Onko kellään vinkkejä kuinka kaappien ja laatikoiden sisältä saa homeenhajun pois vai saako ollenkaan?
Miten vitriineiden ja laatikoiden sisältä
haju pois?
181870
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
että oletteko ostaneet ns. lastulevytavaraa ikeasta. Meillä kaikki lastulevyystä tehdyt, kuten pyörillä kulkevat pikkulaatikostot haisevat sieltä laatikon sisältä aivan järkyttävältä. Olihan se halpa, mutta... Siihen ei kai ole muuta keinoa, kuin jättää ostamatta.
Hobby Hallista ostin tilanjakajan.
Karmea haju. Se on joku formaldehydi tms?? Yökin ja yskin viikon. Huoneen ovi kii ja siellä ikkunat auki.
Haju kyllä sit haihtui.
Sotkan cubic hyllyköt, paha lemu myös. Laatikoihin jää sisälle haju ja kaappeihin.. Joku säilytysaine? tms..?
Ehkä mulla on vaan yliherkkyys, mutta kyllä muutkin on hajua ihmetelleet.
Ne hajut lähtee ajanmittaan.
kyseessä on muualta ostetut ulkomaalaiset pähkinänväriset huonekalut mäntyinen lipasto.
Tummissa huonekaluissa on jo kaupasta tullessa sisällä omanlaisensa haju. En tiedä mistä se johtuu, onko lakka vai joku muu. En tiedä tarkemmin miten ne on tehty, mutta lastulevyäkin on ainakin jonkin verran, vaikka näyttää ihan puulle. --Nyt niissä on lisäksi homeenhaju.
Mäntyisen lipaston luulin saavani hajuttomaksi, mutta kun laitoin paperilehtiön laatikkoon sen jälkeen kun olin pyyhkinyt sen kloriitilla, siihen tarttui homeenhaju enkä voinut lehtiötä enää käyttää.
En sitten tiedä onko siitä haittaa, että niiden sisällä on homeenhaju?
Paitsi, että jos vitriiniin laittaa valokuvia, pitää ottaa huomioon, että niihin tarttuu se haju eikä niitä sitten muualla säilytellä. Uudet valokuva-albumit pitää sitten laittaa muualle kuin noihin talossa olleisiin huonekaluihin...jne. Taitavat sitten olla säilytyspaikka koriste-esineille, cd-levyille jne.
Pakko vissiin ostaa joitakin uusia huonekaluja jossain vaiheessa.
poisti hajut meidän puuhuonekaluista. Prosessi kesti kauan, useita käsittelyjä ja kuukausien tuuletus sen jälkeen. En ehkä tekisi sitä elleivät huonekalut olisi erityisen arvokkaita, käsittely tulee aika kalliiksi ja lopputulos on kuitenkin epävarma.
En oikein ole saanut tuosta otsonoinnista selvää.
Olen kuullut, että jostakin materiaalista voisi suntyä/vapautua otsonoinnin seurauksena formaldehydiä. Ei hyvä sekään.
ihan oikeasti, ainakin meillä. MUTTA kotiimme jäi kuukausiksi vahva kemikaalien haju käsittelyiden jälkeen. Homeenhaju hävisi.
Lastulevyhuonekaluja meillä ei ollut ollenkaan, kaikki käsitellyt olivat kokopuuta. Eli en tiedä tuosta formaldehydiasiasta.
Kävivätkö ne läpi otsonoinnin?
Nehän taitavat yleensä olla lastulevyä, vai kuinka?
Ette kai sentään oleskele otsonoinnin aikana huoneistossa! Jos formaldehydiä vapautuu, sehän tuuletetaan pois. Otsonointihan suoritetaan vain ja ainoastaan silloin, kun huoneistossa/tilassa ei oleskele ihmisiä. Älkää hyvät ihmiset käyttäkö otsonointilaitteita ilmanpuhdistimina!
Tavaroista lähtee hajut otsonoinnilla, jos riittävä määrä otsonia pääsee hajun lähteelle. Sohvista ja vastaavista hajujen pois saaminen vie aikaa, koska otsonin tunkeutuminen verhoiluihin vie aikansa. Ilmasta ja kovilta pinnoilta hajut lähtevät nopeasti. Joskus lyhyt otsonointi muuttaa ensin hajua. Pitempi otsonointi poistaa hajut.
Otsonointi hajottaa proteiinien (mm. homeitiön ja muiden allergian aiheuttajien) rakenteen. Niimpä otsonointia käytetään myös allergiasaneerauksissa. Kun proteiinin rakennetta rikotaan riittävästi, se ei enää aiheuta allergiaoireita. Kuitenkin paksuihin verhoiluihin tahtoo jäädä lyhyen otsonoinnin jälkeen allergeeneja sen verran, että herkimmät saavat oireita, vaikka hajut olisivat jo hävinneet.
Jos huoneistoon jäi kemikaalin haju, on puhdistuksessa käytetty joitain kemikaaleja. Mitä peroksidipohjaista puhdistusainetta käytettiin teidän tapauksessanne? On muistettava, että useissa peroksidipohjaisissa kemikaaleissa on muitakin tehoaineita mukana, jolloin ne voivat tuoda hajua. Pelkälllä peroksidilla käsittely on tehtävä ainakin kahdesti, mieluummin kolmesti, jotta homeet kuolevat oikeasti.
