
Jos tilanne ei olisi niin ikävä, katselisin mielenkiinnolla vierestä, miten lastensuojeluviranomaiset kiemurtelevat kuin madot exäni ongenkoukussa. Ainoa nainen, jota exäni ei enää uskalla kohdata silmästä silmään on asianajajani, tuo fantastinen punainen paholainen. Hän on nähnyt exäni läpi! :D
Lähivanhempana sinun ei tarvitse välitää exän kotkotuksista, voit elää lapsesi kanssa miten ja missä haluat. Passinkin saat vaikka toinen yrittää tehdä kiusaa. Ainoat asiat mihin exälläsi on sananvaltaa on lapsen nimenmuutos ja uskontokunnan muutos - mutta eihän nämä ole mitään asioita mitä vaikuttaisi olennaisesti omaan elämään. Lähivanhempana voin muuttaa lasten kanssa minne huvittaa, olla antamatta lapsia tapaamiseen jos huvittaa, päättää yksin lapsen päivähoidosta, koulunkäynnistä jne.
Lastensuojeluilmoitusten tehtailu jne onnistuu yhtä hyvin yksinhuollossa kuin yhteishuollossa
Yksinhuoltajuus on lapsen omiminen ("minä haluan päättää yksin lapsen asioista") - joskus ehkä ihan tarpeenkin mutta selvää on että sellainen lisää riitelyä.
Siis - mitä haittaa tuosta yhteishuollosta on? Ettei saa vinkua täällä ja muualla että minä olen yyhoo ja isä ei välitä?
No.
Ehkäpä olenkin puusilmäinen. Ajattelin yksinkertaisesti, että yksinhuoltajuus vähentäisi halua vetä yhä uudelleen huoltajuutta ja asumista käräjille.
Muuten ihan sama koko yhteishuolto. Ei se käytännössä ole toiminut, eikä toimi. Etä ei ole mielestään mitenkään velvollinen osallistumaan, muuhun kuin haasteisiin, ja lapsen manipulointiin. tuon manipuloinnin takia häntä sitten on kuljettaa pitänyt psykologilla , diaknoosina on "sopeutumishäiriö". Ymmärrettävä, Eihän lapsi voi sopeutua siihen, että toinen vanhempi muutta asumisesta ym. vuosittain mielipidettä ja haasteen sisältöä, ja markkinoui sen sitten lapsiparalle aina minua mollaavaan sävyyn, niin että hän on uhri.
olipa sepustus.
Ei tuohon varmaan auta mikään huoltomuoto, uskon sen.
Vuodetkaan eivät auta, nyt on jo viides menossa.
"Ettei saa vinkua täällä ja muualla että minä olen yyhoo ja isä ei välitä?"
Niinkö minä toimin?
Olenko vinkunut yksinhuoltajuuttani? Olenko vinkunut että isä ei välitä? Olenko vinkunut elareista tai muista maksuista?
Olen "vinkunut" asioitani tällä palstalla silloin, kun maailmani on ollut romahtamaisillaan. Silloin kun olen tajunnut, että ex jatkaa lasten ja lapsilla kiusaamista vaikka luulin sen olleen jo historiaa. Lastensuojeluviranomaiset ovat jo kaksi kertaa ohittaneet lapsen kertomuksen isän tekemästä törkeästä pahoinpitelystä. Molemmat tapahtumat lomaviikon aikana: kaksi vuotta sitten isä potki hangessa makaavan 12v-lapsen monoillaan ja repi hiuksista ("isi rauhoittui sitten kun meni katsomaan tv:tä":kertoi lapsi) ja tämä kk sitten tapahtunut oli rajua hiusten repimistä ja simputtamista sotilas-tyyliin). En löydä mitään mainintaa tapahtumista sos.viranomaisten papereissa. Rikosilmoitusta en voi tehdä, koska ei ole jälkiä, joita kuvata, on vain vakuuttavan isän sana, että lapsi valehtelee ja on äidin manipuloima. Pitääkö minun odottaa, että he ovat 15-16 vuotiaita, ennen kuin viranomaiset KUUNTELEVAT heitä?
Hitot minä passeista, uskontokunnista sukunimistä tai muuttoluvista: exä seuraa kuin hai laivaa, jos lähden. Ja minne minä täältä lähtisin, lasten ja minun koko elämä on tällä paikkakunnalla.
Älä sinä "Jaana_" puhu pehmeitä asiasta josta sinulla ei ole mitään kokemusta. Pyöri sinä täydellisessä vuoroviikkohuoltosysteemissäsi laput silmillä, äläkä yritä selittää oikeudenmukaisuudesta mitään ihmiselle, joka on tässä helvetissä mukana.
