Tervehtimiskäytäntö on alkanut vähetä veneilyssä. Pohjanlahdella ja varsinkin Perämerellä tervehtimistapa on elänyt näihin aikoihin asti. Ookein mukava on ollut purjehtia siellä kun jokaisesta veneestä on tervehditty. Nyt on uusi aika tullut sinnekin. Varsinkaan moottoriveneistä ei tervehditä. Ajetaan vain kovaa vierestä ja vilkaistaan taakse keikuttaako purjepaattia kovasti. Niin on tavat joka puolella samat. Sisävesillä en ole purjehtinut. Miten mahtaa olla käytäntö siellä?
Miksei enää tervehditä
edes Perämerellä
646979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
kyllästyneet nostelemaan kättä turhaan purjeveneille kun niistä puolet katsoo ylimielisesti eikä varmasti moikkaa takaisin.Itse liikun moottoriveneellä ja moikkaan jokaista vastaantuliaa vaikka en siihen vastausta saakkaan.Itse en kyllä jaksa katsoa taakse sen takia että keinuuku vene jonka ohitin kun tiedän sen katsomattakin koska oma veneeni keinuu kanssa kun sen joku ohittaa.
Ja kyllä tervehditään, moi vaan sullekkin.
Minun kohdallani on kuitenkin aika tasan 50/60 toi moottori-/purjevene tervehtiät. Taitaa olla nämä uusrikkaat, vuokraveneellä ajelevat jotka ei tervehdi... ENKÄ ole kateellinen! tai nooh...ehkä vähän... Mutta voisi ne kuitenkin opetella veneilyetiketin ennen vesille lähtöä!
kukapa nyt tervehtisi ventovieraita ja sitä paitsi tämä tervehdittävä saattaa olla oikein MERTEN TÖRTTÖ ja kukapa sellaista nyt haluaisi tervehtiä, saatikka tuttavapiiriinsä.
Tapanani on morjenstella kaikkia vastaantulevia ja etulasista,ei vasta vierekkäin ollen.
Mielestäni se on yksi tapa osoittaa "olen havainnut sinut".Ohittajille morjenstellaan sitten miten ehditään.
Lasin läpi ei vedetä lippaan!
Asiaa; sieltä lasin takaa näytettyä tervehdystä ei välttämättä kukaan huomaa lasin heijastusten takia.
Jos käytössä on kattoluukku tai käden saa muuten ulos näkyville tulee tervehdys suorittaa reilusti käsi pihalla , jotta se myös näkyisi.
Itse moikkaan kaikkia sen minkä kerkeän, joskus ei kättä ehdi nostaa ajoissa. Sinänsä hauska tapa tuo käden heilautus, ja huvia tuottaa sekin kun vierestä hiljaa kohdatessa saattaa toisen veneen väki tarkoituksella katsella toiseen suuntaan ettei tarvitsisi tervehtiä ... ujoja ehkä, tai kateellisia kauniista itse rakennetusta veneestäni ;-)
Huomioita, pikkuruisilla perämoottoreilla kulkevat klommoisilla peltiveneillä ( alkuperältään jostain itänaapurista)ajelevat krapulaisen näköiset saariston asukkaat eivät aina jaksa tervehtiä, Minoreissa ja Targoissa sisällä hyteissä olevien mahdolliset tervehdykset eivät näy, ellei aurinko paista heidän takaansa veneensä ohjaamon läpi ,ja joissakin purkkareissa nyreän näköistä porukkaa - eivät aina tervehdi. Muutoin tuntuu tervehtiminen tai sen jättämättä tekeminen olevan tasan kaiken tyyppisillä veneillä liikkuvilla.
Tervehtimiselle on paremmat perusteet kun ollaan keskellä Suomenlahtea tai Itämerta. On älytöntä heilua käsi ojossa rannikolla jossa veneitä suhahtaa muutaman minuutin välein ohi.
Tervehdyksen alkuperäinen ideahan on, että kun kaksi laivaa kohtaa yössä (tai päivällä) ja ollaan kaukana avusta niin tervehtimällä viestitään että kaikki on ok.
Miten tämä toimii nykyisen veneilyn kanssa, kun purjehditaan tai veneillään suojaisia väyliä pitkin ja kaikilla on kuitenkin kännykät ja vhf:ät joilla apua voidaan tarvittaessa kutsua? Mielestäni kaikkien kannattaa käyttää kaikki ylimääräinen energia navigointiin ja tarpeeksi syvillä vesillä pysymiseen. Tervehtiköön ken haluaa, turha työntää hernettä nenään tässä asiassa.
