Nahkatakkinen poika osa 1 (mn)

Leo@ kirjoitti:

Nahkatakkinen poika osa 1

Aamuaurinko kurkisteli juuri ja juuri kattojen yläpuolella enteillen lämmintä keskikesän päivää.
Pienen etelä-suomalaisen kaupungin ihmiset heräilivät aamuaskareihinsa. Linnut visersivät uutta päivää ja jossakin haukahteli koira.

Kaupungin laidalla pienessä kerrostalossa asui Pekka, 17 vuotias salskea nuorimies. Pekka oli päässyt isänsä työpaikalle kesätöihin, joten hänkin valmistautui tulevaan työpäivään.
Monen muun tavoin Pekkakin olisi mieluummin jäänyt nauttimaan kauniista kesäpäivästä, kuin lähtenyt kuumaan tehtaaseen hikoilemaan. Tehdas oli kaupungin suurin ja tärkein työllistäjä.

Kerrostalossa, jossa Pekka asui, oli 24 huoneistoa. 12 huoneistoa kummassakin rappukäytävässä. Pekka asui vanhempiensa kanssa A-rapussa. Talon asukkaat olivat lähes kaikki töissä samassa tehtaassa.

Asukkaat tunsivat hyvin toisensa ja usein pihalla järjestettiinkin yhteisiä huvituksia.
Grillattiin, pelattiin ja vietettiin iltaa istuskellen ja jutellen. Kaikki asukkaat olivat
jo keski-ikäisiä, tai vanhempia. Pekka oli ainoa nuori enää talossa. Muut olivat jo muuttaneet
pois. Perustaneet perheitä, tai lähteneet opiskelemaan muualle. Pekka kuitenkin viihtyi hyvin talon asukkaiden seurassa.
Häntä ei kiinnostanut kaupungilla notkuminen viikonloppuisin ja arki-iltaisin. Pekka oli vanhempien ihmisten mielestä ns. kunnon poika.

B-rapussa asui 43-vuotias leskirouva, Helena. Pihalla Helena tuli usein juttelemaan Pekan kanssa. Hän piti pojasta. Helenan mies oli kuollut onnettomuudessa tehtaalla kaksi vuotta sitten. Helenalla ei ollut lapsia, joten hän asui yksin ylimmän kerroksen huoneistossa.

Miehen kuoleman jälkeen Helenalla olisi kyllä ottajia riittänyt, mutta hän vaali miehensä muistoa, eikä halunnut uutta miestä rinnalleen. Jos hän vielä miehen ottaisi, olisi sen oltava kunnollinen mies - vähän niin kuin Pekka, oli Helena ajatellut.

Pekkakin viihtyi hyvin Helenan seurassa. Hän oli jopa vähän ihastunut naiseen. Pekalla ei ollut tyttöystävää, niin kuin monella hänen ikäisellään pojilla jo oli. Pekan äiti olikin jo vähän huolestuneena usuttanut Pekkaa menemään kaupungille muiden nuorten kanssa tyttöjä
katselemaan. Hän oli usein keskustellut asiasta Helenan kanssa ja Helena oli rauhoitellut äitiä.
"Kyllä poika vielä tytön itselleen löytää", oli hän sanonut. Mielessään hän ajatteli, että Pekalla olisi vielä poikuus tallella, ja ehkä hän oli vähän ujo tyttöjen suhteen. Ehkäpä hän voisi auttaa asiassa? Helena teki päätöksensä ja jäi odottamaan sopivaa tilaisuutta.

Mutta mennään takaisin siihen päivään, jolloin odotettu tilaisuus syntyi ja Pekan elämässä kääntyi uusi lehti.

-----

Pekka seisoi alaovella hengittäen syvään raikasta kesäaamun ilmaa. Nyt olisi hyvä päivä lähteä rannalle, ajatteli Pekka hakiessaan polkupyörää katoksesta. Talon kulmalla Pekka kohtasi Helenan. Hyvät huomenet vaihdettiin ja molemmat unohtivat hetkeksi kiireensä. "Oikeastaan minä olen aikonutkin pyytää sua katsomaan yhtä Arton takkia", Helena sanoi. "Se on hyvä nahkatakki ja vois sopia sulle", hän jatkoi. "Kävisikö tänään illalla?" Pekka lupasi tulla.

