Naisen matala ääniala

Alttoilija

Minä laulan kevysti e:hen (pikku-e, ei e1), mutten c2:een. Miten arvioitte laulunopiskelun vaikuttavan ylä-ääniin? Luuletteko, että näin matalaääninen naislaulaja voi korkealle oppia laulamaankaan?

9

4685

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • spinto

      Minä tekisin omien kokemusteni perusteella seuraavan oletuksen; jos et ole aiemmin varsinaisesti opiskellut laulua niin kouluttamalla alarajaksi tulisi pieni d ja yläraja nousee vähintään tuonne d2 - g2 tasolle. Esteenä voisi olla lähinnä vain fyysinen vika tai laiskuus.

      Näin netin välityksellä veikkaaminen on tietysti puoskarointia. Hanki (hyvä) opettaja, joka voi antaa osuvamman ennusteen kuulemisen jälkeen...

    • amateur

      Yleensä laulunopiskelun myötä ääniala kyllä laajenee ylöspäin matalammillakin äänillä (ja niihin alaääniinkin löytyy erilailla sointia). Toki riippuu äänityypistä kuinka korkealle pääsee mutta kyllähän altotkin yli c2:n laulavat.

      Jos klassisesta äänenmuodostuksesta puhutaan niin saattaa tulla yllätyksiäkin esim. suht matalaääniseksi itseään luullut (kun ei aiemmin pystynyt laulamaan korkealta mutta alaspäin pääsi) osoittautuukin sopraanoksi ja klassisella tekniikalla taas alaäänet ovatkin vaikeampia toteuttaa.

    • päästä

      Et edes ole järin matalaääninen. Itse pääsin suureen oktaavialaan, yläpäässä tyssäs e2 vaiheilla aloittaessani laulunopinnot (ei luonnollisestikaan käyttöääni) ja nykyään korkein käyttöääni on c3. Joskus venyy e3 asti mutta en alkais julkisesti sitä ääntä päästelemään. Yhtä matalalle pääsen yhä. Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika. Äänifakki ei ole pelkästään ambituksesta kiinni vaan enemmänkin äänen väristä. Varsin hyvin voit äänifakiltasi olla lyyrinen sopraano niinkuin suurin osa suomalaisista tavallisista naisista, joka vaan ei ole ääntänsä käyttänyt tarpeeksi tai oikein.

      • amateur

        Kommentti vielä tuohon huomautukseen "Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika.":

        Lähinnä tarkoitin että joku ääni minkä saa "luonnonäänellä" päästettyä helposti vaatiikin harjoitusta sitten kun lähdetään tekemään klassisella (miksei muunkinlaisella) äänenmuodostuksella. Eli jos jokin ääni tulee ulos helposti, se ei tarkoita, että se olisi soiva "käyttöääni" siinä äänialassa, joka laulutuntien kautta kehittyy.

        Itse saan esim. mölistyä ulos pienen e:n yhtä lailla kun sain ennen laulutuntejakin, mutta alin soiva "käyttöääni" on tällä hetkellä vasta pieni b ja kun opin lisää niin kelpo alaääniäkin tulee toivottavasti lisää. Vastaavasti niitä soivia ylä-ääniä taas löytyi reippaasti lisää.

        Toki soivien äänien ääniala riippuu myös äänenmuodostustekniikasta. Klassinen sopraano jolle c1:kin on jo matalaa laulettavaa klassisessa musiikissa voi laulaa kevyttä musiikkia hyvällä soundilla vaikka kuinka matalalta.


      • myöskin
        amateur kirjoitti:

        Kommentti vielä tuohon huomautukseen "Jos alaäänet häviää on tekniikassa vika.":

        Lähinnä tarkoitin että joku ääni minkä saa "luonnonäänellä" päästettyä helposti vaatiikin harjoitusta sitten kun lähdetään tekemään klassisella (miksei muunkinlaisella) äänenmuodostuksella. Eli jos jokin ääni tulee ulos helposti, se ei tarkoita, että se olisi soiva "käyttöääni" siinä äänialassa, joka laulutuntien kautta kehittyy.

        Itse saan esim. mölistyä ulos pienen e:n yhtä lailla kun sain ennen laulutuntejakin, mutta alin soiva "käyttöääni" on tällä hetkellä vasta pieni b ja kun opin lisää niin kelpo alaääniäkin tulee toivottavasti lisää. Vastaavasti niitä soivia ylä-ääniä taas löytyi reippaasti lisää.

        Toki soivien äänien ääniala riippuu myös äänenmuodostustekniikasta. Klassinen sopraano jolle c1:kin on jo matalaa laulettavaa klassisessa musiikissa voi laulaa kevyttä musiikkia hyvällä soundilla vaikka kuinka matalalta.

        miesten puolella. Seuratessa "iskelmäbasso" Kauko Käyhkön äänenkehitystä, voidaan huomata, että hänen laulunopiskelunsa alkuvaiheen aikaisissa levytyksissä vuonna 1938 hän mörähtelee helposti suurta E:tä, mutta myöhemmissä levytyksissä, esim. 1960-luvulla suuri FIS:kään ei aina ota tullakseen kunnolla. Vastaavasti varhaisissa levytyksissä ei käydä ennen 1940-luvulle tuloa yksiviivaisen oktaavialan sävelissä, mutta myöhemmin 1-viivainen d irtoaa helposti täysijänteisenä. Laulunopiskelun myötä ääni siis ilmeisesti nousee jonkun verran.