Terve, xxxx... terve!
Kyllä mä aina vesilläkin sua moikkaan, vaikket ole huomaavinasi. En ole ajatellut lopettaa. No, terve sitten!
...tervehtimisen alkuperäinen historia on hieman erilainen kuin esität. Ymmärtääkseni se ei ole alkujaan kotoisin mistään "kaikki OK" -tarkistuksesta, vaan kyseessä on ollut lähinnä se, että menneinä aikoina jokainen vastaantulija, niin maalla kuin merelläkin, oli potentiaalinen vihollinen ja tervehdyksellä nimenomaan osoitettiin, ettei ollut vihamielisiä aikeita. Vrt. sotalaivojen tervehdyslaukaukset. Toisaalta tietysti vuosisatoja sitten laivoilla oli kiinnostusta lähestyä toisiaan saadakseen uutisia; eurooppalainen laiva vaikkapa Intian Valtamerellä oli saattanut olla vuosia poissa kotisatamastaan...
Nykyaikana näillä syillä ei ole mitään käytännön funktiota, tervehtiminen "etikettiseikkana" on jälleen yksi tyypillinen reliikki, sisältönsä menettänyt tyhjä kuori.
Minulla on perustapana tervehtiä vain tuttuja kulkijoita, joskin vastaan yleensä muidenkin tervehdykseen, jos sen satun huomaamaan. Poikkeuksena tietysti sitten tapaukset, joissa jonkin tietyn veneen miehistöä en välitä tervehtiä heidän toimintansa perusteella.
Yleensä minua ihmetyttävät sellaiset kommentit, joissa höpötetään jostain "veneilyetiketistä" tms. (tämä ei ole sinulle suunnattu vaan joillekin muille). Tai ylipäätään puhutaan veneilijöistä jonain yhteisönä, "jonka pitäisi vetää yhtä köyttä". Kun minä monien vesiltä poissavietettyjen vuosien jälkeen ostin veneen, en minä suinkaan liittynyt mihinkään "veneilijäyhteisöön". Minä vain rupesin veneilemään, piste. No, satuin kyllä liittymään erääseen veneilyseuraankin (ja sitä kautta valitettavasti olin tietysti pakotettu myös keskusjärjestön jäseneksi), lähinnä laituripaikan vuoksi. Mutta se ei minulle ole koskaan tarkoittanut eikä tule tarkoittamaan, että a) kokisin olevani osa jotain tätä seuraa laajempaa "yhteisöä" tai b) katsoisin minkään sellaisen yhteisön kirjoitettujen tai kirjoittamattomien sääntöjen, tapojen tai etikettien sitovan minua millään tavalla. Pyrin noudattamaan Suomen lainsäädäntöä, siihen integroituja kansainvälisiä normeja sekä sen valtion lainsäädäntöä, jonka vesillä kulloinkin satun veneilemään, mutta that's it. Muille "normeille" viittaan kintaalla.
Ihmeellisistä asioista jaksetaan jauhaa täyttä skeidaa.
Mulla toi herne tipahti nenästä kun aivastin. Moikkaile tai ei nyrpeitä naamoja näkee jatkuvasti. Missä on veneilyn kiva hauskuus ja rento meininki?
Kyllä sitä kivaa ja rentoa meininkiä vielä tapaa ainakin Saimaalla. Täällä Hesan seudulla veneilijöitä alkaa olemaan niin paljon, että alkaa ahdistamaan ja toinen veneilijä koetaan uhaksi joka vie venepaikan ja täyttää vierassatamat. Aivan kuin missä tahansa populaatiossa joka kasvaa liian suureksi ja tiheäksi. Tosin suomalaiserakoilla ahdistus tulee turhan äkkiä.
Parhaan heinäkuun viikon pyörin Saimaalla. Isollakaan selällä ei näkynyt yhtäaikaa kuin 2 muuta venettä. Jonkun vierassataman läheisyydessä oli hieman vilkkaampaa. Ja aina oli joku laiturilla ottamassa köysiä vastaan.
"Pyrin noudattamaan Suomen lainsäädäntöä, siihen integroituja kansainvälisiä normeja sekä sen valtion lainsäädäntöä, jonka vesillä kulloinkin satun veneilemään, mutta that's it. Muille "normeille" viittaan kintaalla."