Arvaat varmaan: minä suoraan sanoen arvostan sinun näkemyksiäsi ruudulla näkemäni kärpäsen paskan verran.
Sinulla on kovin vankat tiedot siitä, mikä lisää riitelyä. Taidat olla sen alan osaaja.
Vuoden puusilmä-palkinto oli meriitti "Jaana_n" ceeveehen.
Olen samaa mieltä, että yksinhuolto hillitsisi näiden joidenkin sekojen etävanhempien käräjöintiä ja sosiaalitoimen työllistämistä ja suurinpana: antaisi lapselle työrauhan kasvaa ja kehittyä.
Tästä samasta asiasta minä kirjoitin puheenvuoroissani, omasta henkilökohtaisesta näkövinkkelistäni, kokemuksella.
Kurja juttu - mutta mitä ihmeessä tuolla on tekemistä yhteishuollon kanssa? Kuvitteletko tosiaan että isä lakkaisi kiusaamasta jos olisit yksinhuoltaja? Tuskinpa ...
mukaan kaikille lähihuoltajille pitäisi antaa yksinhuoltajuus. Olisiko pahaa yleistämistä.
Esiinnyt tällä palstalla, ikäänkuin sinun elämäsi olisi esimerkki kaikille. Yhteishuoltajuus on mielestäni lapsen kannalta paras vaihtoehto. Poikkeustapauksiakin tietysti aina joukossa.
Olen Jaanan kannalla tässä asiassa.
mitään auttaisi.
Jos on kiusaaja on kiusaaja.
"Lähivanhempana voin olla antamatta lapsia tapaamiseen jos huvittaa"
Ihanko tosi? Kerrotko miten se tapahtuu.
Onko asianajajani väärässä uhkasakoista?
vaikeuttaa esimerkiksi tapaamisia?
Kaikki ei ole aina mustavalkoista.
olet joutunut maksamaan?
En yhtään. Olen "joustanut" kuten sosiaalitoimi toivoo. Mitä muuta voin tehdä? Jos teen vastoin tapaamissopimusta, ex saa näyttöä lähihuoltovaatimustensa ponneksi.
Pitää edetä jotain muuta kautta, mutta en tiedä miten. En todellakaan tiedä miten!
Ehdotatko, että minun pitää antaa lasteni kärsiä vain siksi että Suomessa on pis'päisiä lähivanhempiakin? Olenko minä ja lapset syyllisiä siihen?
Ei ole kyse enää vaikeuttamisesta. On kyse systemaattisesta kiusaamisesta, jossa sosiaalitoimella on oma roolinsa.
Et anna lapsia tapaamisiin ja katsot sitten vetääkö exä asian oikeuteen - jos hän tekee niin annat taas tapaamisten pyöriä ja prosessi peruuntuu. Sitten voit taas estää tapaamisia kunnes seuraava kanne tulee jne.
Uhkasakkojahan ei määrätä rangaistukseksi vaan ainoastaan jos etävanhempi nostaa täytäntöönpanoprosessin JA lähi jatkaa tapaamisten estämistä.
tällä palstalla koko ajan yksinhuoltajuuden puolesta. Kaikki erot ovat, uskoisin erilaisia, et voi yleistää sitä, että yksinhuoltajuus on ainoa autuaaksi tekevä asia.
Olenko ollut ehdottamassa jokaiselle lähiäidille yksinhuoltajuutta?
Missä kohtaa yleistin, näytäpä :)
Olen toistuvasti kirjoittanut, että kyseessä on mieleltään sairas etävanhempi, tajusitko? En suinkaan ole sanonut että jokainen etäisukki olisi. Lue tarkemmin.
Esiinnyn tällä palstalla niin kuin esiinnyn, ja sinulla on luetun ymmärtämisessä joitain puutteita. Oletat omiasi ja laitat ne minun ajatuksikseni.
En todellakaan ole ainoa lähiäiti, joka kamppailee näiden ongelmien kanssa, mutta en ole missään väittänyt että olisimme enemmistö!
Jospa sinä kirjoittat elatusmaksuista vaihteeksi jotain, ole hyvä. Areena on sinun, minua se jätinä ei kiinnosta.
Kyse onkin siitä, että lapset eivät halua mennä tapaamisiin mutta tapaamissopimus velvoittaa heitäkin.
