Millaisia ratkaisuja on perämoottorilla varustetussa isossa cabin-tyyppisessä veneessä lämminilmapuhallukseen tuulilasille? Tehokkaita puhaltimia kyllä löytyy helposti, mutta kun puhallukseen pitäisi saada lämmintä ilmaa....
puhallusta
tuulilasille
151906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Asenna jokin lämppäri (Wallas, Safire, Webasto, Eberi) ja ota siitä puhallusputki tuulilasille.
Suurin ongelma perämoottoreissa on yleensä lataustehon vähyys. Sähköinen vastuksella varustettu puhallin syö 300 watista ylöspäin virtaa. Harvan perämoottorin laturissa on näin paljon lataustehoa. Pitkäaikainen tuulilasin kirkkaanapitäminen ei siten onnistu ilman että akku tyhjenee hiljolleen.
Edellä mainittu keino vetää petroolitoimisen venelämmittimen puhallus tuulilasille on se ainoa vaihtoehto. Ongelman muodostaa yleensä pitkät puhallusputket ja niihin "häipyvä" lämpö. Lämmitin on yleensä asennettu sopivimpaan oaikkaan ajatellen paloturvallisuutta ja sähkökaapeleiden pituutta.
Mikäli veneessäsi ei ole vielä lämmitintä asenna se niin että tuulilasille tulevat putket jäävät mahdollisimman lyhyiksi.
eristää lyhyetkin putket hyvin lämpöhäviön minimoimiseksi!
Maritimista saa lämpövastuksellisen puhaltimen joka oli muistaakseni 180wattinen ja jaksaa pitää Flipper 575n kuskin ikkunan auki ihan hyvin. Eikä ole ollut ongelmaa akun tyhjenemisen kanssa, en tosin koskaan ole mitään päiväkausia putkeean ajanut puhallin päällä.
kompressori jääkaapit ovat tosi tehokkaita!
ja oluiden pika jäähdytykseen tuo akku-versio (jäähdyttää täysillä koneen käydessä)varmaankin
paras.
tuulilasille ja toisaalta kun olet rantautuneena lämmönjako on ongelma jos putket menee tuulilasille. Mulla oli Marino Rocca jossa oli juuri tämä ongelma. Ratkaisu oli uuden veneen hankinta...
Kiitos vastauksista, niin ja vene on muuten MV-Marinin 6600FC, kun jäi alunperin mainitsematta...
Erillistä lämmityslaitetta ajattelin itsekin. Veneessä on valmiit kanavat tuulilaseille, mutta vaativat varmaan lisäeristystä. Puhaltimelle /lämppärille on valmis paikka kuskin jalkojen alla olevassa tilassa, joten matka on aika lyhyt.
Tuleehan tuolla lämppäriratkaisulla sitten lisää lampöä kabiiniinkin, mikä tosin on jo hieman yliampumista. Varsinaisena lämppärinä veneessä on Wallaksen liesi lämpökannella, mikä on riittänyt vallan mainiosti. No onpahan lisäpotkua aivan loppusyksyyn, kun yölämpötilat tippuvat nollan kieppeille. Tai aikaiseen kevääseen, kun vedet ovat viileitä.
Kerräillään tarvikkeita seuraavan talven aikana, ja asennushommiin sitten keväällä. Jääkaappikin pitää hommata. Onko muuten kokemuksia kompressorikaapeista, joissa lisäominaisuutena on ns. 'kylmäakku' toiminto? Onko mieltä maksaa ko. ominaisuudesta lisähintaa 20%?
Kylmäakku toimii sillä periaatteella että kulussa olessa, laturin sähköntuottoa käytetään maksimaalisesti hyödyksi ajamalla jääkaappia täysillä jäähdyttäen kiinteästi kaappiin rakennettua kylmäakkua = kylmäkallea.
Satamaan tultua jääkaappi säädetään normaalilämölle jolloin ulkolämpötilasta ja kaapin avauskerroista riippuen kompressori ei käy lainkaan pitempään aikaan, kun kylmää purkautuu tuosta kylmäakusta.