Oletkos koskaan kuullut puhuttavan sellaisesta käsitteestä kuin 'hyvä merimiestapa'? Tämähän ei ole mikään laki eikä kirjattu normi, mutta on vuosisatojen kuluessa muotoutunut käytännöksi ja sen henkeen kuuluu tietyt tavat ihan samalla tavalla kuin muussakin elämässä noudatettavat hyvät käytöstavat. Minusta ei ole mitään syytä olla noudattamasta hyvää merimiestapaa, tosin tätä käsitettä ei ole tarkkaan määritelty, mutta siihen kuuluu ihan järkeenkäypiä käytäntöjä ja tietysti toisaalta historiallisia peruja olevia tapoja (kuten tervehtiminen). Perinteitä pitäisi nykyihmistenkin kunnioittaa ja ylläpitää, toiset viittaa niille kintaalla, mutta toiset ei.
Esimerkkinä tavoista voi heittää vaikkapa lepuuttajien riiputtaminen laidan ulkopuolella veneellä liikuttaessa. Mikään laki tai asetus ei kiellä näin menettelemästä, mutta käytäntö ei kuulu hyviin (merimies)tapoihin. Tosin käytännölle pitää lepparit veneen sisäpuolella on ihan järkeväkin peruste eli todennäköisyys pudottaa leppari mereen on pienempi silloin, kun ne säilytetään ajon aikana veneen sisäpuolella tai telineissä. Itse pidän leppareita roikottavia veneilijöitä joka tietämättöminä aloittelijoina tai sitten hyvistä tavoista piittaamattomina uusveneilijöinä.
Sama koskee myös muita hyvän merimiestavan käytäntöjä, kyllä niissä yhtenä keskeisenä asiana on muiden huomioonottaminen, kohteliaisuus, hyvät tavat ja turvallisuus. Asenteita ja tapoja ei voi lakiin sisällyttää, mutta minun mielestäni lakien noudattamisen lisäksi pitää merimies- ja käytöstavat pitää mielessä ja noudattaa niitä vesillä liikuttaessa.
Kerroit hyvistä merimiestavoista ja mainitsit nuo ulkonaroikkuvat lepparit. Olen joskus kuullut sanonnan laivoista joilla lepparit ovat jääneet ulos. Sille on tullut satamasta kiirelähtö koska miehistöllä jäi satamahuorat maksamatta.
Pyydän kaikilta tämän viestin lukijoilta anteeksi sitä, että ajelen veneelläni joskus fendarit alhaalla. En tee sitä v-ttuilumielessä suinkaan, se vaan joskus tuppaa unohtumaan ja huomaan sen vasta laituriin tullessani. Silloin hieman naurattaa moinen tapahtuma, mutta eihän sille siinä vaiheessa enää mitään voi.
Anteeksi vielä kerran.
"""tai b) katsoisin minkään sellaisen yhteisön kirjoitettujen tai kirjoittamattomien sääntöjen, tapojen tai etikettien sitovan minua millään tavalla. Pyrin noudattamaan Suomen lainsäädäntöä, siihen integroituja kansainvälisiä normeja sekä sen valtion lainsäädäntöä, jonka vesillä kulloinkin satun veneilemään, mutta that's it. Muille "normeille" viittaan kintaalla."""
Näinhän se on, että jokainen käyttäytyy oman kulttuuriperinteensä ja lähtökohtiensa mukaisesti. Joillekin kohteliaisuus ja hyvät tavat on arvossa, joillekin ei.
Minä annan anteeksi, erehtyminen on inhimillistä ja moista sattuu etenkin harrastuksen alkuvaiheessa kun rutiini merellelähdössä ei ole vielä juurtunut selkäytimeen. Minullekin on sattunut, mutta kyllä sitten on nolottanut kun mokan on hoksannut.
En kirjoittanut tervehtiväni. Yleensä tervehdin kuitenkin, vaikka se ei olekaan mielestäni mielekästä varsinkaan ruuhkaisilla veneväylillä.
