Heips!
Onko täällä muita demodikoosikissan omistavia? Eli siis joka sairastaa sikaripunkkitartuntaa, ja lopun ikänsä?
Olisi ihanaa vaihtaa kokemuksia, asia on vielä tuore.
Onko täällä muita demodikoosikissan omistavia? Eli siis joka sairastaa sikaripunkkitartuntaa, ja lopun ikänsä?
Olisi ihanaa vaihtaa kokemuksia, asia on vielä tuore.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lopun ikäänsä? kyllähän siihen hoitokeinot on olemassa.
Sikaripunkkitartunta on harvinainen kissalla, yleisempi koiralla, mutta kyllä se pystytään hoitamaan asiallisilla aineilla pois.
mistä epäilet kissasi saaneen tarunnan? onko taloudessa koiria, käytkö mahd. näyttelyissä ulkomailla tai kotimaassa? Matkusteletko muuten kissasi kanssa?
Lääkäri vahvisti demodikoosin, ja se on hyvin vaikea ihosairaus. Oireita voi helpottaa antibiooteilla, mutta koskaan se ei poistu. Kyse ei ole paikallisesta demodikoosista siis, vaan kroonisesta!!!
Alkuperää ei tiedetä, mistä lie sen saanut. On ollut jo pennusta lähtien.
SIIS kyselin että onko muita joilla on tällainen kissa?
Suvi Pohjola-Stenrosin artikkelin aiheesta - löytyy Felina kissaklinikan sivuilta. Tuttavani kissoilla on todettu sikaripunkkitartunta ja hoidossa parasta aikaa.
Jotenkin en jaksa uskoa, ettei sikaripunkkia saada häädettyä pois, sehän on ulkoloinen siis eläin, ellei sitten kyseessä ole oireyhtymä joka ei parane vaikka önkkimönkiäinen tuhotaan.
"Paikallisdemodikoosia ei yleensä lähdetä hoitamaan millään lääkkeillä, sillä suurin osa tapauksista paranee aivan itsestään. Lisäksi tällä pyritään siihen, että voidaan havaita yleistynyttä demodikoosia sairastavat kissat, jotka voisivat jäädä huomaamatta mikäli hoito aloitettaisiin jo ensioireista. Yleistynyttä demodikoosia hoidetaan antibiooteilla ja lääkeshampoilla. Yleisin demodikoosilääke on Amitraz-valmiste (Ectodex), jota Suomessa on saatavilla ns. erikoislupavalmisteena. Kaikenlaisia kortisonivalmisteita tulisi välttää, sillä kortisoni heikentää elimistön vastustuskykyä ja voi näin pahentaa tilannetta entisestään. Yleistynyttä demodikoosia sairastava kissa voidaan käytännössä saada oireettomaksi, mutta varsinaisesti se ei ikinä parane, vaan pitkäänkin oireettomana pysynyt tauti voi alkaa oireilla uudestaan milloin tahansa." Kopioitu eläinlääkärin tiedotteesta.
Eli siis tietoa on, mutta ei ole sama asia kuin kohtalotoverit! Haluaisin muiden mielipiteitä ja tietoa, missä vaiheessa teillä on ns. puhkeamisen paikka, mitä lääkkeitä olette käyttäneet ja oletteko löytäneet mitään helpotusta?
että tietoa on;) kohtalontovereita on vaikeaa löytää sillä varmasti lääkäri on myöskin kertonut sikaripunkin olevan kissalla harvinainen. Tuttavani kissoja hoitanut lääkäri ei edes löytänyt koko ötökkää ja niin hoidon aloittaminen siirtyi lähes vuoden oireilun alkamisesta. Toiselle lääkärille mentyään ongelma selvisi heti. Toivottavasti löydät kuitenkin jonkun joka painiskelee saman ongelman kanssa.
Oletko muuten kokeillut homeopaattisia aineita? ekhäpä niistä olisi apua ainakin oireiden yhteydessä.