Kipsatulle jalalle painoa sallittua enemmän.

Tietysti sun pitää noudattaa lääkärin ohjeita, mutta jos nyt tolla matkalla pystyt kävelemään, niin ei se sitä koipea tapa.. ;)
Mutta lääkäri on kuitenkin antanu sulle tietyn kipsillä kulkuajan, minkä aikana jalkas parantuu ja luutuu, eli sitä ei pitäis rasittaa.
Luulempa, että jos jotain käy, niin sie saat siihen jostain törkeen iskun tai kaatuut pahasti, ei se pelkästä kävelystä mene uudelleen leikkauskuntoon..

Mielipiteeni tueksi voisin sanoa, että iteltä leikattiin ekaa kertaa polvi 15-vuotiaana (kolme vuotta sitten). Leikkaus oli sen verran isohko, että kuljin kipsi jalassa kuus viikkoa. No fiksuna tyttönä mie kävelin viimesen kipsiviikon kotona ilman keppejä. Kyllästyin niihin.
Ja vielä lyhensin toipilasaikaani 2kk ja menin treeneihin. Todella fiksua siis, mutta siitä ei mitään haittaa koitunut omalle koivelle.

Mutta lääkärin neuvoja tulis tossa kohtaa noudattaa! Kävelet nyt sitten loppuaikan, eli siihen kipsin poistoon kepeillä. Kipsin poiston jälkeen sulla on lihakset vähän surkastuneessa kunnossa, joten kepit voi olla hyvä tuki ja turva vielä viikonkin kipsin poiston jälkeen..

Jos murtuneelle jalalle varataan ennen kuin murtuma on luutunut riittävän stabiiliksi, voi murtuman asento huonontua, esim. nilkan nivelhaarukka levitä. Sen seurauksena nilkan toiminta kärsiä ja myöhemmin altistua nivelkulumalle. Ruuvit ja levyt eivät kestä suurta voimaa, niiden tehtävä on pitää luun osat mahdollisimman hyvin paikoillaan. Murtuma voi myös jäädä luutumatta, jolloin kehittyy hetkuva ns. valenivel, joka vaatii uusintaleikkauksen luunsiirtoineen.

Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi. Ei niitä leikkimielellä anneta. Potilaiden täytyy kantaa osaltaan vastuuta hoidosta. Se myös kannattaa, koska sinusta itsestäsi on kysymys ja hyvälle jalalle voi olla tulevaisuudessa paljonkin käyttöä. Sinun tilanteesi selviää seuraavalla kontrollikäynnillä. Ei siinä välissä kuitenkaan enää mitään tehdä.