Samaa mieltä olen myös noista fendareista.
on aika veijari. Kirjoittaa välillä ihan asiaakin, joskin pilkun viilaus lienee se kaikkein mieluisin hobby. Tarinaa tulee ihan uskomaton määrä, joten nettiriippuvuudesta näihin
foorumeihin lienee peräti kyse. Välillä tekstit kääntyvät kaverilla aika villeiksi mm. puoshaalla lyömisiksi ja natsihaukkumisiksi, mutta niistä ei kannattane välittää. Itse ajattelen vähän niinkuin SirBB'n ym. häiriköiden tarinoista, että vasemmasta sisään ja oikeasta ulos - sorry JRxxx.
leputtajat ulkona on merkki siitä, että on niitä huoria laivalla....
http://www.htps.info/index.html
ja vanha 26" koronetti.
Mikä takia fendereiden roikottaminen ulkona ajon aikana on niin iso moka ? En oikein ymmärrä tämän kardinaalimunausluonnetta ? Itse pyrin ne kyllä ottamaan ylös, koska turha niitä siellä on ilmanvastuksen ja roiskinnan lähteenä roikottaakaan.
Tippuuko leparit helpommin järveen narun päässä veneen ulkopuolella roikkuessaan aaltojen niitä pasikiessa sinne tänne vai säilytettäessä asiallisella paikalla laitojen sisäpuolella? Et kai roikota kiinnitysköysiäkään veneen perässä rannasta irtauduttuasi?
Ennen Wanhaan kun laivat olivat satamissa pitkiä aikoja ja redillä odottamassa lastaus vuoroaan niin pienveneet joilla oli maksullisia naisia tarjolla ilmoittivat siitä pitämällä leputtajia ulkona. Eli kyseessä ei välttämättä ole moka.
Poikkeus: jos venepoliisi on tervehtivinään, merkitsee se minulle samaa kuin ihminen haistattelisi. Käpäläni ei nouse vastaukseen - tervehdin vain ihmisiä.
On se kiva, kun sinä vastaat meidän ihmisten tervehdyksiin!
porukka tervehtii.
Kerran pari on purjevene jättänyt tervehtimättä. Joskus on moottoripaatti ajanut mielenosoituksellisesti keulan edestä ja niin ikään jättänyt tervehdyksen väliin. Oulun purjehdusseuran lippu on näissä kaikissa liehunut, että olisko naapuriseurassa hieman tällaista nurkkapatriotismia. Tämmöiset tavat kyllä pitäisi kitkeä heti alkuunsa pois, mutta kuka sitä toisaalta aikuisia ihmisiä pystyy paimentamaan, jos näiltä osin on sivistynyt käytös jäänyt oppimatta.
Äläpäs viitsi nokitella! Jos joku ei sinua tervehdi niin älä leimaa kaikkia ops:laisia. Usein hurahtaa myös minun veneeni ohi Om:laisia tervehtimättä enkä viitsi kaikkia leimata.Aina on esim. aloittelijoita jotka eivät tunne tapoja. Purjehduskoulussannehan niitä voisi opettaa.
vaikka veneilyn prömillerajakin on pidetty korkeana tervehtimiskäytännön säilymiseksi, lienee vika nyt niissä veneilijöissä, jotka eivät juo muutamaa olutta ennen veneilyä. hilpeämmässä pikkuhiprakassa morjestaa mielellään kaikkia.
Alkuun täytyy herättää muutamia kysymyksiä. a) Mitä hyötyä minulle vastaan tulevan veneen tervehtimisestä on ? b) mitä etuja se MINULLE tarjoaa ? Jos en näe tilanteessa, että tervehtimisestä on MINULLE ja VAIN Minulle jotain hyötyä, niin enpä viitsi tervehtiä.
Tässä taas poikkeukset:
Jos veneessä on nuoria bikinipukuisia neitoja niin tottakai tervehdin koska se tarjoaa uusia hyötynäkökulmia. Eli tervehtiminen on kiinni lähinnä siitä kuka vastaantulevassa veneessä on.
Täytyypä alkaa ajattelemaan omaa käytöstä vähän uusista näkökohdista. Mitä hyötyä minulle liukuvan veneen kuljettana on väistää tai jopa hiljentää kapeikossa, kun vastaan tulee purjevene? Eipä mitään, päinvastoin polttoaineen kulutus kasvaa, kun joudun nostamaan veneeni uudestaan liukuun. Enpä viitsi enää ottaa toisia veneilijöitä huomioon, kun siitä ei ole suoranaista hyötyä itselleni.