      • spinto
        myöskin kirjoitti:

        miesten puolella. Seuratessa "iskelmäbasso" Kauko Käyhkön äänenkehitystä, voidaan huomata, että hänen laulunopiskelunsa alkuvaiheen aikaisissa levytyksissä vuonna 1938 hän mörähtelee helposti suurta E:tä, mutta myöhemmissä levytyksissä, esim. 1960-luvulla suuri FIS:kään ei aina ota tullakseen kunnolla. Vastaavasti varhaisissa levytyksissä ei käydä ennen 1940-luvulle tuloa yksiviivaisen oktaavialan sävelissä, mutta myöhemmin 1-viivainen d irtoaa helposti täysijänteisenä. Laulunopiskelun myötä ääni siis ilmeisesti nousee jonkun verran.

        Mistähän on keksitty tuo täysjänteinen , kun siihen on alkanut törmätä siellä sun täällä. Ennen puhuttiin äänijänteistä kun tarkoitettiin äänihuulia. Viitataanko täysjänteisellä äänijänteisiin?

        Aikaisemmin puhuttiin äänen eri rekisterien yhteydessä kyllä täysijännitteisestä, (ei -jänteisestä) nykyisin se on täysivärähteinen. Ja sillä tarkoitetaan kyllä äänialan alaosaa. Yläpuolella on eri ohenteita.

        Esimerkiksi tenorin ääniala on c - c2. Silloin täysvärähteinen ääniala on alaosa alkaen siitä c:stä, ensimmäinen ohennuksen paikka tulee jo b:n kohdalla, vaikka varsinainen ylimenoalue onkin jossakin e1 -f1:n paikkeilla.

        Täysijänteinen esiinty eri keskustelupalstoilla, en ole törmännyt siihen oikeissa alan oppikirjoissa. Korkeimpien äänien yhteydessä sillä on haluttu korostaa sitä, että kyseessä ei ole falsettiääni. Mutta uskokaa pois - tenorin korkea c ei ole "täysjänteinen" eikä täysjännitteinen vaan ohennettu vaikka se ei falsettia olisikaan.


    • agonia.vampyr

      jos löydät niin hyvän opettajan joka ottaa huomioon Sinun äänesi, sä opit ellet jo osaa, kaikki äänet ovat erilaisia ja opi hyväksymään äänesi sellaisena kun se on ja sitä kautta kehittämään sitä. Joku tykkää mezzosta, joku sopraanosta jne. Harjoitus tekee mestarin ;)
      nimim. "kokemuksen syvällä rintaäänellä"

    • opiskelija ...

      Olen mezzo-soprano. pääsen pikku e-sta c3 hen Minulla on venäläinen laulunopettaja.

    • Tehokkaan opettajan ja ahke...

      Kyllä se äänen kehittyminen on yksilöllistä mutta klassisella tekniikalla sitä pystyy parhaiten kehittämään. Joillakin ehkä ääni nousee treenin aikaan saamana ehkä vain sen yhden sävelaskeleen joillakin taas enemmän. Minulla on tehokas opettaja ja suuren intohimon motivoittama kova harjoittelu tehnyt suuria muutoksia omassa äänessäni. Aloittaessani klassisen tekniikan opiskelun äänialani oli pienestä a -> a2/b2 mutta nykyään on ääniala avautunut valtavasti omasta mielestäni ainakin. nykyisin se on pienestä c tai d( d3 asti.siitä korkeammalle en ainakaan tällä hetkellä usko että ääneni enää nousisi.. ehkä alarekisteri voisi vielä kehittyä en tiedä! kuitenkin ihan perusajatus kannattaisi olla se että oli ääniala sitten mikä tahansa niin siihen ei kannata liikaa koko ajan keskittyä koska siitä se kehittyy harjoituksen myötä. Siihen taas kannattaa keskittyä että treenaisi tekniikkaa niin täydelliseksi kuin mahd. Mutta siinäkin tahdon huomauttaa! Se tulee olemaan ainaista täydellisyyden tavoittelua koska aina on parannettavan vara.. näin itse suhtaudun laulun harjoitteluun! ikinä et saavuta täydellistä mutta sitä on pakko tavoitella jotta äänentuotto olisi aina vain parempaa ja kuitenkin lähempänä täydellistä! menipä löpinöiks. moro!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      162
      8224
    2. Marinin tuhojen korjaaminen kestää kahdeksan vuotta

      Nyt on vasta neljännes mennyt ja ensimmäiset korjausliikkeet saatu liikkeelle. Innokkaimmat olivat odottaneet että jo t
      Maailman menoa
      87
      7455
    3. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      102
      7343
    4. Se oli Orpo joka rynni Eagle S -alukselle

      Vastoin kaikkia kansainvälisen merenkäynnin sääntöjä. Kunpa olisi ollut purjehtija Harkimo Suomen johdossa silloin. ht
      Maailman menoa
      3
      7326
    5. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      41
      7242
    6. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      21
      7188
    7. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      112
      6632
    8. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      29
      6466
    9. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      84
      5710
    10. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      48
      5495
    Aihe