Kaverini lähti tänään opiskelupaikkaansa (hän asuu opiskeluasunnossa), mutta hän ei viihdy siellä. Hän ei ole halunnut mennä sinne ollenkaan, mutta vanhempansa pakottivat. Yritän auttaa häntä, mutta en tiedä, miten. Sain juuri "haukut" niskaani, sillä hän on kovin yksinäinen... Hän sanoi erään opiskelijankin lähtevän heti pois hänen luotaan ja ajatteli syyn olevan hänen. Ajattelin, jos opiskelijaa jännitti, eikä hän uskaltanut esittäytyä? Tai jos kaverini asenne on niin negatiivinen, ettei hän uskaltanut tulla lähellekään?
Mitä voisin siis tehdä? Omat aivoni kun ei toimi, johtuu varmaankin siitä, että itse olen kovinkin innoissani alkavasta lukuvuodesta.
Olen kiitollinen kaikille, jotka antavat ideoita! Haluan tehdä kaverini olosta hyvän, jotta hän ei turhaan heitä hukkaan puolta vuotta opiskellessaan.
Mitä voisin siis tehdä? Omat aivoni kun ei toimi, johtuu varmaankin siitä, että itse olen kovinkin innoissani alkavasta lukuvuodesta.
Olen kiitollinen kaikille, jotka antavat ideoita! Haluan tehdä kaverini olosta hyvän, jotta hän ei turhaan heitä hukkaan puolta vuotta opiskellessaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
miten kaverisi voi YHDEN päivän perusteella tietää ettei viihdy? neuvo häntä nyt yrittämään ainakin pari kuukautta!
Sitä mietin itsekin, miten hän niin voi sanoa. Hän on kuitenkin ollut todella negatiivinen lähes kuukauden ennen sinne lähtöä. ja nyt hän on vain pahemmalla päällä.
Ei mitenkään pahalla, mutta kaverisi kyllä vaikuttaa hieman lapselliselta tyypiltä. Neuvoisin, että hän tarkastelisi hieman omaa käyttäytymistään ja yrittäisi ajatella asioita positiivisestikin. Oma asenne yleensä ratkaisee.
Noh, sinänsä ehkä lapsellista käytöstä kyllä; mutta ihminen tuppaa suhtautumaan kielteisesti asioihin joihin hänet pakotetaan, jotka eivät ole omia valintoja. Tämän kaverin vanhemmathan ovat pakottaneet hänet opiskelemaan tähän kouluun, vaikka hän itse ei halua. Tottakai hän vastustaa pakkoa, aivan niinkuin ihminen yleensä; ei kai voi odottaakaan että hän olisi hymyssä suin jos joutuu johonkin vasten tahtoaan.
On kuitenkin mahdollista, että kunhan kaveri ehtii hieman rauhoittua niin kaikki vaikuttaa paljon valoisammalta, ja hän voi ruveta vaikka viihtymään :D. Hänen vain täytyy saada höyryt ulos. Tietenkin, jos ala/koulu on aivan väärä hänelle (vanhemmat usein *luulevat* tietävänsä mikä on lapselleen parasta, mutta ovat hämmästyttävän usein väärässä), jutusta ei tule yhtään mitään. Parempi kommunikaatio vanhempien ja lapsen välillä olisi pop.
Minkä ikäinen kaverisi on? Jos hän on vähintään 18 vuotta niin kyllä jokaisen pitäisi pystyä sanomaan vastaan vanhemmilleen ja päättämään omista asioista(ellei ole täysin nynny). Sehän on hänen elämänsä, ei vanhempien.
Jos ala ei kiinnosta edes etäisesti niin ei ole järkeä myöskään opiskella sitä. Opinnot yleensä menevät huonosti ja työnhakitilanteessakin työnantaja näkee hakijasta, että kiinnostaako häntä se ala vai ei.