Tykkään kielistä, en niinkään niiden opettelemisesta vaan niiden osaamisesta. Minulla on lukiossa pakollisten ruotsin ja englannin lisäksi kaikki saksan syventävät ja kaikki ranskan syventävät kurssit. Jotenkin tuntuu inhottavalta, kun kaikilla muilla on jotain pitkää fysiikkaa ja psykologiaa yms. mutta tuntuu, että olen jotenkin tyhmä muihin verrattuna, kun heillä on valittuna tuollaisia kursseja. Itseäni kyllä kiinnostaisi psykologia ja sen tapaiset aineet vaikka ei niinkään fysiikat ja kemiat, mutta haluan suorittaa lukion kolmessa vuodessa ja nuo kaikki kielet vievät paljon kursseja. En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tiedä mitä ammattia menen opiskelemaan, joten vaikea arvata tarvitse siinä kieliä vai psykologiaa tai kemiaa jne. Mutta jos menen opiskelemaan jotakin ammattia mihin ei niinkään kielitaitoa tarvita vaan pikemminkin jotain fysiikkaa niin pääsenkö siihen koulutukseen jos en ole käynyt noita esim. fysiikan kursseja?
Liikaa kielikursseja?
Likka__
232561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Täytyy sanoa, että minä itse lukiolaisena, pitkän matikan, fysiikan ja kemian lukijana sanoisin, että jos aijot jonnekin alalle, jonne tarvitaan esimerkiksi kemiaa, niin ei sinne tarvita fysiikkaa. Tietenkin se auttaisi sitten sinne pääsyyn, mutta se ei ole välttämätön. Ne kuitenkin hieman auttavat toisiaan ja jotkin asiat, joita käsitellään fyssassa, oletetaan jo kemiassa tutuiksi. Sama toisinpäin. Itse en kuitenkaan noita kieliä lue kuin pakolliset enkut ja ruotsit, sillä kielet eivät ole minun alaani. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat minun viimevuoden enkku 1:sen ja enkku 3:sen numerot: 4! Tosin aijon kyllä kirjoittaa ruotsin lyhyenä, sillä se on pakko kun en kirjoita enkkua.
Mutta sanoisin siis, että kyllä ne fysiikan kurssit auttaisivat asiaa.
Lukio ei ole yliopisto, jossa voisi opiskella vain sitä omaa lempialaansa, vaan käytännössä pitkä putki kohti ylppäreitä. Eikä ylppäreissä paljoa auta, jos on lukenut pelkkiä kieliä, kun vain hullu jättää reaalin kirjoittamatta. Ja jotta tiettyyn aineeseen reaalissa voi vastata ja hyvän arvosanan saada, on pakko lukea kyseisestä aineesta kaikki pakolliset ja syventävät.
Että otapa sinäkin aloittaja pääsi pois kielipuskasta ja mieti, mitä todella tarvitset.
Ja vastaajalle toteaisin täältä vähän korkeamman koulutuksen parista että fysiikka ja kemia ovat nykyään käytännössä niin lähellä toisiaan ettei tarkkaa rajapintaa osaa kukaan määrittää. Siksipä ei toista kannata lukea ilman toista, varsinkin jos aikoo matemaattiselle tai tekniselle alalle.
Ja ilman hyviä englannintaitoja ei pärjää MISSÄÄN jatko-opiskelupaikassa.
Mun yks tuttu luki lukiossa pitkää enkkuu, mutta kirjoitti kuitenkin C-enkun (Lukiossa alkanut vieras kieli), kun ei oikein enkku sujunut... Kyseinen henkilö pääsikuitenkin lappeenrantaan tenknilliseen korkeakouluun lukemaan jotain sähköalaa... Joten ei se enkun hyvä osaaminen ole välttämätöntä, mutta toki se helpottaa opiskelua. Lappeenrannassa on kuitenkin koulukirjat käsittääkseni kaikki suomeksi, toisin kuin espoon otaniemen teknillisessä korkeakoulussa...
Niin miten niin vain hullu jättää reaalin kirjoittamatta. Itse en kirjoittanut reaalia ollenkaan vaan pitkän matikan sen sijasta. Olen siis hullu........????
Samanlaiset oli minullakin kielivalinnat ja nautin juuri kielien kursseista, muu oli pitkälti pakkopullaa. En kirjoittanut reaalia kun ei ollut mielenkiintoa. Nyt olen kielten opettaja vaikka teknisellä puolella olisi paremmin tuohta tarjolla. Silti en vaihtaisi.
