Moi.
Olen ihastunut erääseen naiseen. Hänkin on osoittanut varovaista kiinnostusta minuun (koen tämän kuitenkin vielä hyvin kaukaiseksi ihastukseksi). Olemme tavanneet pari kertaa ja uudestakin tapaamisesta on sovittu. Kumpikin tiedostaa, että toisesta ei tiedä vielä höykkäsen pölähtävää mutta kai sitä innostusta moiseen tutustumiseen on molemmilla. Suurin ongelmani on se, että olen äärettömän epävarma (toiv. se ei näy kauas=)
Epävarmuuteni johtuu epäonnistuneista suhteista, epäonnistuneista deiteistä ja siitä, että olen melkoisen tottunut yksineloon. Olen kyllä sosiaalinen ja seuraa on aina ollut, että tässä mielessä ei ole ongelmaa. En vaan haluaisi tehdä mitään VÄÄRIN, vaan että kaikki menisi niin, että tästä voisi tulla jotain. Näin toivoisin...
Kerran tämä nainen on antanut suukonkin (humalassa *heh*) mutta silti. Nainenkin on melkoisen ujo ja en tahtoisi tehdä mitään sellaisia lähestymisyrityksiä, jotka voisivat karkoittaa.
En osaa lukea riittävän hyvin naisia... En tiedä, koska olisi sopivaa pyytää kylään, tai koska voisi muiskauttaa suukon vaikka poskelle, tai ottaa kädestä kiinni tms. Tämä nainen on tehnyt näitä kaikkia minulle; kävelty käsikkäin, antanut kerran suukon, tahtoo tavata vielä parin kerran tapaamisenkin jälkeen.
Mutta aistin, että en olisi hänen mielestään silti se "oikea", vaan hän vaan katselee. Olenko turhaan epäluuloinen? Hän vastaa viestiini asialliseti jos tekstaan mutta ei itse laita koskaan viestialoitetta. Ujostelee muutenkin ja sekoilee sanoissa (hellyttävää...)
Olipa taas alustusta...huh. MUTTA miten minun tulisi edetä, toimia, sanoa, olla??? Tämä on minulle hyvin tärkeää...
Kiitos teille vastaajille.
Olen ihastunut erääseen naiseen. Hänkin on osoittanut varovaista kiinnostusta minuun (koen tämän kuitenkin vielä hyvin kaukaiseksi ihastukseksi). Olemme tavanneet pari kertaa ja uudestakin tapaamisesta on sovittu. Kumpikin tiedostaa, että toisesta ei tiedä vielä höykkäsen pölähtävää mutta kai sitä innostusta moiseen tutustumiseen on molemmilla. Suurin ongelmani on se, että olen äärettömän epävarma (toiv. se ei näy kauas=)
Epävarmuuteni johtuu epäonnistuneista suhteista, epäonnistuneista deiteistä ja siitä, että olen melkoisen tottunut yksineloon. Olen kyllä sosiaalinen ja seuraa on aina ollut, että tässä mielessä ei ole ongelmaa. En vaan haluaisi tehdä mitään VÄÄRIN, vaan että kaikki menisi niin, että tästä voisi tulla jotain. Näin toivoisin...
Kerran tämä nainen on antanut suukonkin (humalassa *heh*) mutta silti. Nainenkin on melkoisen ujo ja en tahtoisi tehdä mitään sellaisia lähestymisyrityksiä, jotka voisivat karkoittaa.
En osaa lukea riittävän hyvin naisia... En tiedä, koska olisi sopivaa pyytää kylään, tai koska voisi muiskauttaa suukon vaikka poskelle, tai ottaa kädestä kiinni tms. Tämä nainen on tehnyt näitä kaikkia minulle; kävelty käsikkäin, antanut kerran suukon, tahtoo tavata vielä parin kerran tapaamisenkin jälkeen.
Mutta aistin, että en olisi hänen mielestään silti se "oikea", vaan hän vaan katselee. Olenko turhaan epäluuloinen? Hän vastaa viestiini asialliseti jos tekstaan mutta ei itse laita koskaan viestialoitetta. Ujostelee muutenkin ja sekoilee sanoissa (hellyttävää...)
Olipa taas alustusta...huh. MUTTA miten minun tulisi edetä, toimia, sanoa, olla??? Tämä on minulle hyvin tärkeää...
Kiitos teille vastaajille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...samanlaisessa tilanteessa. Odotan kuumeisesti vinkkejä mieheltä, että saisin selville onko hän minusta tosissaan kiinnostunut ja tutkailen häntä jatkuvasti saadakseni selville, onko hän minun rakkauteni "arvoinen". Kun on kerran pettynyt pahasti mieheen, niin sitä on mahdollisimman varovainen, ettei satuttaisi itseään uudestaan.
Ja tässä vinkkejä, miten ainakin minä kokisin miehen olevan kiinnostunut minusta:
Hän:
-pyytäisi minut ulos, kenties syömään johonkin ravintolaan (ja tietysti maksaisi laskun!)
-toisi minulle kukkia, kun tapaamme (pieni sievä kimppu riittäisi, ei mitään isoa puskaa...)
-lähettäisi jonkun romanttisen kuvaviestin, tai ihanan henkilökohtaisen tekstarin, jossa olisi maininta jostain yhdessä kokemastamme hetkestä
-olisi kohtelias, ihana herrasmies
-antaisi toisinaan pikku lahjan tai tekisi minulle jonkun palveluksen
-haluaisi tietää minusta ja elämästäni asioita, ei liikaa udellen, mutta kiinnostuneesti kysellen ja kuunnellen
-mainitsisi keskustellessa joitain aikaisemmin kertomiani asioita, jotta huomaisin, että hän on kuunnellut minua
-kiinnittäisi huomiota siihen, mistä pidän, eli esim. ei toisi minulle punaviinipulloa, jos olen juonut valkoviiniä edellisillä tapaamisillamme
-jne...
Ulkona kävellessä on erittäin hyvä tilaisuus ottaa toista kädestä kiinni, siellä on näin talvisin liukasta ja miehen on kohteliasta turvata naisen kulku jäisellä kadulla.
Jos olet häneltä suukon saanut, on se mielestäni jo selvä merkki kiinnostuksesta. Minäkin voisin humalassa suudella ihastuksen kohdettani, selvinpäin en vielä todellakaan uskaltaisi.
No siinä nyt joitain mieleen tulleita asioita, toivottavasti oli jotain apua. :)
Ensi kerralla voisit kaapata hänet syliisi ja halia oikein kunnolla, vähän pyörähtääkin. Elämäniloa ja turvaa, sitä petetty kaipaa.
Samalla voisit kertoa, kuinka ikävä sinulla on ollut ja katsoa silmiin kiinteästi.
Älä missään nimessä vaadi häntä sänkyyn kanssasi, jos suhteenne on aivan tuore, sitä petetty ja ujo ihminen säikähtää varmasti.
Turvallisuudesta ja sylistä se lähtee!!!
Tsemppiä ja onnea tulevaisuudelle!
Tee naisellesi joku pieni huomionsosoitus...osta vaikka joku pieni lahja...ei suurta, esim. pieni kaktus, -ei liian romanttinen...huom.tai muuta vastaavaa..tarjoa pullakahvit tai ateria jossain...kehu häntä, näillä pienillä huomion-osoituksilla alkaa sydän tykyttää kummasti....
:))