Totta kai exä vetää asian oikeuteen, jos lapset eivät mene hänen luokseen. Et tainnut ymmärtää, että pienikin asia riittää uusinta-haasteeseen. Ja lähihuoltajuusvaatimuksiin.
Niin, satunnaisia tapaamisia lapset siis voivat (sinun mukaasi) jättää tapaamatta, mutta itse he saavat päättää vasta kun ovat tarpeeksi vahvoja uhmaamaan väkivaltaista isäänsä? ja niin kauan minulla on uhkasakko kummittelemassa.
saan elatusmaksua tasan minimin. Ei varmaan kiinnosta!
Herranen aika sentään!
Oltko sinä lukenut jossain kirjoitukseni, jossa puollan yksinhuoltajuutta 100%sti? Edes 50%sti??
Kyllä sinä nyt kuvittelet omiasi. Olen jopa tietyin varauksin vuorohuollon puolestapuhuja ja tavallaan aktiivi vanhakantaisten huoltajuusmuotojen modernisoimisessa. heh
Vauhkoaminen on kaukana tästä elämänvaiheesta, on oltava hyvinkin rauhallinen ja cool, että saa asiansa hoidettua mallikkaasti ;D
Uskon että yksinhuoltajuuteni olisi viesti isälle, että huoltajuusoikeudenkäynnit ja lastensuojeluilmoitukset olisivat turhia.
Vai olisiko sinulla mielessä jokin muu tapa viestiä isälle, että lasten (ja sitä kautta minun)kiusaaminen ei kanna hedelmää. Nyt hän voi aina uudelleen ja uudelleen vaatia huoltajuutta, koska olemme 50/50 tilanteessa. Tilanne ei rauhoitu, ennen kuin exä lopettaa pyörittämästä rumbaansa.
Ellet sitten ole sitä mieltä, että on ihan normaalia elää vuodesta toiseen niin että etävanhempi tekee ilmoituksiaan ja laatii haasteitaan. Rahasta se ei hänellä ole kiinni, tämä on "maksoi mitä maksoi" -juttu hänelle.
Spostipoika on liimannut luukut kiinni ;D
päässyt erostasi mitenkään yli. Eikä ilmeisesti ex-miehesikään. Nyt ajattelet, että kaikilla on sama tilanne, kuin sinulla. Mielestäsi hyökkäys on paras puolustus.
Katsoin joukon ketjuja , jossa nimimerkilläsi olit mukana. Kaikissa näkyy katkeruus ja raivo. Näinkö aiot päästä elämässäsi eteenpäin?
Kaikilla? Oletko hassu? Hyvin harvalla on vastaava tilanne kuin minulla. Enkä ole missään vaiheessa muuta väittänytkään.
Mikä ihmeen hyökkäys? Yritän vain pitää lapsieni puolta, mutta en tiedä miten. Yritän joustaa joka kohdassa, jossa vain voin, ettei exä hermostuisi. Minä tiedän, millainen hän on kun menettää itsehillintänsä. Lapsetkin osaavat olla isälleen mieliksi, he vain joskus unohtavat sen....
Katkeruutta ja raivoa? Voi hyvät hyssykät! Jos olisin raivona, olisin käynyt tykittämässä sen ihmisen jo vuosia sitten :) Taidat olla oikea virtuaalinen grafologi-psykologi.
Minä olen päässyt hyvinkin pitkälle elämässäni. Suurimmat harppaukset henkinen minäni on ottanut tänä vajaana 8 vuotena, kun olen ollut totaaliyh :) Joskus ihmettelen jaksamistani itsekin.
Nyt hyvää yötä. Huomenna on jännä päivä. Koulut alkavat ja minä nousen yhden askelman työelämän tikapuilla - jälleen ;)
"Hyvin harvalla on vastaava tilanne kuin minulla"
"Minä tiedän, ..."
"Minä olen päässyt hyvinkin pitkälle elämässäni."
"...ja minä nousen yhden askelman työelämän tikapuilla -jälleen"
Sinustahan tässä on kysymys. Yhteiselämäsi exän kanssa ei toiminut, ja olet vaatinut ja valinnut yksinelämän. Ja se luo noita ongelmia, kun exä ei tätä tunnusta.
Ja riidoillahan on aina vain yksi osapuoli. Se toinen.
tuomari antoi oikein kiitettävän kun olen niin hyvin hoitanut lähin tehtäväni. Etä ei todella ole yhtään kiitollinen .
Kissa kiitoksella elää, mutta pointtina: etään suhdetta lapsen kohdalla tosiaan on hoidettu, että siinä mielessä mustavalkoista on tämä elämäni.