Illalla Pekka seisoi Helenan oven takana. Hän painoi uudestaan ovikelloa ja odotti, mutta mitään ei tapahtunut. Hän oli jo aikeissa kääntyä pois, kun ovi avautui ja Helena seisoi hänen
edessään kylpytakki yllään, pyyhe pään ympärille kiedottuna. "Ai hei", Helena sanoi iloisesti.
"Minä olin suihkussa. Anteeksi, jos jouduit odottamaan", hän jatkoi. "Tule sisään."
Pekka seurasi Helenaa olohuoneeseen. "Otatko oluen?" Helena kysyi. Sillä aikaa, kun Helena
haki oluita, Pekka katseli ympärilleen ja istuutui sitten sohvalle. Kohta Helena tuli olutpullot mukanaan ja istuutui Pekan viereen.

Kylpytakki avautui hieman paljastaen Helenan paljaan reiden, mutta hän ei korjannut asuaan.
Helena kertoi Artosta ja siitä, miten yksinäinen hän oli ollut miehensä kuoleman jälkeen.
"Minulla ei ole ollut ketään miestä sen jälkeen", Helena sanoi. "Minä niin kaipaan vahvaa miestä viereeni", hän jatkoi. "Jos minä olisin nuorempi, niin ottaisin sinut miehekseni Pekka."
Pekka tunsi poskiensa punehtuvan, eikä hän osannut sanoa mitään. Helena siirtyi lähemmäksi.
"Haluaisitko sinä koskettaa minua?" Helena kysyi. "Mä en ole ollut kenenkään kanssa", Pekka mutisi nolona. "Minä tiedän, ei se haittaa Pekka", Helena sanoi. "Minä opetan sinua."

Helena tarttui hellästi Pekan käteen ja vei sen kylpytakin alle rinnalleen. Vapisevin käsin Pekka tunnusteli pehmeää, hyvin muodostunutta rintaa.
Kokemus oli pojalle uusi ja se sai pikkuveitikan vinhasti pullistelemaan housuissa. Tämän pani myös Helena tyytyväisenä merkille. Hän tarttui uudelleen poikaa kädestä ja talutti hänet
perässään makuuhuoneeseen. "Riisu", Helena komensi. Pekka näytti neuvottomalta ja ujostelevalta. Helena astui Pekan eteen ja alkoi avata nappeja pojan paidasta.

Lopulta Pekka seisoi naisen edessä pelkät pikkuhousut jalassaan. Poika näytti onnettomalta
yrittäessään peitellä housuissa sykkivää kaluaan. Helena tuumi, että olisi parempi ensin purkaa suurimmat paineet ja sen jälkeen käydä kunnolla asiaan. Niinpä hän polvistui pojan eteen
ja veti pikkuhousut alas. Hyvänkokoinen kalu ponnahti vapaaksi housujen alta ja Helena tarttui siihen varmoin ottein. Siitä on jo niin kauan, hän ajatteli puristellessaan kovaa, kuumaa kalua käsissään. Helena tunsi jalkovälinsä kostuvan ja huokaisten hän ahmaisi leveän terskan suuhunsa.

Pekka värisi ja oli menettää tasapainonsa.
Mitään sen kaltaista hän ei ollut ennen kokenut. Pehmeät huulet sulkivat terskan lämpimään suuhun.
Terskan herkkä iho tunsi jokaisen kielen kosketuksen. Helenan käsi puristi kalun vartta. Vaistomaisesti Pekka teki lantiollaan työntäviä liikkeitä. Kalu upposi Helenan suuhun uudelleen ja uudelleen. Varoittamatta valtava ryöpsähdys lämmintä spermaa purkautui Helenan suuhun. Sitä tuli niin paljon, että Helenalla oli vaikeuksia niellä kaikkea. Osa valui suupielistä leualle ja siitä kylpytakin rinnuksille.

Jatkuu…

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä