Kellaritilan ilmanvaihto

Jos sinne kellaritilaan tulee piipussa poistoventtilejä, niin järjestä tällainen poisto ihan lattiarajaan ja se tuloventtiili ulkoa seinäläpi pidettävä kiinni. Korvaus ilma päästetään rappuja myöten alas joten ovet pidettävä auki tai tehtävä rako oven alareunaan. Aina talossa oli se sitten ,uusi tai vanha, poistoja pitää olla lattirajassa, jokaisssa tilassa jossa pidetään ovia kiinni ja korvausilma otetaan sisään mahdollisimman korkeelta. Näillä eväillä toimii painovoimainen muös kesällä. Nämä koneelliset tuppaa sisään katosta ja vievät sen samantien pois. Ei siis vaihda koskaan lattian rajaan painunutta kosteaa ilmaa.

ikänsä rintamamiestalossa kirjoitti:

Jos sinne kellaritilaan tulee piipussa poistoventtilejä, niin järjestä tällainen poisto ihan lattiarajaan ja se tuloventtiili ulkoa seinäläpi pidettävä kiinni. Korvaus ilma päästetään rappuja myöten alas joten ovet pidettävä auki tai tehtävä rako oven alareunaan. Aina talossa oli se sitten ,uusi tai vanha, poistoja pitää olla lattirajassa, jokaisssa tilassa jossa pidetään ovia kiinni ja korvausilma otetaan sisään mahdollisimman korkeelta. Näillä eväillä toimii painovoimainen muös kesällä. Nämä koneelliset tuppaa sisään katosta ja vievät sen samantien pois. Ei siis vaihda koskaan lattian rajaan painunutta kosteaa ilmaa.

Lue lisää

...kostea ilma on kevyempää kuin kuiva ilma, joten ei se kostea ilma lattianrajaan painu vaan katonrajaan.

rkm kirjoitti:

...kostea ilma on kevyempää kuin kuiva ilma, joten ei se kostea ilma lattianrajaan painu vaan katonrajaan.

Kuiva ja kuuma nousee kattoon tietenkin

kevyempää? kirjoitti:

Kuiva ja kuuma nousee kattoon tietenkin

Kostea ilma nyt vaan on kuivaa raskaampaa.

jjj_ kirjoitti:

Kostea ilma nyt vaan on kuivaa raskaampaa.

Siis kostea ilma on keveämpää ja nousee ylös... vaikka tuntuu hassulta että vettä sisältävä ilma on keveämpää, niin näin se vain on.

kevyempää? kirjoitti:

Kuiva ja kuuma nousee kattoon tietenkin

Olet puoliksi oikeassa. Lämmin ilma nousee ylös koska se on kevyempää kuin kylmä ilma (Ilma laajenee lämmetessään joten sen paino alenee tilavuusyksikköä kohti).

Mutta; alkuperäisessä vastauksessahan oletettiin että kostea ilma painuisi lattian rajaan. näin ei suinkaan ole vaan koska suhteellinen ilmankosteus pyrkii tasaantumaan huoneilmassa ja nimenomaan lämmin ilma nousee ylöspäin, kun lämpimän ilman suhteellinen kosteus on sama kuin kylmän ilman niin lämpimän ilman vesisisältö on suurempi eli se on kosteampaa kuin kylmä ilma (voi käydä sademetsässä kokeilemassa kuinka kosteaa ilma voi olla). lisäksi se että kostea ilma on tosiaa kevyempää kuin kuiva ilma edesauttaa omalta osaltaan kostean (ja lämpimän)ilman nousua ylöspäin.

Kostea ilma on kevyempää kuin kuiva ilma koska kostea ilma on kuivan ilman ja vesihöyryn seos sekä koska kuivan ilman moolipaino (~ 29 kg/kmol) on suurempi kuin vesihöyryn (~ 18 kg/kmol) eli vesihöyry on kevyempi kaasu kuin ilma.

eli painovoimaisella ilmanvaidolla varustetussa rakennuksessa sijaitsevassa huoneessa tulisi poistoilmanvaihtoventtiilin sijaita pääsääntoisesti katonrajassa tai katossa.

ikänsä rintamamiestalossa kirjoitti:

Jos sinne kellaritilaan tulee piipussa poistoventtilejä, niin järjestä tällainen poisto ihan lattiarajaan ja se tuloventtiili ulkoa seinäläpi pidettävä kiinni. Korvaus ilma päästetään rappuja myöten alas joten ovet pidettävä auki tai tehtävä rako oven alareunaan. Aina talossa oli se sitten ,uusi tai vanha, poistoja pitää olla lattirajassa, jokaisssa tilassa jossa pidetään ovia kiinni ja korvausilma otetaan sisään mahdollisimman korkeelta. Näillä eväillä toimii painovoimainen muös kesällä. Nämä koneelliset tuppaa sisään katosta ja vievät sen samantien pois. Ei siis vaihda koskaan lattian rajaan painunutta kosteaa ilmaa.

Lue lisää

Sinänsä kyllä ihan hyvin kirjoitettu.
Kunhan muistaa kääntää kaiken mitä sanoit toisinpäin niin toimivaa ilmastointia tulee :-)

ikänsä rintamamiestalossa kirjoitti:

Jos sinne kellaritilaan tulee piipussa poistoventtilejä, niin järjestä tällainen poisto ihan lattiarajaan ja se tuloventtiili ulkoa seinäläpi pidettävä kiinni. Korvaus ilma päästetään rappuja myöten alas joten ovet pidettävä auki tai tehtävä rako oven alareunaan. Aina talossa oli se sitten ,uusi tai vanha, poistoja pitää olla lattirajassa, jokaisssa tilassa jossa pidetään ovia kiinni ja korvausilma otetaan sisään mahdollisimman korkeelta. Näillä eväillä toimii painovoimainen muös kesällä. Nämä koneelliset tuppaa sisään katosta ja vievät sen samantien pois. Ei siis vaihda koskaan lattian rajaan painunutta kosteaa ilmaa.

Lue lisää

eli uusiin asennettaviin ikkunoihin ilman sisääntuloaukot ja poistopuhallin jonnekin kellariin ilman ulosmenoa varten?

tarkka on näkö herralla kun näkee vesihöyryn! eikö kansakoulussa opetettu että vesihöyry (kaasua) on hajutonta, mautonta ja ihmissilmin näkymätöntä. herran näkemä valkoinen aines on ilmasssa olevaaa vedeksi tiivistynyttä kosteutta eikä vesihöyryä. Ja koska vesi on painavampaa kuin ilma niin se painovoimalain mukaisesti siirtyy kohti sitä vetävää massaa (maapallo).

tainut jäädä kiertokoulu herralla kesken.

ps. rakennusten mikroilmastossa vesihöyry ei tiivisty vesipisaroiksi ilmaan (vaan tarvittaessa pinnoille)vaikka urbaanilegenda kertookin Boeingin lentokonehallissa näin tapahtuvan.

rkm kirjoitti:

tarkka on näkö herralla kun näkee vesihöyryn! eikö kansakoulussa opetettu että vesihöyry (kaasua) on hajutonta, mautonta ja ihmissilmin näkymätöntä. herran näkemä valkoinen aines on ilmasssa olevaaa vedeksi tiivistynyttä kosteutta eikä vesihöyryä. Ja koska vesi on painavampaa kuin ilma niin se painovoimalain mukaisesti siirtyy kohti sitä vetävää massaa (maapallo).

tainut jäädä kiertokoulu herralla kesken.

ps. rakennusten mikroilmastossa vesihöyry ei tiivisty vesipisaroiksi ilmaan (vaan tarvittaessa pinnoille)vaikka urbaanilegenda kertookin Boeingin lentokonehallissa näin tapahtuvan.

Lue lisää

Nyt kun herra tuntuu tietävän kaiken niin onko sinulla konstia millä pinnalle kerran tiivistynyt kaikki vesi saadaan kuivattua pois pinnalta. Jos tämän tiedät niin olisi monta teollisuuden haaraa jossa tämä olisi arvokas juttu esim. puolijohde, lampuntekijät. Siis kerran pinnalle tiivistynyt vesi ei siitä kuivu kun puhalluslampulla jos silläkään.
Kotona tamä kylläisen vesihöyryn piste ylitetään montakertaa viikossa. Kun poistat ilman lattian rajasta niin sinulla on edes pieni mahdollisuus että huonetilaan tuotu lämpöinen ilma ,tai siellä lämmitetty, olisi siellä missä se tiivistyvä kosteuskin on, tai sitä ei siellä enää olekaan. Edelleen poisto alas ja korvaus mahdollisimman korkeelta.

rkm kirjoitti:

tarkka on näkö herralla kun näkee vesihöyryn! eikö kansakoulussa opetettu että vesihöyry (kaasua) on hajutonta, mautonta ja ihmissilmin näkymätöntä. herran näkemä valkoinen aines on ilmasssa olevaaa vedeksi tiivistynyttä kosteutta eikä vesihöyryä. Ja koska vesi on painavampaa kuin ilma niin se painovoimalain mukaisesti siirtyy kohti sitä vetävää massaa (maapallo).

tainut jäädä kiertokoulu herralla kesken.

ps. rakennusten mikroilmastossa vesihöyry ei tiivisty vesipisaroiksi ilmaan (vaan tarvittaessa pinnoille)vaikka urbaanilegenda kertookin Boeingin lentokonehallissa näin tapahtuvan.

Lue lisää

vesihöyry on aina ihmissilmällä nähtävissä kun kastepiste alittaa kyllästymislämpötilan joka on noin 350astetta,tulistus lämpötilassa vesihöyry muuttuu näkymättömäksi

Kesäöisin näkee kuinka sumu nousee maasta tai vedestä. Se johtuu siitä että lämpöisestä maasta nousee kosteutta sitä kylmenpään ilmaan ja tyvenessä säässä maanpinnan yläpuolella olevassa ilmassa kosteus % nousee 100% jolloin muodostuu silmin havaittavia vesipisaroita.

Se miksi notkelmassa olevat puut mätänevät johtuu ihan vain siitä että siellä maakin on märenpää ja tuulettavat ilmavirtaukset vähäisenpiä.

Edelleen rintamamiestalossa kirjoitti:

Nyt kun herra tuntuu tietävän kaiken niin onko sinulla konstia millä pinnalle kerran tiivistynyt kaikki vesi saadaan kuivattua pois pinnalta. Jos tämän tiedät niin olisi monta teollisuuden haaraa jossa tämä olisi arvokas juttu esim. puolijohde, lampuntekijät. Siis kerran pinnalle tiivistynyt vesi ei siitä kuivu kun puhalluslampulla jos silläkään.
Kotona tamä kylläisen vesihöyryn piste ylitetään montakertaa viikossa. Kun poistat ilman lattian rajasta niin sinulla on edes pieni mahdollisuus että huonetilaan tuotu lämpöinen ilma ,tai siellä lämmitetty, olisi siellä missä se tiivistyvä kosteuskin on, tai sitä ei siellä enää olekaan. Edelleen poisto alas ja korvaus mahdollisimman korkeelta.

Lue lisää

se pudota kopsahtaa lattiaan, sitoo mukaansa kosteuden, kevenee, nousee ylös ja vie kosteuden mennessään.

Poisto pitää olla ylhäällä jos vesihöyryä halutaan poistaa.

Hiilidioksidi yms. epäpuhtaudet toki ovat puhdasta ilmaa raskaampia.

raksaaja--sh kirjoitti:

se pudota kopsahtaa lattiaan, sitoo mukaansa kosteuden, kevenee, nousee ylös ja vie kosteuden mennessään.

Poisto pitää olla ylhäällä jos vesihöyryä halutaan poistaa.

Hiilidioksidi yms. epäpuhtaudet toki ovat puhdasta ilmaa raskaampia.

Lue lisää

Kellarissahan voi lattia olla muuta tilaa kylmenpi jos siinä ei ole laisinkaan lämmitystä.

Tällöin lattian pinnassa voi maata aina kylmää ilmaa joka ei kykene sitomaan itseensä kosteutta niin paljon kuin lämpöinen ilma.


Eli ikänsä rintamamiestalossa asunut voi olla päätynyt väärään fysiikan uskomukseen ihan syyttä suotta.

Jos lämmittämättömässä kellarissa poistetaan ilmaa voimakkaasti lattianrajasta ja tuodaan uutta ilmaa tilalle yläkerroksesta, systeemi toimii ikäänkuin ilmalämmityksenä joka voi saada aikaan lämpenemistä myös lattian rajassa, joka puolestaan lisää ilman kosteudensitomiskykyä lattian rajassa.
((ja vois tuoda jotain tolkkua sille että anoppi pitää kellarissa räsymattoja lattiassa ... niiden yläpinnalla voi kuivuminen tehostua verrattuna kylmään betoniin siellä alapinnalla))

& veden haihdutamiseen tarvitaan lämpöenergiaa koska veden haihtuminen sitoo energiaa vesimolekyyleihin


Se ei tietenkään muuta sitä faktaa että kostea ilma on edelleen kuivaa kevyenpää...

jamo kirjoitti:

vesihöyry on aina ihmissilmällä nähtävissä kun kastepiste alittaa kyllästymislämpötilan joka on noin 350astetta,tulistus lämpötilassa vesihöyry muuttuu näkymättömäksi

hyvä provo, eli kastepiste alittaa kastepisteen?

(kastepiste=kastepistelämpötila=kyllästymislämpötila)


ja jos jättäisimme turpiinit, tulistukset ja muut pois tästä keskustelusta kun emme näköjään ymmärrä niistä mitään (ainakaan täällä päässä)ja käyttäisimme virallisia fysiikan termejä kuten höyrystymislämpö, sulamislämpö, paine yms.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kesäöisin näkee kuinka sumu nousee maasta tai vedestä. Se johtuu siitä että lämpöisestä maasta nousee kosteutta sitä kylmenpään ilmaan ja tyvenessä säässä maanpinnan yläpuolella olevassa ilmassa kosteus % nousee 100% jolloin muodostuu silmin havaittavia vesipisaroita.

Se miksi notkelmassa olevat puut mätänevät johtuu ihan vain siitä että siellä maakin on märenpää ja tuulettavat ilmavirtaukset vähäisenpiä.

Lue lisää

tässä tietoa niistä sumuista ja taatusti faktaa

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_53.html

Edelleen rintamamiestalossa kirjoitti:

Nyt kun herra tuntuu tietävän kaiken niin onko sinulla konstia millä pinnalle kerran tiivistynyt kaikki vesi saadaan kuivattua pois pinnalta. Jos tämän tiedät niin olisi monta teollisuuden haaraa jossa tämä olisi arvokas juttu esim. puolijohde, lampuntekijät. Siis kerran pinnalle tiivistynyt vesi ei siitä kuivu kun puhalluslampulla jos silläkään.
Kotona tamä kylläisen vesihöyryn piste ylitetään montakertaa viikossa. Kun poistat ilman lattian rajasta niin sinulla on edes pieni mahdollisuus että huonetilaan tuotu lämpöinen ilma ,tai siellä lämmitetty, olisi siellä missä se tiivistyvä kosteuskin on, tai sitä ei siellä enää olekaan. Edelleen poisto alas ja korvaus mahdollisimman korkeelta.

Lue lisää

nyt se sitten selvisi...tämä ilmanvaihdon professorihan on aiheuttanut kostesuvaurion omaan kellariinsa ja nyt sitten yrittää saada muut tekemään samoin.

eli siis olet ilmeisesti lämmittänyt ja kostuttanut (hengityksellä, keittiötoiminnalla, huonekasveilla..yms) ilman yläkerrassa ja johdat tämän ns. likaisen ilman huonosti eristetyn alakerra lattian rajaan jolloin lattiaan on tiivistynyt kosteutta.

älkää siis kukaan tehkä kuten tämä proffessuuri kirjoittelee, tosiasiassa ilmanvaihdon yksi tärkeimmistä tehtävistä on poistaa rakennuksesta olevaa kosteutta ennen kuin se tiivistyy pinnoille. ja kehtasi väittää vielä alussa että hyvin menee.

ps. puhalluslampulla vaan kosteudet pois kaikkialta, etenkin hiustenkuivaamisessa otollinen vehje.

rkm kirjoitti:

tässä tietoa niistä sumuista ja taatusti faktaa

http://www.fmi.fi/saa/tilastot_53.html

Lue lisää

"2. Säteilysumu
Säteilysumu syntyy, kun maanpinta jäähtyy ulossäteilyn seurauksena illalla ja yöllä. Jäähtynyt maanpinta jäähdyttää myös yläpuolellaan olevan ilman."

Luulisi että maan pinta ei jäähdytä yläpuolellaan olevaa ilmaa sillä sehän on yöllä ilmaa lämpöisenpää.

"4. Haihtumissumu, talvella meren yllä merisavu
Haihtumissumu syntyy, kun lämmin vesi haihtuu kylmään ilmaan."

Mielestäni siis 2. ja 4. ovat samaa asiaa.

Eli maasta jäähtyvään ilmaan nousee kosteutta jne...

Sitä ne sitten itsekin sanovat.


"Kesällä metsän ja pellon "höyryäminen" on haihtumissumua tyypillisimmillään. "

Vaan olkoot tuo miten on...

Koulun jälkeen saa ja pitää käyttää omaa päätään ja oppia näkemästään ja kuulemastaan. Aina se kaste,rakennuksen sisällä, löytyy jostain alempaa kun katon rajasta. Se on jääkaapin ovessa, saunan ovessa, kaakeleissa ja aina ensin alaosaassa. Voi löytä ylempääkin esim. kellarisaunan ikkunoista pesuhuoneesta.
Mutta kun viet sen poiston sinne lattian rajaan, niin saat sen lämmitetyn ilman sitomaan itseensä sen kosteuden mitä huonetilaan kertyy. Tämä toimii oli kuseessä sitten lämmitetty tai kylmä tilä. Kylmässä tosin kuivuminen on hitaanpaa, mutta paljon nopeampaa kun toisin päin. Aikansa kun näitä nykyvempaimia kokeili niin riitti. Nyt ei ole kuin kosteuden mukaan käynnistyvä poistopuhallin, sekin kylmässä autotallissa ja poistaa lattian rajasta. Korvaus tulee ylhäältä senästä. En enää vaihda.

ikänsä.... kirjoitti:

Koulun jälkeen saa ja pitää käyttää omaa päätään ja oppia näkemästään ja kuulemastaan. Aina se kaste,rakennuksen sisällä, löytyy jostain alempaa kun katon rajasta. Se on jääkaapin ovessa, saunan ovessa, kaakeleissa ja aina ensin alaosaassa. Voi löytä ylempääkin esim. kellarisaunan ikkunoista pesuhuoneesta.
Mutta kun viet sen poiston sinne lattian rajaan, niin saat sen lämmitetyn ilman sitomaan itseensä sen kosteuden mitä huonetilaan kertyy. Tämä toimii oli kuseessä sitten lämmitetty tai kylmä tilä. Kylmässä tosin kuivuminen on hitaanpaa, mutta paljon nopeampaa kun toisin päin. Aikansa kun näitä nykyvempaimia kokeili niin riitti. Nyt ei ole kuin kosteuden mukaan käynnistyvä poistopuhallin, sekin kylmässä autotallissa ja poistaa lattian rajasta. Korvaus tulee ylhäältä senästä. En enää vaihda.

Lue lisää

Tiivistyminen on mainitsemissasi paikoissa siksi, että ne ovat kylmimpiä kohtia. Huoneen lattialla on kylmempää kuin katossa ja siksi vesi tiivistyy lattialla. Katossa voi kuitenkin olla absoluuttisesti enemmän vettä.

Charles kirjoitti:

Tiivistyminen on mainitsemissasi paikoissa siksi, että ne ovat kylmimpiä kohtia. Huoneen lattialla on kylmempää kuin katossa ja siksi vesi tiivistyy lattialla. Katossa voi kuitenkin olla absoluuttisesti enemmän vettä.

Lue lisää

Juuri tästä syystä poisto pitää olla alhaalla jotta sinne tulee tarpeeksi sitä lämmintä ilmaa joka pystyy sitomaan itseensä sitä kosteutta pinnoilta.
Kun perheessä käydään suihkussa/ saunassa monta kertaa viikossa, niin aina kun seinät kastuu menee kosteus yhä syvemmälle rakentisiin ja kylmäsiltiohin eikä sieltä ikina kuivu. Mutta tästähän home tykkää.
Taas yksi päivälehti kirjoitti kun meni 8 vuotta vanha rivitalo remonttiin homeen vuoksi.
Ootte te aika luup..tä ku kaikki pitää rautalangasta vääntää.

ikänsä... kirjoitti:

Juuri tästä syystä poisto pitää olla alhaalla jotta sinne tulee tarpeeksi sitä lämmintä ilmaa joka pystyy sitomaan itseensä sitä kosteutta pinnoilta.
Kun perheessä käydään suihkussa/ saunassa monta kertaa viikossa, niin aina kun seinät kastuu menee kosteus yhä syvemmälle rakentisiin ja kylmäsiltiohin eikä sieltä ikina kuivu. Mutta tästähän home tykkää.
Taas yksi päivälehti kirjoitti kun meni 8 vuotta vanha rivitalo remonttiin homeen vuoksi.
Ootte te aika luup..tä ku kaikki pitää rautalangasta vääntää.

Lue lisää

meilläkin rintsikkatalo mutta teimme kellarin lattian uusiksi ja lattialämmityksen. Ennen remonttia oli Pax huutamassa seinässä ja lattia niin s...tanan kylmä.
Meillä on nyt myös ilmastointi, joka pälähtää kovemmalle kun suihkutellaan. Pienenee taas kun ilmankosteus tasoittuu tai vähenee tai jotain.

Tämän päivän vedenkäyttö on sitä luokkaa, ettei nuo painovoimaiset oikein jaksa toimia. Ennen muinoin peseydyttiin aika paljon harvemmin ja vettä säästäen. Nyt sitä suihkutellaan niin, että höyryä tai siis sitä jotain kosteutta on ilma täynnään;)

Asuimme taannoin kerrostalossa, jossa home kasvoi ikkunan pinnalla. Talossa ei ollut pyykkitupaa eikä meillä silloin vielä kuivausrumpua. Talossa oli ja on varmasti edelleen painovoimainen ilmanvaihto.

Kaikki talot, jossa on painovoimainen ilmanvaihto on myös huomattavasti hajuhaittoja.
Ruuan käryt sun muut pierut pyörii näissä taloissa ellei pidetä ikkunoita auki.

Itse asukkaat näihin hajuihin tottuvat. Eikä heille siitä viitsi sanoa. Tulee vain paha mieli toiselle.

Höyrysulut puuttuvat, joten kosteusvauriot ovat 100%:sti tulossa.
Olisiko kannattanut vähän ottaa selvää ennenkuin aloittaa koko projektin?
Nyt on edessä pieni purkuvaihe, eli pinnat auki ja höyrysulut paikalleen.
Kosteista tiloista riittävä ja jatkuva poistoilma ulos ja korvausilma mistä tahansa, helpointa nyt lienee yläkerrasta, oviraon sijainnilla ei niin väliä.

talo myyntiin kirjoitti:

Höyrysulut puuttuvat, joten kosteusvauriot ovat 100%:sti tulossa.
Olisiko kannattanut vähän ottaa selvää ennenkuin aloittaa koko projektin?
Nyt on edessä pieni purkuvaihe, eli pinnat auki ja höyrysulut paikalleen.
Kosteista tiloista riittävä ja jatkuva poistoilma ulos ja korvausilma mistä tahansa, helpointa nyt lienee yläkerrasta, oviraon sijainnilla ei niin väliä.

Lue lisää

Höyrysulut on kyllä aivan oikein asennettu remontin yhteydessä joten ei ne kyllä puutu..

ei muuten puutu kirjoitti:

Höyrysulut on kyllä aivan oikein asennettu remontin yhteydessä joten ei ne kyllä puutu..

Ymmärsin kai sitten väärin?:

Remontti on tehty luonnonmukaisilla materiaaleilla eli sitä ei ole muovitettu, ...

Olen nyt tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että laitan kellarin kylpyhuoneeseen (kellarissa ei ole saunaa) pax-poistopuhaltimen kaikkine kromeluuneineen ja uudet ikkunat kellariin tulevat korvausilmaventtiileillä. Mutta pitäisikö 70 neliön kellarissa olla enemmän kuin yksi pax-poistoilmanpuhallin?

esimerkiksi? kirjoitti:

Olen nyt tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että laitan kellarin kylpyhuoneeseen (kellarissa ei ole saunaa) pax-poistopuhaltimen kaikkine kromeluuneineen ja uudet ikkunat kellariin tulevat korvausilmaventtiileillä. Mutta pitäisikö 70 neliön kellarissa olla enemmän kuin yksi pax-poistoilmanpuhallin?

Lue lisää

Tän päivän rakennus määräykset kai vaatis sinne
LTO koneen ja muuta paskaa.Mutta kun nyt ensin laitat ainakin siihen kylppäriin sen Paxin tai minkä hyvänsä kanava puhaltimen.Sehän riippuu paljon siitä käytöstä mitä muuta siellä tehdään.
Ja jauhaako siellä kellarissa öljypoltin jne.
Helpostihan voit niitä lisätä jos nenä ja terve järki alkaa kertomaan että on tunkkasta jne.

esimerkiksi? kirjoitti:

Olen nyt tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että laitan kellarin kylpyhuoneeseen (kellarissa ei ole saunaa) pax-poistopuhaltimen kaikkine kromeluuneineen ja uudet ikkunat kellariin tulevat korvausilmaventtiileillä. Mutta pitäisikö 70 neliön kellarissa olla enemmän kuin yksi pax-poistoilmanpuhallin?

Lue lisää

Paxista lienee noin 70-90 m3/h. Jos huonetilavuus on 175 m3 riittäisi se jos koko ajan käyttää täysillä juuri puolinkertaiseen ilmanvaihtoon.
Eli kun se käy pienemmällä kierrosluvulla normaalisti pitäisi niitä todella olla 2 kpl jotta tehostusvaraa olisi, niinkuin itsekin lienet laskenut kun kerran kysyt.

yhdestä kirjoitti:

Paxista lienee noin 70-90 m3/h. Jos huonetilavuus on 175 m3 riittäisi se jos koko ajan käyttää täysillä juuri puolinkertaiseen ilmanvaihtoon.
Eli kun se käy pienemmällä kierrosluvulla normaalisti pitäisi niitä todella olla 2 kpl jotta tehostusvaraa olisi, niinkuin itsekin lienet laskenut kun kerran kysyt.

Lue lisää

Jos puhaltimen ilmavirta on 70-90 m3/h, se riittää juuri 175 m3 asuintilojen ilmanvaihtoon. Ilmanhan pitää asuinhuoneissa vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Muissa tiloissa vaaditut ilmavirrat löytyvät Rakentamismääräyskokoelman osasta D2 (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=32001&lan=fi). Kylpyhuoneissa käytön aikana 54 m3/h.

Ilmanvaihdon perusperiaatteiden mukaan puhdas ilma tuodaan puhtaisiin tiloihin (makuuhuoneet) ja likainen ilma poistetaan likaisista tiloista (keittiö, kylpyhuone, wc). Eli yleensä ainakin kahdesta paikasta. Jos virtaukset jakautuvat tasaisesti, niin 175 m3 asuntoon riittää vajaa 100 m3/h puhaltavat liesituuletin tms. ja kylpyhuoneen poistopuhallin.

Jos joku aikoo ottaa kellariin korvausilman porraskuilua alas, niin onnea matkaan. Hormiefekti pyrkii kyllä viemään ilmaa ylöspäin.

Hyvä vaihtoehto on korvausilmaventtiili(t) kellarin puhtaimmissa huoneissa, raot kynnysten alla ja poistopuhallin hormiin kylpyhuoneessa. Ja muistakaa, että pannuhuone on oma palo-osastonsa eli sinne täytyy tuoda korvausilma suoraan ulkoa - ei oven/karmien kautta. Saunojen ilmanvaihto on sitten oma lukunsa, suosittelen tutustumaan alan kirjallisuuteen ja rakentamismääräyksiin.