Haluaisin tietää, miltä tuntui hengitellä suunnitellussa sektiossa spinaalipuudutuksen jälkeen. Oliko aivan normaalia? Tuntuiko pahalta? jne. Kuulemma puudutus vaikuttaa jotenkin hengitykseen...?
Myös muita kokemuksia saa kertoilla. Itseä hieman jännittää koko tapahtuma.
Myös muita kokemuksia saa kertoilla. Itseä hieman jännittää koko tapahtuma.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aluksi se puudutus aiheutti sen, että ei oikein pystynyt hengittämään, mutta veivasivat sänkyä vähän eri asentoon, ja hengittäminen helpottui. Oli se kyllä ikävä olo, pelotti, vaikkakin tiesin, että kyllä ne pystyvät auttamaan, jos ei itse pysty hengittämään. Miestä eivät kuitenkaan laskeneet sisään ennen kuin henki taas kulki. Lääkäri sanoi, että "puudutus oli noussut liian ylös", mitä se sitten tarkoittikaan.
Muutoin kokemus oli oikeastaan aika hieno, kahden hätäsektion jälkeen oli kyllä hurja ero. Lapsen sai nähdä heti, toipuminen oli nopeaa, ja ensimmäistä kertaa koimme miehen kanssa yhdessä tuon ihmeellisen tunteen, kun lapsi syntyi.
riskeistä ? Pelottaa jo etukäteen ne sektion riskit. Miten itse suhtauduit sektioon ?
Ja kyllähän ne riskit olivat tiedossa, mutta spinaalissa tehty sektio on turvallisempi vaihtoehto kuin nukutettuna. Kaksi aiempaa hätäsektiota oli nukutuksessa tehtyjä.
Minun oli helppo suhtautua sektioon, koska tiesin, että se on kaikille turvallisin vaihtoehto. Kaksi kertaa alakautta yrittäneenä tiesin, että se tie oli suljettu, ja lapseni kärsivät tänä päivänäkin niiden seurauksista.
Eli punnitsin vaihtoehtoja ihan oman kokemukseni pohjalta, joskin myös lääkärit sanoivat sen olevan ainoa ratkaisu.
Eniten pelotti tuo hereillä olo sektion ajan, pelkäsin joutuvani paniikkiin. Mutta mies sai olla tukena, ja myös henkilökunta sai oloni tuntumaan turvalliselta aika nopeasti. Kun toimenpide oli ohi, olin positiivisesti yllättynyt sen "helppoudesta". Samoin myös toipuminen oli hurjan nopeaa verrattuna hätäsektioihin. Ja mikä parasta, sain ihanan terveen ja hyväkuntoisen pienokaisen vierihoitoon heti, eikä tullut se vastasyntyneiden teho tutuksi tällä kertaa.
Mutta oikeastaan olisin halunnut synnyttää kaikki lapsen alakautta, se vain ei ollut mahdollista. Turhapa sitä on siis pohtia sen enempää.
Kysele sairaalastasi lisätietoja, vastaavat kyllä mie1ellään kysymyksiin. Et ole ainoa, joka asioita pohtii, ja pelkääminenkin on ihan normaalia.
Kiitoksia ystävällisestä vastauksesta! Itse kuulin tuosta spinaalipuudutuksesta puolisoltani ja hän kertoi sen vaikuttavan hengitykseen. Mietinpä sitten, että miltä tasolta saakka sitä puudutellaan ja että tuleeko todella vaikeuksia hengittää.
Vastauksesi oli varsin valaiseva ja mukava. Sekin oli kiva kuulla että hengittely helpottui asentoa muuttamalla.
Itse en niinkään sektion riskejä pelkää, enemmänkin koko tapahtuma jännittää. Nyt taas hiukan vähemmän... :)
Kirjoitit: "Kaksi kertaa alakautta yrittäneenä tiesin, että se tie oli suljettu, ja lapseni kärsivät tänä päivänäkin niiden seurauksista."
Eli miten he ovat sektioista joutuneet kärsimään? Komplikaatiot?
kirjoittaja tarkoitti, että hänen lapsensa kärsivät edelleen alatiesynnytysyrityksistä; niissä saamistaan vammoista ennen - ilmeisesti - hätäsektioon (?) menoa.
Siis synnytyksen aikaisen hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita.
Minullekin tehtiin kiireellinen sektio spinaalipuudutuksessa. Kovasti en kerennyt pelkäämään, kun kaikki meni niin nopeasti, mutta sitten kun ne alko jo avaamaan mahaa, pelotti että jos mä tunnenkin kipua. Mutta onneksi en tuntenut. Itsellä ei ollut hengitysvaikeuksia, mutta nielemisvaikeuksia oli, ja se oli outo tunne. En saanut nielaistua, vaikka kuinka koetin, joten sylkeä kertyi suuhun. Mulla oli kyllä pahoinvointiakin, joten sain oksennella aika usein, mutta se alkoi jo ennen spinaalia, joten ei liity siihen. Itse sektiosta jäi ihan hyvä(joskin utuinen)muisto.