Hei kaikille. Tietäisikö kukaan, kun minua on lapsena (6-8 v.) käyttänyt hyväkseen sellainen henkisesti sairas eläkeläismies. Hän ei koskaan "nainut" minua, mutta kosketteli ja pakotti minut koskemaan itseään, eli siis hyväksikäytti. Hyi helvetti oksettaa ajatus vieläkin. Mutta nyt, kun olen jo aikuinen (29-vuotias) ja tämä eläkeläinen kuollut ja pikkuhiljaa alkaa nämä lapsuuden traumat hellittää otteestaan, on alkanut kiinnostamaan tieto, voinko haastaa oikeuteen tämän kuolleen hyväksikäyttäjän perhettä tai muuta sukua? Voinkohan mitenkään enää antaa takaisin kokemaani vääryyttä? Kiitos jo etukäteen jos joku vastauksen tietää!
Lapsen hyväksikäyttö
Hyväksikäytetty
4398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
haastaisit siis jonkun sellaisen,joka ei ole tehnyt mitään?????En ymmärrä?
Vaikka sinulla olisi kuinka paha olo tahansa,et VOI saada vastuuseen ketään muuta kuin tekijän.Koska hän on kuollut,et saa vastuuseen ketään.Sen sijaan neuvoni on hae apua itsellesi,jotta saisit purettua sisältäsi pois tuon kaiken.Se ainoa apu enää.Mars,liikkeelle!!!
Kiitos neuvoistasi. Mutta itse olen asian kanssa ihan sujut kyllä, en ole tarvinnut enkä tarvi ammattiapua. Oikeustoimia mietin vain siksi kun lapsena nimittäin kerroin vanhuksen tyttärelle joka oli kaverini äiti n. 45v, että se mies koskettelee minua, mutta se äiti vaan nauroi että ompas se kalevi tuhma poika! Eli tajusi vaan eipä ottanu tosissaan, pienellä paikkakunnalla kun oltiin.
Kirjoittamisistasi päätellen et ole päässyt asian yli.Senpä takia sinulle ammattiauttajan apua tarjoankin.Aika katkera tunnut vieläkin olevan,mikä sinänsä ymmärrettävää.Haluat että joku hyvittäisi sinulle kärsimäsi vääryyden.Niinkauan kun kannat tuollaisia ajatuksia et ole päässyt asian yli.
Rikollinen vastaa itse rikoksistaan, eikä muita voi haastaa heidän sijastaan.
Tietysti jos joku hänen perheestään on osallistunut tekoon voidaan hänet tuomita esim. avunannosta.
En muista vanhenemisaikoja ulkoa, myös ne olisi selvitettävä.
Tärkeintä kuitenkin on mielestäni se, että itse pääset asian ylitse. Siihen voit kenties tarvita ammattiapuakin, eli esim. psykologin kanssa voisi olla hyvä asiasta keskustella, jos koet asian vielä kovin ahdistavaksi.
Voimia Sinulle!