Tämä edellä esitetty fiktio alkaa olla nykymaailmassa veneilyssäkin vähän turhankin todellista. Tuolla aiemmin kirjoittelin hyvästä merimiestavasta ja hyvästä käytöksestä yleensäkin, niissä kuten perinteiden noudattamisessakin on hyvät puolensa, joita nykyajan itsekeskeiset ihmiset eivät välttämättä huomaa. Itse tunnen saavani jotakin hyötyä ja mielihyvää ihan vaikka pelkästään sillä, että toisten huomioonottaminen palkitaan käden heilautuksella. Ainakin mieli on parempi kuin silloin, jos tervehdys tapahtuukin keskisormella.
Olen samaa mieltä siitä, että tervehtiminen vesillä on tarpeetonta, hyödyllistä se on mielestäni hyvän ja iloisen veneilymielen nostattamisessa. Olen noudattanut ja tulen jatkossakin noudattamaan tervehdysperinnettä aina vesillä liikkuessani ja niin tuntuvat usemmat muutkin tekevän ainakin Saimaalla.
nykyään on niinpaljon kaikkia hulluja, että veneen tervehtiminen parantaa omaa turvallisuutta vesillä. joku seko on saattanut juuri ajatella tekevänsä itsemurhan ajamalla sinun kiuluasi päin, mutta peruukin suunnitelmansa kun moikkaat häntä ja ajaakin vasta seuraavaa päin. myös jos jätät moikkaamatta vastaantulijat pitävät sinua homona läskiperseenä, joten hyödyt moikkaamisesta imagollisesti ja turvallisuutesi paranee. itse saatan heittää vastaantulevaa venettä välillä kivellä jos ei moikkaa.
Bustereissa vastaantulevat herrasmiehet mursuviiksissään ja nahkahousuissaan. Täytynee olla tarkempi kenelle moikataan
Moikkaaminen kaikille täällä helsingin seudulla tekee kyllä sen että on vain yksi käsi enää käytettävänä. Jos ajaa esim 8h kohti hankoa on moikkaamisia senverran että alkaa ihmetyttää onko tämä enää järkevää?
Mutta joskus kun olen vähän töpeksinyt on tullut sellainen olo että milläköhän saisi pyydettyä anteeksi veneeltä joka on kärsinyt tästä minun töpeksimisestä? Ei oikeen huutaakkaan kehtaa ANTEEKS OLISIN OLLU VÄISTÄMISVELVOLLINEN MUTTA EN HUOMANNU OLIT JUST PURJEEN TAKANA ;)
Kyllä te jaksatte. Ja tuntuu kuin olisitte aivan tosissanne. Suosittelen köysineliötä ja kunnon hanskoja. Kolme täyttä erää ilman tuomaria. Kuka viimeksi seisoo ja hengittää se saa joko moikata tai olla moikkaamatta. Kuitenkin hän on voittaja.
...ja voisihan sitä ripustaa lepuuttajat auton oven kahvoihin, aukaista ikkunat, työntää luu ulos ja moikata kaikille vastaantuleville tieliikenteessäkin.
Kai sitä saa tervehtiä jos haluaa eikä tarvitse tervehtiä jos ei halua...
Vesillä se on vain vähän luontevampaa suomalaisellekin.
Enpä viitsinyt lukea näitä muita vastauksia lainkaan. Itselläni on kuitenkin sellaisia kokemuksia Uudenkaupungin edustalta ajellessani pienellä Terhi Nordicillani että lähestulkoon jokainen veneilijä tervehtii tai vastaa tervehdykseeni. Tämä koskee kaikkia pienistä moottoriveneistä isoihin purjeveneisiin.
on se vaara, että kanssaihmiset saattavat luulla, että olet näiden uus´avuttomien tuttu ja samaistut tuttujesi silmissä heihin.
Minä en ainakaan tätä riskiä ja häpeää ota niskoilleni.
Tapa morjestella joka vastaantulijalle ohittavalle tai ohitettavalle on typerä.Jos ei sattumalta vaikka huomaa toisen moikkausta on heti huonokäytöksinen kateellinen moottoriveneilijä tai koppava purjehtija.kun kukaan ei moikkaa jää turhat murheet monilta unholaan.
nyt ventovieraita ryhtyisi tervehtimään?
Jo koulussa opetettiin 50-luvulla ettei ryhdytä tuttavalliseksi koska se on epäkohteliasta.
Vaikka kyseessä on vanha hyvä merimiestapa, niin onhan se nykyään aivan typerä Suomenlahden ja Saaristomeren vilkkailla väylillä. Kun kolme venettä on tulossa vastaan yksi ohittamassa kummaltakin puolelta ja itse ohittamassa paria, niin eihän siinä ehtisi kuin huitoa eri suuntiin.