Jos kyseinen kemia tai fysiikka ei kiinnosta niin turhaan niitä sitten käy. Itse olisin halunnut opiskella ranskaa, saksaa ja venäjää, mutta venäjän kursseja ei ensinnäkään ollut tarjolla.
Mielestäni on vain ihailtavaa, että pystyy lukiossa opiskelemaan aktiivisesti neljää kieltä. Lukio on vain yleissivistävä paikka, joten turhaan siitä kurssejen määrästä otat paineita. Niitä opiskelet jotka näet itse tarpeellisiksi.
ite opiskelin enkun ja ruottin lisäks ranskan ja espanjan ja siihen päälle pitkän matikan ja fysiikan. ei siis mikään ongelma tuokaan. yli sata kurssia tuli. kolmessa vuodessa lukio läpi ja erinomaisin paperein. pitää vaan jaksaa ja priorisoida.
Itsehän sä parhaiten tiedät mistä tykkäät! :) Tietenkin kannattais miettiä myös mahdollista jatko-opintopaikkaasi ja ottaa selville, minkälaisia vaatimuksia sinne on. Itse mulla on A-englanti, A-ruotsi, B-saksa (yläasteella alkanut), B-espanja (lukiossa alkanut) ja nyt valitsin vielä huvikseni yhden kurssin ranskaa, että oppisin vähän alkeita. Eikä ole kielitaidosta haittaa ainakaan ollut, kesätyöpaikankin sain suurelta osin kielitaitoni takia. :) Aion kyllä jotain reaalejakin kirjoittaa, luultavasti terveystiedon. Ehkä psykan tai maantiedon tai bilsan.
Eikös reaali ole pakko kirjoittaa? Olen valinnut reaaliksi uskonnon ja siitä kaikki syventävät kurssitkin jo valinnut. Koska itseni mielestä on aika tyhmää, että minun pitäisi jo 15-vuotiaana tietää miksi aion isona. Meilläpäin lukiossa, kun valittiin aineet koko lukioajaksi, eli siis kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Mutta jos en kirjoita mitään fysiikkaa tai psykologiaa yms. niin kai silti voi päästä vaikka lääkärin koulutukseen? Koska en minä vielä voi tietää miksi haluan isona, niin vaikea valitakaan sellaisia aineita.
Mutta eikai kielistä haittaakaan ole? Ja on minulla valittuna myös pitkä matematiikka muuten, tosin ei siitä syventäviä kursseja, koska aion kirjoittaa luultavastikin Ruotsin matematiikan sijaan.
Reaalia ei ainakaan ennen ole ollut pakko kirjoittaa, vaan sen on voinut jättää kirjoittamatta, mikäli on kirjoittanut matematiikan. En kuitenkaan ole varma, onko tähän tullut uudessa opetussuunnitelmassa muutos. Mutta ota kuitenkin selvää.
Lääkäkikseen voipi olla aika vaikea päästä, jollei ole lainkaan lukenut kemiaa, fysiikkaa tai kemiaa. Valitettavasti vain on niin, että jo 15-vuotiaana pitää jo valita. Väärt valinnat voivat estää jatko-opinnot tai ainakin vaikeuttaa ja hidastaa niihin pääsyä. Tokihan voit jälkeenpäin suorittaa opintoja vaikka iltalukiossa, jos huomaatkin, että olisit tarvinnut jotain sellaista ainetta, jota et ole valinnut.
Hyvästä kielitaidosta on aina hyötyä. Vähintäänkin englantia ja ruotsia tulee osata, mutta hyödyllisiä ovat myös ainakin saksa, ranska ja venäjä.
aineita on täsmälleen yksi, eli äidinkieli. Muut kolme pakollista valitaan joukosta vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja reaaliaine. Lisäksi tuohon joukkoon tulee sisältyä yksi laaja eli A-tason koe.
Lääkikseen pyrkimisessä auttavat fysiikka, kemia, biologia ja pitkä matematiikka. Ilman niitäkin voi päästä, mutta kun niistä ihan selvästi on apua, niin olisihan se nyt hiton tyhmää olla tuo apu käyttämättä.
Mitä suosittelisitte minua sitten ottamaan? Pitkä matematiikka minullahan jo on, mutta ottaisinko sitten kaikki syventävät kurssit (tietysit pakollisethan on pakko käydä) fysiikasta, kemiasta ja biologiasta? Tai siis mikä noista auttaisi eniten eteenpäin jos haluankin isona lääkäriksi tai johonkin "vaikeaan" ammattiin? Ja tulisiko minun sitten kirjoittaa fysiikka, kemia tai biologia vai vaikuttaako jo niiden lukeminen asiaan?
