Olen masentunut enkä usein saa tehtyä mitään arkipäiväisiäkään asioita. Nykyisin en jaksa oikein syödäkään, vaikka joskus on kyllä ihan nälkäkin. Vasta kun olen illalla ottanut nukahtamislääkkeen, saatan sännätä jääkaapille ja mättää suuhuni jotain vatsan täytettä. Tämä on tietysti epäterveellistä. Toistaiseksi en ole tosin lihonut enkä laihtunut.
En kuitenkaan osta kotiin esim. suklaata, koska söisin sitä varmasti juuri öisin ja lihoisin ihan palloksi.
Päivisin ajatus syömisestä tuntuu välillä liian monimutkaiselta. Ja kun ei muutenkaan huvita elää, niin syöminen ei oikein kiinnosta.
Onko kellään muulla tällaisia masennusoireita? Mistähän muuten johtuu, että joskus nukahtamislääkkeen ottamisen jälkeen saan muitakin päähänpistoja kuin syömisen? Saatan esimerkiksi alkaa siivota, vaikka pitäisi nukkua ja vaikka muuten en yhtään viitsisi siivoilla.
Mielialalääkityksellä jotenkin pysyttelen hengissä...
En kuitenkaan osta kotiin esim. suklaata, koska söisin sitä varmasti juuri öisin ja lihoisin ihan palloksi.
Päivisin ajatus syömisestä tuntuu välillä liian monimutkaiselta. Ja kun ei muutenkaan huvita elää, niin syöminen ei oikein kiinnosta.
Onko kellään muulla tällaisia masennusoireita? Mistähän muuten johtuu, että joskus nukahtamislääkkeen ottamisen jälkeen saan muitakin päähänpistoja kuin syömisen? Saatan esimerkiksi alkaa siivota, vaikka pitäisi nukkua ja vaikka muuten en yhtään viitsisi siivoilla.
Mielialalääkityksellä jotenkin pysyttelen hengissä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuo on tutun kuuloista. Kauan aikaa sitten olin niin masentunut, että en kahteen kuukauteen kyennyt mitään juuri suuhuni laittamaan.
Tulipa mieleeni, että myöhemmin minulle tuli omituinen omenan himo ja söin niitä aivan valtavasti. Se tapahtui vähän ennen kuin paranin masennuksestani ja myöhemmin olen lukenut tiedelehdestä, että omenassa on jokin entsyymi, joka vaikuttaa parantavasti välittäjäaineisiin ja näin ollen mielialaan.
Tästä tapauksesta on nyt kulunut yli kaksikymmentä vuotta ja se, että sain niin valtavan tarpeen omenien syöntiin, oli kyllä tuolta ylhäältä annettu ja lähemmäs kaksikymmentä vuotta myöhemmin luin lehdestä tämän omenan myönteisyydestä mielialan parantamisessa.
En ole käyttänyt mitään lääkkeitä sen jälkeen, kun paranin valtavan syvästä ja sysipimeästä masennuksesta ja en oikein muista miten minuun lääkkeet vaikuttivat, sillä niiden käytöstä on niin kauan kulunut.
Sen muistan, että mielialaani ne eivät kyenneet kohottamaan.
Ehkä noissa käyttämissäsi nukahtamislääkkeissä on tuollainen sivuvaikutus.
Kyllä sinunkin mielialasi siitä nousee ja kykenet syömään oikein, mutta jos suinkin mahdollista käy nyt lenkeillä ja syö omenoita.
Rukoilen puolestasi jos sallit.
Aika erikoista. En ole koskaan voinut syödä kypsentämätöntä omenaa. Ja tämä on oikeastaan ainoa ruoka-aine, jota en syö edes kohteliaisuudesta.
Saat rukoilla, jos todellakin haluat.
Munkin historia kuulostaa samalle. Uudehko piirre: mullon ollu yhtäkkisiä ruokahimoja ja niitä olen noudattanut koska luotan ihmisen primitiivisiin piilokykyihin. Nyt on tehnyt munkin hirveesti mieli omppuja! varsinkin sellasia kirpeitä, ei ihan kypsiä vielä. Niitä tässä nyt oon natustellut tyytyväisenä. Kai se niin on et omppu päivässä pitää lekurin loitolla.
Voimia!
aiheuttaa jos jonkinmoista, kuten tätä syömistä ym.
Eikö psykiatrisi kertonut sinulle kirjoittaessaan lääkettä näistä "omituisista" sivuvaikutuksista?
Jotkut naputtelevat tekstiviestejä muistamatta niistä mitään ym.ym.
Mikä lääke sinulla on käytössäsi nukahtamiseen, joku Imovane, Stilnoct-tyyppinenkö?
Huojentavaa kuulla. Minäkin nimittäin teen joskus jotain, mitä en aamulla enää muista. Tuli juuri mieleen, kuinka kerran eräs vanha tuttu tuli kerran kylään ja yllätyin ihan hirveästi. Emme olleet nähneet vuosiin. Olin kuulemma edellisenä iltana kutsunut hänet tekstarilla! Todella hämmentävä tilanne.
Lääke on Imovane. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mikä siinä pistää pään niin sekaisin. Pitäisikö ottaa sitä päivällä, että tulisi siivottua edes joskus...
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?action=print;num=1155470898