Ja jos kaikkien näiden päähuomio kiinnittyy siihen, että tulee varmasti tervehdittyä jokaista, jottei vaan täällä palstalla haukuttaisi, niin miten on turvallisuuden laita näissä kohtaamisissa ja ohituksissa.
Ja jos Oulun pojat nyt ovat eri mieltä, niin ymmärrän kyllä heitä. Jos päivän mittaan näkee yhden tai kaksi muuta venettä, niin onhan se ihan kiva nostaa kättä.
Teretulemast katsomaan mikä vilske Oulun vesillä nykyään on!
Te himovilkuttelijat varmaan olette autolla ajaessanekin lapa pystyssä jokaisen vastaantulijasn kohdalla ja kotona ollessanne nenä kiinni keittiön ikkunassa ja vilkutatte jokaiselle ohikulkijalle. Hei herätkää aikuiset ihmiset - niin maantie- kuin vesiliikenteessä on muutakin tekemistä kuin vilkutella ja tarkkailla vilkutetaanko takasin. Jessus sentään!!
Näistä tämän tapaisista kirjoituksista näkee, että veneilyyn on kasvamassa uusi sukupolvi. Tervehtiminen, kohteliaisuus ja muiden huomioon ottaminen tulee jäämään uusien veneilytapojen myötä pois, toisille se on OK, toivottavasti aivan kaikki eivät ole tätä mieltä. Ilmiön kyllä valitettavati näkee Saimaallakin, jossa veneilyhenki on perinteisesti ollut positiivinen. Lienevätkö sitten mereltä joka kesä yhä enemmän ja enemmän rannikolta tulleet ns. veneilijät omalta osaltaan vaikuttamassa tähän kulttuurin muutokseen...
Jees, noin se taitaa olla. Kyllä tämä uusi sukupolvi muistaa joskus tervehtiä, tosin silloin keskisormi kohotettuna rikkovat käskyä: "Älä turhaan lausu Rouvan sukupuolielukan nimeä!"
Olisiko tälläinen käytös yleistettävissä ruuhkasuomeen tai tiettyyn ikäryhmään tai ruuhkasuomen tiettyyn ikäryhmään? Toivottavasti tuo yleistys on tarpeeton ja väärä, eihän kokonainen sukupolvi tai seutukunta voi olla epämiellyttäviä ja ikäviä ihmisiä täynnä? Eihän???
Kyllä varmaan ruuhkasuomestakin löytyy mukaviakin veneilijöitä, mutta ainakin viime kesän havaintojen perusteella neljän viikon veneretkeltä Saimaalla monet huonosti käyttäyvät veneilijät ajelivat A- tai U-rekkarilla. Muutamia esimerkkejä: heinäkuussa ei tulisi meikäläiselle mieleenkään laittaa poijuilla varustettuun laituriin venettä kylkikiinnitykseen päiväksi, en näissä näkemissäni tapauksissa nähnyt mitään pakottavaa syytä (vanhukset, invalidit tms.) tälläiseen. Pari U-rekkarin HT-venettä ajelivat parina Oravin vanhan puolen laituriin (jossa tosin on kylkikiinnitys), mutta molemmat veneet laitettiin n. 20 m pitkän vapaan tilan keskelle väljästi siten, että yhtäaikaa ei laituriin muita veneitä mahtunutkaan. Ja ei nämä tapaukset tähän lopu, lisää voisi kertoa vaikka kuinka paljon. Itsekeskeisyys ja toisista piittaamattomuus oli silmiinpistävää useassa paikassa.
Toki sisäsuomalaisistakin löytyy törttöjä, enkä tiedä tuliko veneiden rekkareihin kiinnitettyä liikaa huomiota. Mutta silmiinpistävää olivat huonosti käyttäytyvät A- ja U-veneilijät, joiden määrä tuntuu vuosi vuodelta lisääntyvän Saimaalla. Henkilökohtaisesti toivoisin, että vaikutteet kulkisivat Saimaalta merelle eikä toisinpäin!
...kaltaisia kiinnittymisiä näkee valitettavan usein (en sentään sanoisi, että absoluuttisesti usein, mutta ehkä ne jäävät mieleen paremmin) merialueilla. Olen täysin samaa mieltä niiden hölmöydestä; siinä aiheutetaan todellista välitöntä haittaa muille ihmisille. Tässä ei siis ole kyse mistään "hyvistä tavoista" tai "etiketistä", vaan nimenomaan ihmisten oikeuksista ja niiden kunnioittamisesta.