En itse maksaisi 20%:n lisähintaa uutta kaappia hankkiessani.
Kun pidät pakastelokeron täynnä, kylmäkalleja ellei muuta ole laittaa, ajaa se saman asian.
Sähkönsäästöä akuista saat aikaan myös vain mikäli ajat päivittäin, ja mieluummin pitempiä matkoja yhdellä kertaa että kylmäakku ehtii jäähtyä kunnolla.
Kylmäpatterin kapasiteetti on purettu nopeasti lämpimällä säällä, ja jos olet luonnonsatamassa useampia päiviä et hyödy toka päivästä eteenpäin ollenkaan kylmäakusta.
Itselläni käytössä ASU toiminolla varustettu kaappi. Pakastipuolella lisäksi käytän kylmäkalleja jotka myöskin automaattisesti latautuvat ASU toimesta.
Jääkkappi toimii mainiosti. Ajon jälkeen (ylennsä vähän päälle tunnin) kompura ei käy pitkään aikaan, eli sähköä säästyy ja toimii automaattisesti ilman omakohtaista lämpötilakikkailua. Kaapissa ilman ASU toimintoa pitäisi koko ajan kikkailla lämpötilasäädön kanssa. Toisin sanoen pelkällä kylmäkalleilla ei pärjää niin kuin "katsastusmies" ehdotti vaan silloin täytyy kikkailla lämpötilasäätöjen kanssa.
Ehdottomasti kannataa siis maksaa hieman enemmän, ellei nyt päivittäinen ajomatka ole hirveän pitkä (6tuntia/päivä). Tämä koska akkukapasiteetti kun yleensä kuitenkin on rajallinen.
Tietysi "nykyveneilijät" jotka vievät sähköpiuhan tolppaan kiinni laiturille ennen kuin kerkiävät kiinnittää veneen niin voivat unohtaa veneen oman sähkönkäytön järkevää kulutusta. Itse en käytänössä koskaan käytä "laiturisähköä" vaan pärjään omillaan kaikissa tilanteissa.
se sama kompressori imee lämpöä ulos kaapista onko siinä sitten ASU vaiko eikö. Eli kylmää se ASU ei tuo enempää. Kopmpressori ei pitkään seiso 25 asteen lämpötilassa 1 tunnin ajon jälkeen.
On totta että lämpötilaa täytyy säätää ilman tuota ASU:a.
Veistämö on moisen rakkineen veneeseeni laittanut, edellisessä sitä ei ollut, en maksa tuota lisää mikäli joudun uusimaan kaapin.
Akkujen kapasiteettiin tuo ASU ei vaikuta sitä eikä tätä tosiasiassa. Mikäli ollaan luonnonstamassa viikonloppu 1 ajotunnin päässä on sähkönsäästö marginaalista, verrattuna tilanteeseen että sama kompressori on käynyt sen tunnin kaapissa ilman ASU:a.
Nyt on vain niin että kaapissa jossa on ASU on myöskin isompi kompura jota ajetaan eri kierroksilla. Tuo isompi kompura ajaa 100% kierroksilla kun virtaa löytyy ja lataa silloin kylmäakkuja paljon tehokkaammin kuin perinteinen kaappi. Kun virtaa sitten ei ole kuin akuista niin kompura käy maksimissaan 25% kierroksilla ja tuottaa siis silloin saman verran kylmää kuin normaali kaappi 100% kierroksilla. Tästä syntyy siis huomattavaa eroa. Toisin sanoen "katsastusmies-1" väite että ilman ASUa oleva kaappi pystyisi samaan ei pidä paikkansa.
Itselläni tunnin ajon jälkeen niin kaappi ei käynnistä kompuraa kuin vasta joskus 6 tunnin jälkeen, ja silloin siis käynnistää 25% teholla.
Ja kun luonnonsatamassa olen niin ensimmäisenä vuorokautena sähkönkulutus on tästä johtuen suht pientä mutta toisena vuorokautena sähköä menee jo paljon enemmän.