Ahdistaa vaan, kun pitää varata neljä aikaa lukioon, koska en millään kerkeä käydä kaikkia kursseja läpi kolmessa vuodessa. Tosin jos en kirjoita kolmantena vuotena niin minulla on käytössäni ne kolme viimeistä jaksoa, joten voisin kai sitten kirjoittaa keväällä vai?
Ainakin Oulun yliopiston lääketieteelliselle linjalle haettaessa pisteitä saa äidinkielen lisäksi ruotsista, enkusta, matikasta ja mistä tahansa reaalista, näistä neljästä kolmesta parhaasta saa pisteitä. Eli reaalia ei välttämättä oteta huomioon ollenkaan jos kielet ja matikka on menny paremmin, ja jos otetaan niin ei ole väliä oletko kirjoittanut uskonnon vai fysiikan. Lyhyistä kielistä ei anneta pisteitä ollenkaan! Joka tapauksessa todistuspisteitä tärkeämpää on valintakokeessa pärjääminen (todistuksesta max 38 pistettä, valintakokeesta max 76), eikä se luultavastikaan onnistu ilman lukion pitkän matikan, fysiikan ja kemian kursseja. Henk.koht. neuvoisin opiskelemaan pitkän matikan, fysiikan ja kemian kaikki syventävät ja ainakin ihmisbiologiaa (muiden biologian kurssien tärkeydestä en osaa sanoa) jos haluat lääkikseen lähteä lukion jälkeen. Kirjoittaa ei tarvitse. Tai no, pitkästä matikasta saa eniten pisteitä niin sitä ainakin suosittelen jos yhtään pärjää =) Googletappas oulun yliopisto ja kato lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta-osiosta valintaopasta.
lääketieteellisissä tiedekunnissa saa pisteitä eri tavalla kirjoitusten perusteella, joten kannattaa tutkailla ne kaikki. Eroja nimittäin on.
Mulla on ruotsin ja englannin lisäks espanja ja ranska, sekä pitkä matikka, kemia ja fysiikka. Tuli vaan mieleen.
Ei kielien opiskelemisesta mitään haittaakaan voi olla, niistä on aina hyötyä työnsaannissa, koska kielet ovat nykyaikana hyvin tärkeitä, mutta toisaalta ihan perustiedon kannalta olisi ollut hyvä valita vaikka yksi kurssi fysiikkaa ja kemiaa.
Kyllä pakollisena on jo yksi kurssi fysiikkaa ja kemiaa, vai tarkoititko pakollisten lisäksi yhdet kurssit kumpaakin? Olen ajatellut ottaa syventävät joko fysiikasta tai biologiasta. Kumpaa kannatatte?
niin otat syventävät SEKÄ fysiikasta ETTÄ biologiasta.
Jos et ole tosissasi, niin sitten on ihan sama.
En usko, että haen lääkiksen vaikka onhan se mahdollista. Tosiaan siis en pääsisi sinne jos minulla ei olisi syventävät bilsasta ja fysiikasta? Itse voisin valita vaan toisen, koska kielikurssit vie hirveästi tilaa ja haluan tosiaan kolmessa vuodessa suorittaa lukion.
sinne ilman noita kaikkia fysiikan ja biologian syventäviä, mutta jos tosissasi sinne haluat niin olisi typerää olla käyttämättä kaikki mahdollisuudet. Ja jos kieliä haluat lukea, niin muista sekin, että niitä voi opiskella siellä yliopistossakin lisää myös lääkiksen kurssien ohella.
Ja jos tosissasi olet lääkikseen hakemassa ja haluat kaikki nuo kielet lukea jo lukiossa, niin käytä sitten se neljä vuotta siellä. Halu suorittaa lukio kolmessa vuodessa tuossa tapauksessa on pelkkää haihattelua.
Entä jos ottaisin vaikka biologian kaikki kurssit ja jättäisin tuon fysiikan pois, koska en ole siitä niin kiinnostunut. Ja sitten kun tulee hakemisen vuoro niin jos vielä kiinnostaa joku lääkis enkä pääsisi vaikka muuten sisään niin onko mahdollista, että voin jähdä tähän samaiseen lukioon ja käydä fysiikan kurssit?
tärkeä aine siellä pääsykokeissa, että se kannattaa ottaa jos edes ajattelee hakevansa. Mutta lukiotahan saa käydä 4 vuotta, joten tuosta asiasta kannattaa kysyä omalta opoltasi tarkemmin.