rakkaus on ohi menevää,
rakkaus on, hei mitä se on,
en sitä tiedä itsekään jne.
Lauri Tähkä soi radiossa ja ajattelen taas sua ja itseäni, omia tunteitani.
Mitä se tunne on mitä tunnen sua kohtaan. Onko se kaipausta, ihastusta, jännitystä, intohimoa, kenties rakkautta tuntemattomaan. Varmaan noiden kaiken sekoitusta, tiedä sitä.
Yksi asia on kuitenkin selvää, se on harvinaisen sitkeetä, ei helposti ohimenevää. Se iski heti, kun ensisilmäyksen näin. Ja koskaan en ole uskonut lauseeseen rakkautta ensisilmäyksellä, mutta kohta alan uskomaan.
Haluaisin niin kovasti tavata sinut, enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä, mutta sitten kuitenkaan en halua. Kaikki olisi sitten peruuttamattomissa.
rakkaus on, hei mitä se on,
en sitä tiedä itsekään jne.
Lauri Tähkä soi radiossa ja ajattelen taas sua ja itseäni, omia tunteitani.
Mitä se tunne on mitä tunnen sua kohtaan. Onko se kaipausta, ihastusta, jännitystä, intohimoa, kenties rakkautta tuntemattomaan. Varmaan noiden kaiken sekoitusta, tiedä sitä.
Yksi asia on kuitenkin selvää, se on harvinaisen sitkeetä, ei helposti ohimenevää. Se iski heti, kun ensisilmäyksen näin. Ja koskaan en ole uskonut lauseeseen rakkautta ensisilmäyksellä, mutta kohta alan uskomaan.
Haluaisin niin kovasti tavata sinut, enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä, mutta sitten kuitenkaan en halua. Kaikki olisi sitten peruuttamattomissa.
Vastaukset 78
Vanhimmat
kulkea laput silmillä, jottei noita ihastuksia tulisi. En minäkään uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä ennenkuin sen sitten koin. Ja vaikka päätä seinään löisi, se on kuin liimautunut minuun se tunne, että me kuuluttaisiin hänen kanssaan toisillemme ja ettei pitäisi pyristellä. Joten hei sinä, on meitä muitakin. En tiedä sinusta, mutta minä joudun näkemään häntä päivittäin.
en tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Näenkö sinua enää koskaan? Vastaatko katseeseeni, uskallammeko lähestyä toisiamme? Mitä ajattelet minusta?
Mutta tiedän, nimesi on polttomerkitty sydämeeni.
Se on sanonu ja näyttänyt inhonsa. Sen ois tehnyt mieli lyödäkin mua varmaan 10 kertaa. Se vihaa mua. Se on käyttäytynyt karkeasti mua kohtaan jotain 100 kertaa. Se rakastaa mua varmaan ihan sairaasti.
Onkohan mulla päässä jotain vikaa?
:( ei epäilystäkään.
Tulisi ja heilauttaisi kättään, eikä sanoilla piiskaisi :(
samassa tilanteessa tuntisin samoin. Kylväjän niittauspiuhat on löysällä ja katkeamispisteessä turhan usein. Lohdukkeeksi, hän tulee varmasti saamaan elämässään vastaavaa. Mitä taakseen jättää periaatteella. Toivottavasti ymmärtäisi pitää piirinsä pienenä jatkossakin.
sulla on gidzovrenia
on oma maailmansa ja todellisuus on oma maailmansa, kyllähän se nyt tiedetään
me jakaudutaan täällä joustavan joutuisasti todellisiin osajakutumiin. meijän monieripersoonat saa hillutella ja hullutella näissä mielenkiintoisissa keskusteluissa.
kaikki on vain turhaa sanailua rupisilla eniron servereillä jotka ei edes toimi kunnolla
Ei anna mitään, mutta eipä otakaan. Minäkin pysyn neitsyenä ikuisesti. Eipä tiedä tyttö mistä joutuisi luopumaan, jos hilluisi ulkona tämänkin ajan jonka tänne tuhlaa.
onnistuu näillä nettikännyköilläkin, tosin ei viitsi aina pitää mukana tuolla ulkona ...
Se sama.
Jos sormet räplää aina näppäimiä ja katse on kiinnittynyt näyttöihin, hyvin säilyy neitsyys ja poikuus ulkona tai sisällä.
Kulkevatkin piuhat päässä joka paikassa.
että kännykän jatkuva räplääminen herättää epäluuloisuutta ...
Matopelikin on aikuisviihdettä parhaimmillaan. Ja antaahan se räplääminen vaikutelman, että on suosittu. Ei mulla soi paljon koskaan, jos soi niin siellä on aina joku häirikkö vaan löpisemässä turhia jostain rakastamisasioista.
Ihan miten haluat, mikä tekee sinut onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Älä käsitä väärin, en tarkoita todellakaan kirjoittaa edellistä alentuen. Kaikkea muuta. En ole näissä asioissa ammattilainen, enkä ole koskaan halunnut muuta kuin hyvällä lähentyä ja ymmärtää. Kaikki on tilanteessa vain ollut niin ainutkertaista, etten tajunnut mikä hyökyaalto tästä kaikesta lähtisi liikkeelle. Ja millainen kusipää nahkojeni alta paljastuu.
Kerta toisensa jälkeen sinun saappaisiin hyppäämällä, tajuan itsekkyyteni ja sekoiluni. Jonkin aikaa elämä on tuntunut epätodelliselta. Ja ajanjaksoa, jota en tässä erittele, tuntui lähes psykoosinomaiselta. En osaa sitä muutenkaan järjellä käsittää. Pelottavaa, koska en ole tuntenut vastaavaa elämäni aikana aikaisemmin. Hirvittävintä on tosiasia, että syydin raskaat ajatukseni, tunteeni ja kaikkea sinullekin. Kunpa olisin huutanut yksin metsässä, mutta en pysty kestämään ajatusta mitä tein sinulle. Sinulle tekemäni on taakka, jonka alla tunnen musertuvani päivittäin.
Syyllisyyden ja häpeän tunteet ovat päällimäisenä. Ja se ei ole mitään kuviteltua vaan jatkuvasti päällä olevaa. Vaikuttavat päivittäisiin toimiini ja kanssakäymisiin muidenkin kanssa. Haluaisin niin selventää asioita kanssasi, mutta en todellakaan uskalla enää lähestyä sinua. Mitä voisin sanoa? Pakko sanoa, että pelkään sinua. Anteeksi, mutta edessäsi tai äänesi kuullesasi en vain pysty olemaan mitään. Spontaanit sanat katoavat. Päässäni kaikuvat sanasi minulle, ja niitä hoen itselleni etten lähtisi häiritsemään elämääsi enempää. Ei se sinun syysi ole, itsepä olen tälläinen. Enkä sitä voi enää pyytää anteeksi keneltäkään. Ainoastaan sitä, etten ymmärtänyt herkkyyttäsi ja ainutkertaisuuttasi. Uskomattoman kaunista sieluasi, jostain pienen välähdyksen jossain näin.
Helvetillinen mentaalireissu. En minä tiedä, olenko monipersoonainen. Usein tuntuu siltä, että en ainakaan hallitse tiettyjä asioita. Mutta en tarkoituksella tänne tullut hulluttelemaan. Pitäisi olla hiljaa, ja antaa muille hulluille tilaa. Ei kai sinulla vaan ole tapana lukea kaikki hulluimmat tekstit ajatuksella, että joku tietty ihminen ne olisi kirjoittanut? Pakko täällä on jonkinlaista etäisyyttä kuitenkin pitää. En tarkoita muuta kuin, että tietty vierottautuminen tästä maailmasta on ollut pakollista välillä. Se on ollut minulle vaikeaa, mutta tehnyt tehtävänsä.
Niinpä, eihän näitä kukaan oikeilla nimillään kirjoittele. Mutta kun sinusta on kyse, olen ylittänyt rajoja, ennen kokemattomia. Monessakin mielessä. Tiedän, ettei mikään mitään muuta. Omaatuntoani en pystyisi ostamaan sinulta tai keneltäkään millään sanoilla. En sinulta. Sen tiedän ja olen alustakin asti tiennyt. Sinua en vain olisi halunnut koskaan haavoittaa. Mutta niin tein, ja sen raskaan asian kanssa on elettävä. Ja sen hengitysilman vievän inhorealismin kera.
Hyvät muistot ja vilkas mielikuvitus pitävät tämän syystäkin erakoituneen kohon pinnalla.
hyvä kirjoitus.paljon asiaa ja oikeata asiaa.hmm.kysymyksiäkin...kaikkea mitä tämä kaikki on tai tuo kaikki on pitänyt sisällään.miettikäämme.
kuulu mutta oletko kokeillut soitonestoa? Tai onko nyt ihan varma ettet ole itse soitellut palvelunumeroihin?
Piti oikein useamman kerran lukea. Neuvoisin lähestymään "aseettomana" kyseistä henkilöä ja sillä sipuli.
Kerro sitten meille tänne kuinka kävi.
Mun täytyy mennä niin kauas pois,
että sinullakin rauha ois...
-Menet pois?
edellinen ei tarkoittanut sitä mitä kirjoitit ...
*pitkämielinen
*lempeä
*ei kadehdi
*ei kerskaa
*ei pöyhkeile
*ei käyttäydy sopimattomasti
*ei etsi omaansa
*ei katkeroidu
*ei lue kärsimäänsä pahaa
*ei iloitse vääryydestä
vaan iloitsee totuudesta
*kaikki se peittää
*kaikki se uskoo
*kaikki se toivoo
*kaikki se kärsii
Rakkaus ei koskaan häviä
sinuun tuhlaan
tolkutonta ikävääni turhan päiten
sinuun tuhlaan
lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen?
terkuin jäärä
pistos silmään.... veit palasen katseestani, joka ei ikinä palaa kellekkään muulle.... siksi kaipaan..
Kannattaa kuule etsiä se pala.Oot muuten tosi huonoo seuraa kaikille,muissa maailmoissa.Koeta taas.Usvaa putkeen vaan.
kamalaa kun on jotain hukassa....
mutta säälittävintä mahdollista kun ei tee asialle mitään. Jämähtää näille sijoilleen, elää menneessä ja tuskailee kaipuussa. Kieltää tosiasiat, selittää kaiken parhain päin. Sama ajatuksien rata päivästä toiseen.
Vähän kuin jumittaisin avaruuden reunalla...
Eikö kukaan ymmärrä minua,en ole mikään ylinäyttelevä hölmö.Olen tehnyt sankaritekoja,mutta mitä minä nyt tekisin.
ja onnistuu aina jotenkin valitsemaan sen vaikeimman reitin, prkl!
kieltämättä tuo on juuri oikeilla sanoilla sanottu.
Kieltää tosiasiat ja selittää kaiken parhain päin.
Ja päivästä toiseen, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta toiseen, eikä valoa tunnelin päässä. Säälittävää ja niin itsetietoista:(
Unelmat ja mielikuvat sortuis ryminällä.
En usko ensisilmäyksiin tai toisiin tai kolmansiinkaan. Uskon, että jos saan hetken kurkata toisen sisimpään ja sen jälkeen teen pitkän silmäyksen, niin se voi olla siinä.
Olen nainen, jos kiinnostaa.
tylsempää kuin mikään täältä luettu.
Jos ajattelee esim. omia kavereitaan, niin kaikissa on sekä hyvät että huonot puolensa. Joskus ne huonot puolet pännii, joskus taas ei voi kuin ihailla niitä hyviä. Alussa kavereihinkin (ainakin minä) tavallaan ihastuu ja näkee vain ne hyvät jutut. Sitten huomaa, ettei se ihan niin menekään. Sama se on seurustelusuhteessa. Alussa kaikki on ihmeellista ja toinen niiiiiiiin uskomaton. Mutta elämä jatkuu.
Siksi nää elää näistä kirjoituksista.Arki on oikeesti melkoisen harmaata sävyiltään.Toista oli ennen,silloin parhaina aikoina.Joitai vuosina 1&2.
Mutta ykskaks kaikki muuttui.
Toista se oli silloin ennen.
pitäs ottaa niskalenkillä ja painaa tatamiin.
jo rähmällään, tai ei ainakaan paljoa puutu.
tosin tämä on vapaaehtoista, ei välttämättä tervettä ja suositeltavaa.
Seurasin eilen rakastunutta nuorta paria. Tyttö näytti ihan siltä kuin olis nappeja napsinut ja kyllä mieskin aika sekaisin oli. Kahdesta tuli ikäänkuin yksi, ihmeelliset tunteet!
Aloin sitten miettimään, että kuinkas käy kun tunteet haalenee, opitaan tuntemaan paremmin, mies vilkuilee muiden naisten perään, nainen ei saa tarpeeksi huomiota, kaverit alkaa taas kiinnostaa... Niin, sitten tulee se realismi.
Niin,mitä siis,saanko suomennoksen ja pian.Terveydelle siis haitallista,tauteja.Vai mitä,mitä...Kukaan ei suosittele,ei tartu mulle nyt ei nyt taas oikein tartu.
ja pian taas uuteen rakastuu
sessioita sulle :)
no need to argue ;)
btw, uuteen? pahasti missattu jotain, häh?
ei siihen niskanseutuun tuijotteluun tunteita tarvita ensinnäkään, luulisin.
Inhorealismi rules!
mä en ole ikinä metsästänyt,enkä metsästä.sama kalastuksen kanssa.koulussa katselen etummaisen niskaa,sillä on mäheitä mätäpäitä niskassa,arvaa syyhyykö sormet kun tahtois rutsautella niitä.luulisko se tai sä,et mä ihqn sitä,jos käyn sen paiseisiin käsiks?
kai ne jollekin käyvät, mene ja tiedä. Tiedä vaikka se tykkäis jos vaan hoitaisit ne paiseet pois päiviltä? Rohkea paiseet litsaa, mut varo.
Roiskeita.
haetaan kaikki kimpassa jotain yli-ihmistä!
Sellaista, joka tuntee tunteet puolestamme, hoitaa aloitteet ja sen elämisenkin kaikkien edestä! Ei tee inhimillisiä virheitä, sorru ylilyönteihin tunteineen ja puutteineen. Rakastaa ensimmäisestä silmäyksestä viimeiseen hengenvetoon. Tekee kaiken mahdollisen hyvän rakkauden nimissä. Mutta ei sorru alentuvaan käytökseen, vähättelyyn, kiertelyyn, mielistelyyn, kieroiluun, hyväksikäyttöön, mielivaltaiseenn käytökseen, nöyryyttämiseen tms. Hän on täydellinen, ja olemassa täällä jossain!
Kaikin puolin superior yksilö hakusessa!!! Ainoa ongelma on se, miten tälläinen kehäraakki kelpaisi hänelle? Ai niin, hänellä on enkelin kasvot, sädekehä ja loputon ymmärrys. Kyllä hän minut lopulta huolii, parantaa ja ymmärtää. Ehkäpä sellainen karauttaa jostain eteeni kun vähiten sitä enää odotan?
Hyvin kirjoitit. :)
sellainen ihminen kulkee keskuudessamme lappu kaulassa ja tunnistaa kyllä kaltaisensa heti!
Ei tietenkään tulee eteen välittömästi,
väliajan voi napostella tai raaputtaa ässä-arpoja. Sitä suurinta seiskanumeroista odotellassa :)
B. Joelin Honestya lainatakseni;
en tarvitse kauniita kasvoja kertomaan minulle
kauniita valheita. Paatosta koko veisu, mutta puhuttelee ja kuvastaa privaattiLintsin vuoristorataa. Ja tähän aina tullaan.
Mitä hittoa mä oikein kuvittelin?
Tämän päätöksen voit tehdä vain itse, kukaan muu sitä ei voi päättää. Toisaalta miksi peruuttamattomissa ei käy? Tuon haluaisin kovasti tietää.
tietää. Enemmän kuin mitään muuta.
Hetken mietittyäni vastaan, että se ei käy, koska se ei olisi oikein.
Kun kerran suoraa selventävää vastausta ei saa, niin annetaan asian olla, ja unohdetaan koko asia.
Mikään ei ole rasittavampaa kuin sydämmen asioiden pumppaaminen toisesta ulos, jos ne ei sieltä tule, niin aivan turhaan niitä väkisin sieltä revitään.
säppiin ja avain huitsin sinne tai johonkin.
Jos kerran tunteet ovat plain flat zero tai ainakin pakkasella.
SELVÄ!
jos kerran se ei olisi oikein ja enempää ei asiasta kerrota, niin parempi on sitten kai olla tietämättä?
ja yrittää itsekkin katsoa taivaanrantaan kohti uutta aamua.
silläkin uhalla, että lukija vääntää tekopyhyydeksi. Sama se miltä itsestä tuntuu,
joskus ne kuullut sanat ja toisen rauhaan jättäminen eivät jätä sitä toista vaihtoehtoa sanalle peruuttamaton.
Paitsi tietenkin pienet väliaikatiedustelut. Riiputtaako, roikottaako? Varasijoilla? Ääh, se älynvälkky hönkii vieläkin itsevarmana, antaa siis olla...
olisi oikein? Toista kohtaanko? Miksi? Mitä siinä menettäisit?
häntä kohtaan. Menetettävää, hyvin paljon, molemmilla, en edes "tunne" häntä
mielin määrin koetella kituvaa? Miksi helvetissä edes sut kohtasin? En oikein tiedä itsekään.
siksi varmaankin koska kova nykyään elämä on kovaa että oikeat tunteet haudataan syvälle ja niitä ei uskalleta näyttää koska siinä sivussa voi itseäänkin hieman sattua. Mielummin vedetään roolia.
kanssa ei ole ennenkään liikuttu. Kova kuori, täysin pehmo sisus. Aikaa vartti ja uusi statisti näyttämölle. Sattuu ja niin syvältä.
Noin tämä ruletti menee tätä nykyä. Pakko hieroa viimeiset suomut luomilta. Äkkiä takaisin poteroon, jollei jotain pahaa niin ei kyllä hyvääkään.
poikkeuksellinen, ja tiedät sen.
Ja kun itse sen vastaavan löydät, niin
pidä siitä kii. Ei kannata ajatella, mistä
tunteesta kulloinkin pitäis kii. Ohimenevää,
mut ei toisensa poissulkevaa. Tää on vaan
mun tunnemaailma, eikä ees mielipide.
Ei mulla muuta, se sun on siellä jossain.
Ai nou, its nat mii.
se on itsestä kiinni. Metsästä kaikuu huonosti rakkaus.
et ainakaan ole, tuon tunteesi kanssa...tai no yksin kai mutta meitä todellakin on monta samassa tilanteessa...
Minäkin tänään tuossa kuuntelin tuota samaa kappaletta radiosta ja mietin miten sekaisin olen tunteideni kanssa!?
Itse olen samassa tilanteessa...en minäkään koskaan ollut ajatellutkaan moista rakkautta ensisilmäyksellä fraasia, mutta voi kun hänet näin, taju meinasi mennä ja en haluaisi päivääkään olla näkemättä häntä.
Ymmärrän erittäin hyvin mitä tarkoitat tuolla, että haluat tavata hänet, mutta kuitenkaan et halua...koska niin tunnen itsekin kyseistä henkilöä kohtaan. Niin kovasti sitä toivoo ja haluaa, että saisi jotain selvyyttä tähän raastavaan tilanteeseen, mutta silti pelkää, että kaikki on sitten peruuttamattomissa.
Niin mikä on peruuttamattomissa? Kenties pelko siitä, että kaikki olikin vain omaa mielikuvituksen tuotetta ja toinen ei olekkaan juuri sellainen joksi hänet oli kuvitellut, kenties pelko siitä ettei oman ihastuksensa läpi ole huomannut, että toinen ei olekkaan yhtä kiinnostunut ja pelko tulla torjutuksi, kenties nolatuksi tulemisen pelko (tunne että on nolannut itsensä) on monelle meistä myös liian suuri ettei uskalla ottaa sitä askelta eteenpäin.
Niin itse olen aikamoinen arkajalka miesten suhteen (nainen siis olen...) en niin, ettenkö voisi keskustella yms vaan lähinnä tämä "paniikkikohtaus" iskee kyseisen miehen kohdalla, minusta sosiaalisesta immeisestä tulee varsin hiljainen hiirulainen, no toisaalta välillä menee kyllä päinvastoinkin alan puhua pälpättää niin,että hyvä kun suunvuoroa saa :o)
Mutta voi hän on niin lähellä ja silti niin kaukana. Toivoisin kuitenkin saavani selvyyden myös hänen tunteistaan....
kuulin juuri tuon saman laulun radiosta, kun aloin tätä lukemaan tai siis avasin sivustoa..
Olen miettinyt tätä omaakin tunnetta. Olet ihminen joka jäi mieleeniheti ensimmäisellä näkemisellä. Jäit vain jonnekkin ajatuksiini, enkä oikein tiedä mitä haluat?
Toisaalta haluaisin kertoa ajatukseni, mutta kaikki olisi niin peruuttamatonta, etten tiedä haluanko sitäkään. Mutta jotain kuitenkin haluaisin kuulla sinusta.
Aikalailla kiukkuisia ´mielipiteitä tullut. Ei tässä maailmassa voi täysin tunteen johdateltavissa olla, tietynmoinen järki on pidettävä päässä.
Silti, haluaisin niin kovasti tavata sinut.
my pirates, niin minäkin sinut,puz =O)
Oon aivan varma...
m.i.n.ä.
...asian eteen? Olet kuitenkin jonkinlaisen päätöksen tehnyt, vai?
oikeesti, ihan varmasti. Minä haluan sut.
...n/m?
olen ihan varma siitä.
tavallaan olen kyllä tehnyt jo, mutta vastaukset ovat jääneet, hmmmm...jokseenkin selvittämättömiksi. Varmasti molemminpuolinen naaman ja selustan varmistus on ylärimaluokkaa.
En tiedä, tai tiedän, totta kai teen jotain, en vielä tiedä mitä.
Luultavasti puhun suoraan, jos se joskus onnistuu
olen siis ämmä, nainen
olisi paras tapa selvittää asiat. Puhut aika kautta rantain ihan kuin tunteesi (tunteenne?) olisivat jotenkin kiellettyjä. Minkälaisia esteitä tilanteeseen liittyy? Onko toinen teistä varattu vai oletteko vain liian ylpeitä?
Vaikuttaa kuitenkin silti, että sinulla olisi jonkinlainen varmuus toisen tunteista tai ainakin kiinnostuksesta...? Suojukset ovat siis joskus laskeneet?
Toivotko, ettei se olisi pysyvää?
Kiellettyjä ovat, siksihän se ei ole oikein ja olisi siis peruuttamatonta.
Tarkoitinkin juuri, että ihastuksia pitkissä suhteissa tulee ja menee, ei niiden perään voi vain tunteella hyppiä, mutta tämä ei mene, häiritsee päivärutiinejakin, noin kuvainnollisesti.
m vai n?
....