Heippa!
Miksi te jotkut ihmiset sanotte, että nuoret äidit eivät ole hyviä äitejä?Väittämänne ei pidä nimittäin paikkansa.Kyllästyin TOTAALISESTI lukemaan viestejä täällä, jossa joka ikisessä luki melkein näin:
"Ette te lapset ole valmiita äideiksi"
"lapsi saa lapsen?"
"olette itsekkin vielä lapsia"
Tuo ei pidä paikkaansa.Miten joku toinen voi sanoa muille,että onvo toinen valmis vai ei?Jos mielestään on valmis äidiksi,niin ei siinä mitään hävittäväähään ole.
Siskoni sai esikoisensa ollessaan 21.Ihan suunniteltu,ja odotettu raskaus oli.Ja voin ihan sanoa,että viiden tähden äiti onkin.
Itsekkin sain esikoiseni ollessani 20.Ihan suunniteltu ja odotettu tämäkin raskaus.Olemme miehemme kanssa molemmat kypsia vanhemmiksi.
Se on vaan niin tyhmää,kun kaikki sanovat tuolleen,ettei ole valmis.Mistä joku voi tietää henkisen kypsyyden?Ei voikkaan.Ei se ikä ole se, mikä ratkaisee.Henkinen kypsyys, se se on!
Ja jos joku ei voi sulattaa tätä ajatusta,niin ei tarvitse vastata koko viestiin!
Jotan: nuoret äidit kunniaan!
Miksi te jotkut ihmiset sanotte, että nuoret äidit eivät ole hyviä äitejä?Väittämänne ei pidä nimittäin paikkansa.Kyllästyin TOTAALISESTI lukemaan viestejä täällä, jossa joka ikisessä luki melkein näin:
"Ette te lapset ole valmiita äideiksi"
"lapsi saa lapsen?"
"olette itsekkin vielä lapsia"
Tuo ei pidä paikkaansa.Miten joku toinen voi sanoa muille,että onvo toinen valmis vai ei?Jos mielestään on valmis äidiksi,niin ei siinä mitään hävittäväähään ole.
Siskoni sai esikoisensa ollessaan 21.Ihan suunniteltu,ja odotettu raskaus oli.Ja voin ihan sanoa,että viiden tähden äiti onkin.
Itsekkin sain esikoiseni ollessani 20.Ihan suunniteltu ja odotettu tämäkin raskaus.Olemme miehemme kanssa molemmat kypsia vanhemmiksi.
Se on vaan niin tyhmää,kun kaikki sanovat tuolleen,ettei ole valmis.Mistä joku voi tietää henkisen kypsyyden?Ei voikkaan.Ei se ikä ole se, mikä ratkaisee.Henkinen kypsyys, se se on!
Ja jos joku ei voi sulattaa tätä ajatusta,niin ei tarvitse vastata koko viestiin!
Jotan: nuoret äidit kunniaan!
Vastaukset 6
Vanhimmat
edes enää ihan nuoria.
Mielestäni ihminen sopeutuu tilanteeseensa oli se sitten 15 tai 44 kun lapsi tulee tai sitten keksii muita ratkaisuja.
Onnea äitiyteen.
Toivottavsti ikävät puheet loppuvat ja saat rauhasa keskittyä olemaan äiti.
Itse tulin raskaaksi 22v ja LA on sitten kun olen jo 23v
Ei munkaan mielestä ihminen mitenkään erityisen nuori ole enää yli kakskymppisenä, mutta kun nykyään on joku tällanen ihanne että pitäs olla koulut käyty, naimisissa ja ikää lähemmäs 30 että on vähän aikaa jo oltukin työelämässä, niin sitten on vasta "kypsä" äidiksi, vaikka nuo edellä mainitut seikat eivät mielestäni kerro ihmisen kypsyydestä mitään.. se taas kertoo, että joku arvostelee ihmistä pelkän iän perusteella.
Höpö höpö! Olet hyvässä iässä lapsensaannin suhteen. Olen itse sitä mieltä, ettei kukaan lastaan odottava ole varsinaisesti valmis äidiksi: lapsen mukana kasvaa niin 16-vuotias kuin 36-vuotiaskin.
Mielestäni on hassua, kuinka jotkut arvottavat lapsen sen mukaan, minkä ikäisiä ja millaisessa elämäntilanteessa vanhemmat ovat. Lapsi on jo tapaus sinänsä, eikä ole kenenkään ulkopuolisen tehtävä arvioida toisen ihmisen valmiutta vanhemmuuteen.
Olen seurannut Abortti-keskustelua - tiesittekö että Suomessa tehdään 30 aborttia päivittäin - ja palsta on täynnä "ei vielä vaan parin vuoden päästä" -naisia. Pitäisi olla prinsessahäät, palatsi palvelijoineen, muotovalio koira ja lomaosake. Yhteiskuntahan nämä odotukset suurilta osin synnyttää. Ikään kuin olisi synti saada lapsi ennen kuin ulkoiset puitteet olisivat samanlaiset kuin elokuvissa.
Pää pystyyn, ja jätä muiden puheet omaan arvoonsa!
Voi kun kuulostaa tutulta tuo sinun tekstisi. Olin 21 vuotias, kun esikoisemme syntyi. Opinnot olivat kesken, ja asuimme vuokrakka pienessä talossa. Mieheni kävi ainoastaan töissä.
Puolisoni on minua 11 vuotta vanhempi, emmekä kerenneet olla kimpassa kauaakaan ennen lapsen syntymää. Tosin sinä aikana ehdimme mennä kuitenkin naimisiin. Olimme kyllä jo tunteneet toisemme vuosia. Voi kauhistusta, minkä sainkaan aikaiseksi, jopa omien ikätoverieni keskuudessa. Yksi katkaisi jopa välit, kun tein ratkaisuja omassa elämässäni välittämättä hänen mielipiteestään mitään!!!
Lääkäriltä sain kuulla kommentteja ja ihmeellisiä kysymyksiä lapsen isästä ja ehkäsyn käytöstä, vaikka lapsi oli täysin suunniteltu ja haluttu ja olimme naimisissa. Oma äitini sanoi, että en ikinä tule saamaan opiskelujani päätökseen ja appeni uusi vaimo kommentoi, että tuo yksi lapsi saa sitten meille riittää... Olin siis tuomittu jokaiselta taholta epäonnistujaksi!
Minäpä näytin niille kaikille! Ensiksi pyöräytin esikoiselle "leikkikaverin", ikäero 13 kk. Sitten ostettiin talo ja autot. Ja kaiken voimainkoetuksen keskellä kävin vuorotöissä ja opiskelin. Sain paperit opinahjostani käteen, ja kaiken kukkuraksi vakituisen alaa vastaavan työpaikan. Nyt on taas tulossa perheen lisäystä, kaksi kerralla. Eikä kukaan enää puhu minusta epäonnistujana vaan nostaa hattua!
Moni katsoo kateellisena vierestä, kun jaksan kaikesta huolimatta opettaa jopa käytöstapoja lapsilleni. Moni, jolla on ns. puitteet kunnossa, eivät sitä jaksa tehdä. Lapset ovat kaikesta ulkokultaisuudesta huolimatta riiviöitä. Ei raha ja mammona kasvata ihmistä valmiiksi äidiksi, lapsi sen tekee, oli äiti sitten minkäikäinen tahansa.
tainnu mennä sulla puurot ja vellit sekaisin?
itse nyt en ainakaan nää miten yhdistät 20-vuotiaat aikuiset ihmiset ja nuoret, mahdollisesti ei kypsät?, äidit?
itse nyt en ainakaan mitään kaksikymppisiä minään nuorina äiteinä pidä, ihan normaaleina synnyttäjinä.
nuorina äiteinä nään lähinnä nuo 15-18 vuotiaat ja niiden kohdalla on kyllä sanottava että valitettavan moni ei todellakaan ole kypsä äidiksi ja äidin vastuuseen. ja kuka siitä kärsimyksestä maksaa? se lapsi ikävä kyllä.
tosin onhan niitä 20-vuotiaitakin millä ei edellytyksiä ole vanhemmaksi, mut niin niitä on 30 ja 40 vuotiaissakin. ei se ikä mitään ratkaise, kuin ehkä juuri tuossa pahimmassa murkkuiässä kun omakin kehitys on täysin kesken ja mieli kaaoksessa ilman vastuuta vauvastakin.
mut silti on yhtä paljon hyviä onnistujavanhempia kuin "epäkypsiä epäonnistujiakin" (eikä tarvi taas kenenkään alkaa saivarrella), kaikissa ikäryhmissä.
tsemppiä vaan kaikille itseäni nuoremmille äideille. mä tosin en olis edes ollut valmis äidiksi ennen kuin nyt kun nämä ihanat lapseni olen saanut: esikoisen 28 vuotiaana ja vauva syntyy syksyllä kun olen 32. minulle tämä on ollut oikea hetki, oma lapsuuteni/nuoruuteni oli niin traumaattinen että vasta nyt olen kokenut olevani vastuuseen valmis tasapainoinen aikuinen nainen. toisilla se olis ollu ehkä 10 vuotta aiemmin, kaikki me taplataan tyylillämme =)
Ap:n teksti oli mullekin oikein tutun kuuloista - yllätyinkin kun tähän ketjuun tuli yllättävän monta kommenttia ihmisiltä, jotka sanovat etteivät pidä parikymppisiä nuorina äiteinä. Missä ne henkilöt nyt ovat, jotka yleensä aina johonkin väliin tulevat sanomaan että kun sinä olet noin nuori ja nuori.. Minäkin olen saanut kuulla iästäni ihan oikeassa elämässäkin kun olen niin "nuori" äiti ja tosiaan olen 22 enkä mielestäni mikään erityisen nuori enää.