nuorempana aivan hirveän ujo,ala -ja yläasteella en juuri uskaltanut puhua,kuin kavereitteni kanssa ja niille joille oli pakko puhua,lukiossakin oli vielä jokseenkin hankalaa,mutta sitten kun pääsi töihin ja on tavannut paljon erilaisia ihmisiä,niin on saanut lisää rohkeutta!Ja tietysti suuri elämänmuutos,olin nuorempana ylipainoinen ja kun aloitin työt niin laihduin vähän yli vuodessa melk. 30kg!Nykyään puhua pulputan ihan kenen hyvänsä vieraan kanssa!Kyllä elämä opettaa,kyllä se ujous siitä katoaa iän myötä! ;)
Olin...
neito82
61041
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuntuu siltä että mitä vanhenmaksi tulen sitä ujompi tai jurompi alan olla. Pikkupoikana saatoin reissata omassa asuinlähiössä tuntejakin teillä tietymättömillä ja puhua pulputtaa ihan mitä sattuu. Nykyäänkin jutustelen kyllä mutta varsinaiseksi ystäväksi halutessaan pitää minun saada tutustua aika hyvin. Tuttuja on satoja mutta tosi ystäviä vain muutamia.
löysit oman itsesi. :)
Tuo on hyvin onnellista, mitä sinulle on käynyt. Jotkut löytävät vasta keski-iällä rohkeutta.
"löysit oman itsesi. "
??? Kyllä ujous taitaa olla sitä ihmisen ominta itseään, jonka ankara luontoäiti on viisaudessaan luonut.
Kyllä ujous taitaa olla olosuhteista johtuva itseluottamuksen häiriö.
Jotkut tulevat ujoiksi iän myötä.
Tämä ujous voi olla ihan joku biokemiallinen juttukin. Jos 30 kg läskiä lähtee (onnittelut hyvästä suorituksesta!) niin kyllä siinä kehon hormonitasapainokin muuttuu. (Läskin erittämät hormonit vaikuttavat mielialaan.)
Nykyäänhän tiedetään, että ihmisen aivot muuttuvat ainakin 40-vuotiaaksi saakka. Useat ihmiset selittävät luonteensa muutoksia iän myötä "kokemuksella" mutta muutoksiin taitaa olla ihan fyysiset syyt kallon sisällä.
Että sulle on käynyt noin! Mutta ei ikä oikeastaan asiaan auta. Itse olen 34 ja ujous vaan pahenee kun ympäristön odotukset kasvavat ikääntymisen myötä. Lisäksi mitä pitempi aika menee siitä kärsiessä sitä vieraantuneempi on sosiaalisesta kanssakäymisestä ja sen säännöistä. Vieraantuu keskustelu kulttuurista ja on aivan hukassa etsiessään keskustelun avauksia vaikka ujoudeltaan saisikin joskus suunsa auki ei olekaan mitään sanomista. Naisena on tietysti helpompi päästä mukaan kun miesten odotetaan tekevän keskustelua koskevan aloitteen ja naisen osa on vastata valmiiseen alotus repliikkiin. Ja sitä kautta saa helposti varmuutta omaankin aloitteen tekoon:)