Harmi vain, että tällaiset, oikeasti hyvään merimiestitoon kuuluvat asiat jäävät yleensä keskustelusta ulos, kun painopiste suuntautuu muuhun (kuten tervehtimiseen tai lipunkäyttöön).
säälittävää on jos veneilyssä oleellista on vilkuttelu ja varsinkin pultin ottaminen siitä että joku ei vilkuttele. Hyvän tai huonon käytöksen kanssa ei ole mitään tekemistä sillä että morjesteleeko joku vai ei. Minulla ianakin on veneilessä muita kiinnostavampia asioita kuin seurata morjesteluja.
koronetti-ukko, hyvistä tavoistahan tuossa on juuri kyse tai aivottomuudesta!
itse ajan aina vastaantulevan vierelle ja sanon käsipäivää.
Yleisesti ottaen tuntuu että köyhät eivät tervehdi. Mitä isompi purjevene tai moottorivene sitä varmemmin tervehditään. Jos on iso vene joka ei tervehdi on se todennäköisimmin velkavene.
Tämä johtuu siitä että köyhät veneilijät ovat sitä porukkaa joka ei osaa tarpeen vaatiessa harjoittaa yhteistoimintaa. Rikkaaksi pääseminen vaatii ahneuden lisäksi yhteistoimintakykyä ja käyttäytymisnormien hallintaa.
Rikkaaksi pääseminen vaatii ahneuden lisäksi yhteistoimintakykyä ja käyttäytymisnormien hallintaa.
Näin sinä luulet.
Rikkaaksi pääseminen vaatii ennen kaikkea ahneutta ja röyhkeyttä.
on kahdenlaisia. osa on rikastunut ihan päivätyössä ja osa niinsanotusti keplotellut rahansa ja käyttäytyminen on sen mukaista.
Noita molempia kutsuttiin ennenvanhaan nousukkaiksi.
Nämä nousukkaat tulevat kovin usein keskeltä metsää, joille ei ole vierasta niistää käteensä kolmen sepän patsaalla vaikka yllä olisi Armanit ja kapula korvalla ( juuri siihen aikaan kun vielä kapula kävi brassailusta).
Nyt nämä nousukkaat ovat siirtyneet veneisiin ; joten ellei siisti niistäminen ole tuttua metsien miehille ja naisille, ei sitä voi odottaa juuri muussakaan käyttäytymisessä.
Ennen kutsuttiin rikkaiksi lähinnä niitä "vanhan rahan" sukuja joissa raha oli perittyä. Ehkäpä nämä työväenveneilijät sitten karsastavat näitä vanhoja tapoja koska liittävät nämä tavat mielessään patruunoihin.
Vai on joku rikastunut ihan päivätyössä?
No, kait tuo on mahdollista, jos "työ" on lätkän pelailua tai pallon potkimista
Olen hiljalleen omaksunut sellaisen tavan etten ole kovin innokkaasti tervehtimässä liputtomia veneilijöitä - usein kun käy niin ettei sieltä vastata tervehdykseen.
Myös Suomen lippu -veneilijöille hyvät tavat ovat usein outoa. Purjehdusseurojen lippuja kantavat kyllä vastaavat lähes 100 prosenttisesti tervehdykseen.
menee, jos täytyy alkaa lippujen ja rekisterinumeroiden perusteella valkkaamaan, ketä tervehtii. Eikö tämä nyt ole vielä huonompaa käytöstä kuin se että ei tervehdi ketään.
en viitsisi perustella, mutta onnistuu ihan konttorityöläiseltäkin, jos rahoja ei laiteta kaljaan tms... ei toki ehkä niin mukavaa, kun ei ole kotona aina viimeisimpiä dvd laitteita mihin palkka on tuhlattu, mutta pidemmänpäälle kannattavaa.
Tuota voisi kutsua vaurastumiseksi, mutta ei vielä rikastumiseksi. Kyllähän ihminen voi olla hyvätuloinen ja pärjätä mukavasti ja omaisuuttakin voi kartuttaa perinnöksi jälkeläisilleen, mutta turha sitten kuvitella vielä itseään "rikkaaksi" , ellei sitten tarkoita rikkaudella muuta kuin maallista mammonaa.
