Neitsyt (m)/Vesimies (n)

Tässä ollaan yli kymmenen vuotta tultu toimeen ihan mahtavasti. Ei mikään vakka kansi -pariskunta, vaan ennemmin "pata kattilaa soimaa" -tyylillä mennään. Hauskaa on ollut ja toivottavasti on vielä lopun ikää! Vakavasti puhuen: tämä on suurta rakkautta!

Tulee toimeen kyllä, mutta suhde muistuttaa teinipojan ja 50 naisen eloa. Neitsyt on ainakin aluksi varovainen ja silloin on vaarana, että vesimies alkaa liioitella ja silloin voi olla pänks.

Mä oon vesimies (n) ja mun poikakaveri (ex?) neitsyt. Horoskoopeista en paljoa tiedä, mut karille meni. Sänkyhommissa ollaan liian erilaisia, kuten olen lukenutkin vähän näiltä keskustelupalstoilta. Mulla riittäis ideoita ja mielikuvitusta sänkyharrasteluun, mut kamu on hyvin rajoittunut ja jos lakanaan tulee tahra, ni siitä tulee kauhee ongelma ja hommailu loppuu siihen tai tunnelma on ainaki pilalla. VAIKKA TIETYSTI oon aina pessy mahd. tahrat heti, eli en oo mikään sottapytty!

Muutenki tunnen itseni usein tosi yksinäiseks, vaikka se olis mun vierellä ja halaa, kun se on niinku miljoonien kilometrien päässä kuitenkin. Siitä on tosi vaikee huomata, et se rakastais mua. Oikein hämmästyin kun kerran aloin puhumaan, ettei meidän ehkä kannata olla yhdessä ja se alko itkemään! Mut ei taida auttaa, tää suhde satuttaa mua liikaa.=(

Hyvin sujuu, myrskyää sopivasti, tyyntä välillä, nyt suunnitellaan yhdessä vauvaa :o)

Täältä sotatantereelta päivää.Olen neitsytnainen ja mieheni vesimies.
Olemme olleet yhdessä 27v. no yhdessä on oltu,tappelua oikeaa hammasten kiristystä.
Neljä lastakin tuli vuosien varrella.Olen
odottanut,milloin mieheni sanoo rakastavansa minua,mutta sitä lausetta ei ole kuulunut.
Itse minä ehdotin kihloja,mutta muuten olisin saanut odottaa ikuisuuden,jos sittenkään.
No,enhän minä mikään enkeli ole,mutta kuitenkin.Elämä on kuitenkin mennyt eteenpäin
ilman rakkauden tunnustuksiakin.
Kannattaa kokeilla,joillakin voi toimia tämä suhde...Lycka till!

laitoin tän stoorin tonne vesimies osatoon, mutta laitampa nyt tähänkin:
olen lukenut näitä viestiketjuja ( mm. ilkeä vesimies) ja kyllä on niin paljon "tuttua".
Varsinkin tuo lause "Kaksi vuotta onkin minulle jo vittuillut milloin mistäkin.viimeksi taisi olla,kun katselin TV.stä väärää kanavaa ja luin jotakin juorulehteä."
En ole eläissäni nähnyt tuollaista v-tuilijaa ja toisen loukkaajaa (olen sentäs 38v.,seurustellut monien kanssa ja vuosia).
Ennen kävin jopa nyrkein tämän v-tuilijan päälle (varsinkin kännissä mies kaivoi kaikki mahdolliset asiat ja yleensä aivan tuulesta temmattuja epäilyjä), mutta nyt 3vuoden jälkeen olen alkanut pitämään turpani visusti kiinni, vaan eipä auta sekään kun vesimies alkaa sen v-tuilun. Nykyään miehen bravuri onkin v-tuilla niin kauan että alan itkemään (kun en enää jaksa nousta vastaan-vaikka edelleen tekisi mieli vetää siltä hampaat kurkkuun)
Ja todellakin moisesta vetäytymisestä mitä hän harrastaa, en tajua yhtään mitään. Yksikin väärä kommentti minulta (josta muut eivät välittäisi yhtään mitään) saa hänet vetäytymään kuoreensa ja olemaan kuin ei olisikaan -monta päivää.
Ja puhuminen on turhaa, se kaikki on kuulemma jäkättämistä ja paskan jauhamista...jaa, ja mitäpä hänen monen tunnin haukkumiset ja v-tuilut sitten ovat???
Olen myös tullut siihen tulokseen, että turha tässä on hakata päätä jatkuvasti seinään.
Viikko ehkä parhaimmillaan kaksi voi mennä suht asiallisesti (niin kun asiat menevät juuri niinkuin vesimies haluaa. En ole yhteydessä kehenkään, en käytä nettiä, katson samaa tv-kanavaa, menen nukumaan samaan aikaan, en puhu aamulla mitään-pysyn mieluiten sängyssä hiljaa kunnes hän on lähtenyt töihin, en puhu työ- enkä muistakaan asioista-ei häntä kiinnosta muut kuin omat asiat, jne jne...listaa voisi jatkaa loputtomiin)
Ja hän sitten vaatii OMAA RAUHAA, kun ei anna toisen edes hengittää vapaasti.
Kyllä on niin itsekeskeinen ja suoraan sanottuna paska jätkä (44v) kun vain ikinä olla ja voi.
Ja joku kirjoitti hyvin, että toi v-tuilu on jotain testaamista; sama kun heittäis akan seinään ja kattois et vieläkö se tykkää...JUURI SILTÄ MINUSTA TUNTUU.
Minua epäilee, tivaa, syyllistää koko ajan, mutta itse voi lähteä ovet paukkuen useiksi tunneiksi teille tietämättömille, piilotella kännykkää ja olla puhumatta asioistaan-"mitä v-tua ne sulle kuuluu" on aina vastaus ja minun pitää tilittää joka minuutti elämästäni tai muuten olen paneskellut työkamujen kanssa työaikana ym. muita aivan utopistisia syytöksiä saan kuulla kaiken aikaa.
Ketään kavereita tällä tapauksella ei ole, eikä ihme- eikä siis saisi olla minullakaan (ei edes oman äidin kanssa saisi soitella sillon tällön)
Ja viime lause oli, että minun pitäisi hakeutua hoitoon- KENENKÖHÄN sinne hoitoon tosiaan pitäisi hakeutua??
Mitä enemmän luen näitä viestejä sitä vakuuttuneemmaksi tulen oman asunnon etsimisestä ja eron hakemisesta.
Kiitos teille ystävät hyvät...