Hei! Minulla on superenerginen koiranpentu, 4kk, joka pitää ihmisistä ja koirista kovasti ja olisi kaikkiin "normaaleihin ihmisiin" menossa tutustumaan. Mutta annas olla, jos on vähänkään oudompi tilanne (vaikkapa lapsia leikkimökin katolla, rullaluistelija, mies tekemässä halkopinoa) niin tämä saa hepulin.
Ensin tuijottaa silmä kovana tilannetta, arvioi kai onko vaaraksi, ja päättää sitten että on. Alkaa haukkumaan vihaisesti, selkäkarvat nousee pystyyn, varoittaa tuntematonta ihmistä tulemasta lähelle. Osoittaa selviä aggressiivisuuden merkkejä, joita ei muulloin koskaan ilmene.
Kun koira päättää, että jokin on vaarallinen, se ei enää kuule minua ollenkaan, räyhää vain. Se ei kai vielä ymmärrä minun olevan johtaja, ja että johtaja huolehtii lauman turvallisuudesta? Miten tällaista voisi vahvistaa koiralle?
Onkohan huono, jos otan koiran viereeni ennenkuin se näkee lähestyvän rullaluistelijan ja annan nameja kun se menee ohi? Tällöin koira ei toistaiseksi ole ollut hyökkäävä.
Miten olette siedättäneet pentujanne "outoihin" tilanteisiin?
Ensin tuijottaa silmä kovana tilannetta, arvioi kai onko vaaraksi, ja päättää sitten että on. Alkaa haukkumaan vihaisesti, selkäkarvat nousee pystyyn, varoittaa tuntematonta ihmistä tulemasta lähelle. Osoittaa selviä aggressiivisuuden merkkejä, joita ei muulloin koskaan ilmene.
Kun koira päättää, että jokin on vaarallinen, se ei enää kuule minua ollenkaan, räyhää vain. Se ei kai vielä ymmärrä minun olevan johtaja, ja että johtaja huolehtii lauman turvallisuudesta? Miten tällaista voisi vahvistaa koiralle?
Onkohan huono, jos otan koiran viereeni ennenkuin se näkee lähestyvän rullaluistelijan ja annan nameja kun se menee ohi? Tällöin koira ei toistaiseksi ole ollut hyökkäävä.
Miten olette siedättäneet pentujanne "outoihin" tilanteisiin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika tavallistahan tuo on monelle pennulle. Kaikki on vielä uutta ja outoa. Ota pentu vaikka syliisi pelottavassa tilanteessa ja mene yhdessä pennun kanssa tutustumaan ja vaikka taputa sitä outoa juttua, niin äkkiä pentu oppii, ettei kaikkea tarvitse pelätä. Vie sitä mahdollisimman paljon erilaisiin paikkoihin ja tutustuta eri-ikäisiin ihmisiin ja koiriin, niin kyllä se siitä. Ole itse iloinen ja määrätietoinen äläkä yhtään surkuttele, kun pentu pelkää. Pelottavassa paikassa voi vaikka yrittää leikkiä ja antaa namia, niin siitä jää pennulle toivon mukaan positiivinen mielikuva. Rullaluistelijan tai pyöräilijän tai oudon ihmisen kohdatessa onkin hyvä antaa nameja aluksi samoin kuin muissakin oudoissa tilanteissa.
Onnea pennun kanssa!
Hei!
Olenkin kirjoittanut koirastamme tuossa heti tämän ketjun alapuolella olevassa ketjussa..
Sen muutaman kerran, kun olen haukkuni saanut lemkille, olen aina ennen kuin pelottava juttu (polkupyörä/skootteri/mopo/lenkkeilijä) tulee lähelle mennyt kyykkyyn ja ottanut koiran jalkojeni väliin nojaamaan itseäni vasten. Näin koira ei ole koskaan yrittänyt karkuun pelottavaa juttua tms. vaan katsonut ihmeissään kun se pelottava juttu menikin vain ohi.
Koirani on myös 4kk. Ja edellinen vastaaja oli kehottanut ottamaan pennun syliin, jota itsekkin mieluusti käyttäisin, mutta kyse on ison koiran pennusta meillä.. syliin sitä ei enää oikein saa otettua, saati, että jaksaisi kantaa..
Koeta tehdä mahdollisimman mukavaksi koiralle nämä tilanteet. Jokin vierellä kulkeminen nameineen on oiva keino. Koiralle tulee positiivinen fiilis tapahtumasta.
Vie koiraa mahdollisimman paljon tälläisiin "pelottaviin" tilanteisiin ja pysy itse iloisena ja rauhallisena ja itsevarmana.
Älä pysähdy ihmettelemään näitä ihmeellisiä asioita, jolloin annat koiralle aikaa itse päätellä asian pelottavuuden ja toimia pelkojensa mukaan, vaan ohjaa koiraa tilanteen vieritse pelottomana ja itsevarmana, osoita koiralle, että sinä johtajana päätät asian olevan okei.
Kun koira rähinöi, älä huomioi, jatka vain eteenpäin, jos koira pysyy vähääkään rauhallisena, kehu ja palkitse.
Saa koira ymmärtämään oma suhtautumisesi, vaikka jännittäisit koiran reaktiota, älä missään nimessä näytä sitä koiralle. Jos epäilet, että äänesi paljastaa hermostuneisuutesi, anna mieluummin vaikka nameja, älä puhu.
älä ota pentua syliin ja pakota sitä tutustumaan asioihin väkisin. Voit toki näyttää pennulle koskettelemalla itse pelon kohdetta, että sinulle se on ihan jees. Pentu näkemälläkin oppii. Voit sitten antaa haistella kättäsi, jolloin oma tuttu hajusi sekoittuneena vieraan, pelottavan elementin hajuun, saattaa rauhoittaa koiraa.
Anna sen toimia omasta aloitteestaan, vaikka siinä sitten menisikin enemmän aikaa.