Harva yrittäjäkään on rikastunut ennen kuin ehkä myytyään yrityksensä , ja ne jotka on rikastuneet päivätyöllä siinä määrin että oikeasti voidaan puhua rikastumisesta, niin tuskin kovin monella näistäkään tämä rikastuminen koostuu palkkatuloista, vaan ennemminkin näistä optiopalkkioista, joista voidaan jo hyvin keskustella miten hyvin nämä sitten ovat oikeasti sidoksissa siihen kunkin henkilökohtaiseen panokseen - kun tosiassa ne työt on kuitenkin vääntänyt se valkokaulusköyhälistö.
... jostakin tulee mieleen vanha jo kadonnut sana "poroporvari"
nyt sitten tarpeeksi rikas. oman elämäni esimerkki rikastumisesta on tämä tai vaurastumisesta. valmistuin ylioppilaaksi kaverinikanssa samaanaikaan. saimme molemmat jotakuinkin samanverran ylioppilasrahoja. parinpäivänpäästä kaverini kertoo ostaneensa rahoilla uuden tietokoneen. minä taas vähänajanpäästä laitan rahani osakkeisiin ja ostan niillärahoilla ison perheauton muutamanvuodenpäästä.
tietysti minulla oli tuuriakin, mutta pointti oli siinä että en pistänyt heti rahoja menemään laitteeseen joka on parinvuodenpäästä arvoton vaan laitoin ne kasvamaan tulevaisuuttavarten. ei tuo minusta vielä rikasta tee, mutta kenties joskus.
olen tullut samaan tulokseen kuin sinä
jos olisit ostanut kartanon meren rannalta ja tilukset, ja sitten vielä sen huvijahdin, ja loistoautot ( ja muijat) ja huvilan välimeren rannalta ... ehkä sitten olisit voinut sanoa olevasi rikas vanahan kunnon mittapuun mukaan. ;-)
Onneksi olkoon hyvästä sijoituksesta.
Toki joku voisi ajatella että sijoitus tietokoneeseen on sijoitus opiskeluun ja sitä kautta tulevaisuuteen. Onni osakekaupoissa on kuitenkin loppujen lopuksi pitkälti tuurista kiinni - etkä voi kehuskella tienanneesi tällä tavalla omalla työlläsi, vaan toisten työllä ja markkinoiden odotuksilla.
osakkeet ovat aina olleet pitkällätähtäimellä tuottoisia, joten kyse on enemmän maltista odottaa tuottoa. eivätkä nuo miljonääritkään tienaa tulojaan suoraan työllään vaan optioista yms sijoituksista tulee Erkon ja muiden rahoja paljon. mielestäni siis itse ansaittua on kaikki mitä itsetienaamillaan rahoilla on saanut kartutettua. pelaamalla sitten vaikka rulettia. tosin itse pelaan pokeria ja siinäkin jotain voittanut :D
mutta mutta... kiitos kuitenkin onnitteluista. nyt taidan jatkaa taas kaikuluotain yms ongelmien ratkomista palstalla ;)
niitä ylimielisiä p*******aisia tervehtiä jotka mastojensa alta vilkuilevat. Kyllä kaikki moottoripaatit ovat ainakin minua tervehtineet, kuin myös minä heitä.
lusikkani tähän soppaan, vähän myöhään, koska olen ollut merellä.
N. 20 vuotta sitten mukanamme oli eräs japanilaistyttö pienellä kiertoajelulla. Tervehdittyäni muita veneilijöitä, hän kysyi, tunnenko nuo veneilijät. Vastasin rehellisesti etten tunne tuskin ketään, tapana on vain tervehtiä. Sen jälkeen vieraamme vilkutti innokkaasti joka suuntaan meneville.
Jälkeenpäin olen päätynyt siihen, että tervehtiminen on eräänlainen OPS-systeemi (oman perseen suojelu). Vaikka me kaikki olemme kokeneita merenkulkijoita ja veneet ja laittet ovat "vimpan päälle", aina on olemassa hiuksenhieno, tietysti lähes teoreettinen, mahdollisuus, että olemme ns. kusessa. Siinä tilanteessa on mukavampi saada ja pyytää apua veneilijältä, jota on tervehtinyt eikä näyttänyt keskaria. Vene on vaihtunut purkkariksi mutta pyrin mahdollisuuksien mukaan edelleen tervehtimään nuita vesilläkulkijoita.