Mutta en uskalla ottaa heihin yhteyttä ja pyytää vaikka käymään. Pelkään kieltävää vastausta, tai pahempaa, että he kyllä tulevat, mutta vain "säälistä" ja toivovat koko ajan olevansa jossain muualla.
Koulussa parin muodostus ryhmätöitä varten on ihan yhtä vaikeaa. En kehtaa kysyä ketään parikseni vaikka haluaisin, koska pelkään että toinen ei halua olla parini, mutta ei kehtaa sanoa ei.
Ei minulla paljon kavereita ole, mutta yksi tietty olisi jonka haluaisin kutsua käymään tai jonka kanssa muutenkin haluaisin vietää vapaa-aikaa. Pelottaa kuitenkin, että olenkin tylsää seuraa, en keksi mitään tekemistä ja kaveruus kärsii siitä.
Olen tosi epävarma. Kerran yksi kaveri pyysi minua leffaan, mutta ajattelin ettei hän aidosti halua minua mukaansa. Niinpä kieltäydyin, tosin leffakaan ei vaikuttanut mielenkiintoiselta.
Koulussa parin muodostus ryhmätöitä varten on ihan yhtä vaikeaa. En kehtaa kysyä ketään parikseni vaikka haluaisin, koska pelkään että toinen ei halua olla parini, mutta ei kehtaa sanoa ei.
Ei minulla paljon kavereita ole, mutta yksi tietty olisi jonka haluaisin kutsua käymään tai jonka kanssa muutenkin haluaisin vietää vapaa-aikaa. Pelottaa kuitenkin, että olenkin tylsää seuraa, en keksi mitään tekemistä ja kaveruus kärsii siitä.
Olen tosi epävarma. Kerran yksi kaveri pyysi minua leffaan, mutta ajattelin ettei hän aidosti halua minua mukaansa. Niinpä kieltäydyin, tosin leffakaan ei vaikuttanut mielenkiintoiselta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihmisissä ei ole yhtään mitään mielenkiintoista. Ei kenessäkään. On ihan turha ujostella, että olisi liian tylsä muille, koska kaikki ihmiset ovat tasan yhtä "mielenkiintoisia".
Tee vapaasti sitä mitä haluat. Jos on yhtään normaaliälyinen henkilö kyseessä, hän kyllä ymmärtää että aluksi ollaan tylsissä ja epämääräisissä tunnelmissa ja myöhemmin vasta toisen seurasta alkaa nauttia. Tämä on fakta. Kukaan ei ole hätkähdyttävä aluksi. Siksi ihmisten kanssa kannattaa olla pidempään tekemisissä.
päinvastoin. Aluksi vaikutan mielenkiintoiselta, mutta pidemmän päälle ihmiset pettyvät, tai siltä tuntuu.
aloittaja? Vai oletko? Kirjoittamasi kuulostaa aika ristiriitaiselta, jos olet.
En ole aloittaja, mutta samantyyppisiä tuntemuksia itsellänikin on. Miten niin ristiriitaista?
Aloittaja sanoo, ettei uskalla lähteä vieraiden ihmisten kanssa mihinkään, kun pelkää että häneen kyllästytään samantien. Sinä sen sijaan sanot, että sinusta ollaan heti aluksi kiinnostuneita, mutta ajan kuluessa kokonaan kyllästyneitä. Aloittaja kertoo, ettei pysty tekemään aloitettakaan, sinä sen sijaan kerrot tehneesi jo useita aloitteita. Siitä päättelin, että et ole aloittaja.
Hyvin mielenkiintoista kuulla joltakin, että on "vain aluksi" mielenkiintoinen. Mielestäni jommassa kummassa kohtaa täytyy kuvitella. Joko siinä että muut olisivat olleet alussa kiinnostuneita (ihmiset voivat olla aluksi vain korrekteja eivätkä näytä tylsistyneisyyttään) tai sitten siinä, että muut muka myöhemmin kyllästyisivät (ehkä oletkin ainoastaan itse kyllästynyt ja väsynyt samaan seuraan! ja luulet, että se on itsestäänselvyys että sinulla ja tuttavallasi on tylsää)
Aloittaja! Tekstisi voisi olla minun näppäimistöltäni! Haluaisitko kirjoitella ja/tai tutustua?
Kannattaako tuhlata aikaa miettimällä moisia asioita? Jos sä vähän väliä kieltäydyt menemästä kavereittesi kanssa jonnekin ja tekemästä jotain, niin kohta kukaan ei enää kutsu sua mihinkään. Vähän rohkeutta nyt vaan. Saatat yllättyä siitä että ihmiset oikeesti haluaakin tehdä sun kanssa ryhmätöitä, käydä leffassa ja puuhailla jotain muuta. Sä tuskin haluat menettää niitä vähäisiäkin kavereita mitä sulla on?