Eli mikäli ajaa joka päivä niin kyllä tuo ASU kaappi on vertansa vailla, mikäli seisoo useamman vuorokauden samassa paikassa niin ASU kaappi lähentelee normaali kaappia.
Eli "katsastusmies-1" on valitettavasti väärässä johtopäätöksiensä kanssa. Mahtaako muuten veistämö huomannut että ASU kaappiin pitää vetää isommat sähköpiuhat kuin normaalikaappiin koska muuten ASU toiminto rajoittaa kaapin ominaisuuksien hyödyntämistä.
ASU kaapin muihin hyvin ominaisuuksiin kuuluu kompuran nopeussäädön mukana tuoma "softstart" eli hiljaisempi käynnistysääni.
Voi myöskin olla että mikäli "kastastusmiehen-1" veneen moottorissa on kiinni liian pieni laturi niin silloinkin ASUn hyödyntäminen voi jäädä täysin ulosmittaamatta.
Kyllä piuhat ovat riittävät ja laturi antaa sen minkä VOLVOn laturista ulos saa eli 60 A.
Kun tuo kaappi vain on jo vuoden 1989 mallia niin on näköjään systeemit muuttuneet. Kompressorissa ei ole useampaa tehoa.
Myönnän nöyrästi erehtyneeni aina silloin kun niin käy :)
Itselläni on siis pari vuotta vanha kaappi. Piuhat muutin isomiksi, muuten ei pelittänyt kunnolla. Eli vedin lähelle kaappia 16neliön kaapeli ja loppumatka (vajaa metri) olisikohan ollut 4 neliön kaapeli.
Laturina minulla on tuplalaturijärjestelmä, eli tupla Volvon latureita a' ilmeisesti tuossa 60A hujakoilla. Ainakin 50A laturimittarit pohjaavat. Uusimissa volvon koneissa on sitten jo yli 100A latureita asennettuna vakiona.
Näillä pärjää siis tunnin ajolla per päivä ja lämppäri valojakin jonkin verran käytössä. Lämppäriksi valittu Safire mm. pienen kulutuksen takia. Käyttöakku saisi mielellään olla kooltaan lähemmäs 200Ah kuin 100Ah ja tämän päälle sitten vielä starttiakku.
Hardtopilla retkeiltäessä olen käyttäny ASUn sijasta kahta 1,5 litran limupulloa, jotka jäädytetään kotipakastimessa ja jotka pannaan kylmälaukkuun. Tällöin jäähdytysenergia otetaan Imatran Voimasta eikä moottorin generaattoria rasiteta ollenkaan. Vuorokauden kuluttua pulloissa on vielä jonkin verran jäätä jäljellä.
ASU on parannettu pullomenetelmä. Ihmettelen vaan millaista kylmäakkua siinä käytetään. Sen lämmönvarauskyvyn pitää olla melkoisen suuri ennen kuin merkittävää säästöä akkujen kapasiteetissa saadaan. Ilmeisesti siinäkin on kysymyksessä olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi, muuten tuskin onnistuu.
En tiedä miten iso akku ja mitä sisältää kaapissani on. Tiedän kuitenkin että hyvin toimii.
Omassa käytössäni tuollainen "imatran voima" ei toimi koska olen yleensä useampi päivä liikenteessä kerralla. Ja koska veneen oma sähköjärjestelmä piisaa niin vaikkakin olen laiturissa josta löytyy sähkötolppa niin jätän kytkemättä.
Sinällään "pullomenetelmää" olen vuosia sitten käyttänyt. Tosin käytin kylmäkalleja ja piipahdin kaupoissa vaihtamassa niitä pientä korvausta vastaan, näin tärkeimmät ruokatarvikkeet sai säilymään pidempiäkin jaksoja. Kyseessä oli kuitenkin silloin purjevene...
Nyt kun käytössä on oikea jääkaappi niin voi nauttia kaljatkin huurteisena vaikkakin käy pidemälläkin reisulla.