Formaldehydiä syntyy monissa eri reaktioissa riippumatta siitä, onko lastulevyä läsnä. Se, että lastulevyjen valmistuksessa formaldehydin käyttö on kielletty on aivan eri asia.
Otsonin reaktiotuotteena syntyy mm. erilaisia aldehydejä (formaldehydiä, bentsaldehydiä..). Otsoni on itsessään hyvin voimakas myrkky ja jo nyt tiedetään sen verran, että otsonoinnin sivutuotteina syntyvät yhdisteet saattavat joskus olla lähtöaineitakin myrkyllisempiä. Aihealueesta on meneillään paljonkin tutkimuksia ja lisätietoa saataneen lähitulevaisuudessa. Mielestäni on ikävää, että markkinoilla on tuotteita ja menetelmiä, joiden vaarallisuudesta ei ole täsmätietoa (vrt. asbesti).
On selvää, että käytettäessä voimakkaita myrkkyjä saadaan aikaan reaktioita, jotka muuttavat lähtöaineet toisiksi. Tällöin luonnollisestikin hajutkin muuttuvat. Tai poistuvat - haisevan aineen voi korvata jokin muu yhdiste, joka ei haise, mutta voi olla hyvinkin myrkyllinen, jolloin sitä ei edes osata varoa.
Teillä ei ilmeisesti koskaan tutkittu, mitä nämä haisevat kemikaalit, jotka jäivät otsonoinnin jälkeen, olivat laatuaan ?
"Otsonointi hajottaa proteiinien (mm. homeitiön ja muiden allergian aiheuttajien) rakenteen. Niimpä otsonointia käytetään myös allergiasaneerauksissa."
- Eli pienhiukkasista tulee vielä pienempiä, jolloin ne pääsevät esteettä keuhkorakkuloihin.
- Tarkoitatko IgE-välitteistä allergiaa ?
- Mitä tapahtuu mielestäsi mykotoksiineille ?
Toisessa viestissäsi puhuit homeiden kuolemasta. Mitä tarkoitat sillä ?
seinät ovat levyä (gyproc?), tiiltä ja laattaa. Seinät maalattiin myös varmuuden vuoksi tai homeenhajun poistamiseksi.
tarkkaa koostumusta. Käsittelyitä tehtiin useita. Haju alkaa nyt vähitellen haihtua useiden kuukausien tuuletuksen jälkeen. Vielä toukokuussa haju oli aivan sietämätön. Nytkin talossamme peuhaa useita tehokkaita ilmanpuhdistimia.
eiväthän ne kuulu kaupallisen yrityksen pakettiin talon puhdistuksesta ja hajunpoistosta... Vähän huono markkinointikikka olisi, jos asiakkaat saisivat tietää että taloon jää myrkyllisiä yhdisteitä...
Meidän tapauksessa otsonointi ym. käsittelyt oli kyllä pakko tehdä. Talo oli asumiskelvoton remontin jälkeen homeenhajun vuoksi.
Kylläpä sinne keuhkorakkuloihin pääsee aina erilaisia pienhiukkasia, molekyylejä ja atomeja. Osa pienhiukkaisista on vaarallisempia kuin toiset. Otsonointi ei välttämättä pienennä hiukkasen kokoa, vaan muuttaa sitä. Eli esim. aminohapposidos katkeaa ja sidoksen molempiin päihin tulee happea.
Allergiasaneerauksissa otsonointi käy joihinkin paikkoihin, toisiin ei. Mm. eläinten hilse on putsattava kokonaan pois.
Homeiden kuolemalla tarkoitin itiöiden kasvukyvyn tuhoamista.
Muistatko kemikaalien kauppanimiä? Koostumusta ei tarvitse tietää.
Mihin tutkimukseen perustuu näkemys, että otsonointi hävittäisi mikrobien allergeenit (soluseinämät yms)?
Nyt puhutaan orgaanisten aineiden aiheuttamista allergiareaktioista. Silloin allergiaa aiheuttavat proteiinit. Proteiinit erottuvat toisistaan aminohappoketjujen perusteella. Tietynlainen aminohappoketju aiheuttaa allergiselle yliherkkyysreaktion.
Otsoni on niin vahva hapettaja, että se katkaisee proteiinin kohdatessaan aminohappoketjun kohtauspaikasta ja istuttaa tilalle happiatomin/-molekyylin. Kun aminohappoketjuun tulee muutos, ei allergista reaktiotakaan tule enää paitsi silloin, jos sattuu olemaan juuri sellaiselle proteiinille allerginen. Tällaisen todennäköisyys on taas hyvin pieni.
Eräässä tutkimuksessa todettiin, että vain hyvin harva allergeeni aiheutti oireita otsonoinnin jälkeen. Kyseisen tutkimuksen lukemisesta on jo aikaa, joten se on pengottava esille. Yritän saada linkkejä ensi viikolla, jos silloin ehtisin katsomaan paremmin.