minulla on yhä r-vika vaikka olen jo 9vuotta!
ja joskus itketti kun nimestä tuli aina:Kaloliina
ja päätin lopulta oppia ärrä vaikka vääkiisin!
ja kerran sanoin oikean ärrän 2 kertaa! mutta ei saatu sitä pysymään:(ja yritän muistaa miten tein sen mutta ei ja luulen etten opi varmaa iinä mutta ehkä se on turhaa yllä minä se vielä opin!
ja joskus itketti kun nimestä tuli aina:Kaloliina
ja päätin lopulta oppia ärrä vaikka vääkiisin!
ja kerran sanoin oikean ärrän 2 kertaa! mutta ei saatu sitä pysymään:(ja yritän muistaa miten tein sen mutta ei ja luulen etten opi varmaa iinä mutta ehkä se on turhaa yllä minä se vielä opin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rakas lapsi, mene pikaisesti paikkakuntasi puheterapeutille. Puheterapeutti korjasi omankin lapseni ärrä-vian parilla käyntikerralla kun hän oli 5-vuotias.
On tietenkin helppo sanoa, ettei r-vika haittaa.
Itse opin jotenkuten "täräyttämään" ärrän kun oli 18-v. Sain sen kurkkuärrän pois.
Lapseltani, joka on 15-vuotias tulee se ärrä edelleenkin kurkusta, vaikka on ollut puheterapiassa jne. Eipä tuo ole näyttänyt menoa haittaavan.
Joillakin ei kieli taivu vaan sinne "ärräpaikalle".
Minulla on edelleen r-vika ja olen 29v. Puheterapeutilla kävin ala-asteella kolmisen vuotta. Oikean ärrän osaan sanoa, mutta se on jotenkin niin hidas sanoa ja siksi en käytä sitä, vaan kurkkuärrä edelleen käytössä =). monet eivät edes ole huomannut, että sanon sen väärin. Paljon on aikuisiakin, jotka eivät ärrää osaa sanoa, kuten julkkiksista esim. Lola Odusoga ja Tarja Halonen =). Puheterapeutille suosittelen kuitenkin menemään.
Pitää harjotella ja paljon, ei se muuten ala kuulostaa kunnolliselta. Itse harjottelin kotona ja kaverin luona jne. Ja sitten kun osasin paremmin niin aloin käyttämään muuallakin, aluksi ihmiset ei edes tajunnu sitä. ;)
Toistaa vaan paljon sanoja joissa on ärrä helposti keskellä sanaa ja 2 peräkkäin ni saa kunnon harjotusta ja kyllä se alkaa sujua pikkuhiljaa..mutta se vaatii sitä harjotusta!
Ei pidä luovuttaa. Itsestä tietysti kiinni kuinka paljon haluaa oppia oikean.
kyllä juu, harjoitella pitää ja paljon. Lapseni kävi siis puheterapeutilla, joka antoi harjoitteluohjeet. Niiden mukaan treenattiin iltakaudet kotona. Sitten kun se ärrä tuli oikein, sovittiin muksun kanssa että sitä on nyt käytettävä. Ja näin kävi, lapsi ei edes muista enää millainen se kurkkuärrä oli. On nyt 13-vuotias.
14 vuotta ja tuntuu edelleen painavan.
Ala-asteella kävin erityisopettajan luona, mutta en kuitenkaan oppinut sitä lausumaan oikein ajan loputtua.
Silloin luokallamme oli 4, muuta r-vikaista.
Kuluvan 9:n luokan aikana olen ajautunut kuiluun enkä tiedä mitä tekisin.
Häpeän sitä suunnattomasti.
Tunneilla mietin viitatessa valmiiksi kiertoilmaisuja r-kirjaimia sisältäviin sanoihin.
Vaikka vikani hyväksytään osana persoonallisuuteeni, en pysty hyväksymään sitä sellaisenaan itselleni.
On todella vaikeaa tutustua muihin ihmisiin mm. harrastusten puolella, kun aina saa jännittää -"Mitenköhän ne muhun suhtautuu ? "
Etu että sukunimestä tuo piru löytyy eikä se ole ollenkaan helppoa sitä lausuttaessa.
Osaan silti esim. päristellä painamalla kielenpään ylähampaita vasten.
Harjoitusta se ainoastaan vaatii.
Neuvoja ?