On korkea aika tajuta, että Huippuvalmennus, Eximia ja Valmennuskeskus ovat YRITYKSIÄ, joiden tarkoituksina on kerätä RAHAA! Jos ette luota siihen, että itseksenne voisitte oppia pääsykoekirjojen ainekset, menkää ainejärjestöjen valmennuskursseille tai perustakaa lukupiiri! Lukipiiri on ilmainen ja hyvä keino, ainejärjestöjä tukiessanne taas saatte itse rahoillenne vastinetta liittyessänne seuraavana syksynä siihen ja osallistumalla sen tapahtumiin.
Itse en ole minkään ainejärjestön aktiivi, haluaisin vaan varoittaa ihmisiä menemästä kaupallisten firmojen järjestämille kursseille! Ainejärjestöjen kursseilla näkee millaisia opiskelijat ovat, haluaa tulla yhdeksi heistä ja kuulee juttuja opiskelijaelämästä, jotka innoittavat lukemaan.
Esim. tiedän 2 tyyppiä, jotka olivat Eximian lääkiksen valmennuskurssilla ja eivät päässeet lääkikseen. Ystäväni, joka ei käynyt valmennuskurssia, pääsi sinne ekalla yrittämällä.
Oikiksesta: 3 Huippuvalmennuksen kurssilla ollutta, täysin varmoja sisäänpääsystä - ulos jäivät. 6 Justuksen valmennuskurssilta suomenkielisistä sisään, eli puolet kaikista. Pykälän mainekaan ei ole tuulesta temmattu, eli menkää sen kursseille jos ehditte varata paikan ajoissa.
Tiedän myös 2 poikaa jotka ovat päässeet ensimmäisellä yrittämällä oikikseen abeina - ilman valmennuskurssia.
Itse en ole minkään ainejärjestön aktiivi, haluaisin vaan varoittaa ihmisiä menemästä kaupallisten firmojen järjestämille kursseille! Ainejärjestöjen kursseilla näkee millaisia opiskelijat ovat, haluaa tulla yhdeksi heistä ja kuulee juttuja opiskelijaelämästä, jotka innoittavat lukemaan.
Esim. tiedän 2 tyyppiä, jotka olivat Eximian lääkiksen valmennuskurssilla ja eivät päässeet lääkikseen. Ystäväni, joka ei käynyt valmennuskurssia, pääsi sinne ekalla yrittämällä.
Oikiksesta: 3 Huippuvalmennuksen kurssilla ollutta, täysin varmoja sisäänpääsystä - ulos jäivät. 6 Justuksen valmennuskurssilta suomenkielisistä sisään, eli puolet kaikista. Pykälän mainekaan ei ole tuulesta temmattu, eli menkää sen kursseille jos ehditte varata paikan ajoissa.
Tiedän myös 2 poikaa jotka ovat päässeet ensimmäisellä yrittämällä oikikseen abeina - ilman valmennuskurssia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse kävin aikuislukion kemian kursseilla ja erillisopiskelijana yliopistolla lukemassa yhtä ainetta. Aikas paljon halvempaa kuin valmennuskurssit.
Pääsin siis sisään.
Kovin on jollain taas periaatteita. Minä olin pienen firman valmennuskurssilla, jossa opettajina oli lääkisläinen ja aloiltaan valmistuneita. Kurssilla oli tosi hyvä henki ja meiltä pääsi todella moni sisälle. Tiedän ainejärjestön kurssin jolla joka asia kusi, opettajat olivat epäpäteviä opiskelijoita ja lopulta kovinkaan moni ei päässyt sisälle.
Eräs kaverini taas osallistui lukupiiriin, jossa lopulta akat tappelivat keskenään verissäpäin kun kukaan ei halunnut myöntää olevansa väärässä. Että näinkö se pitää sitten tehdä?
Eiköhän se ole niin, että jos maksaa palvelusta on oikeus vaatiakin jotain. Yksinään saa olla vaan itselleen vastuussa.
Eihän tässä voi nyt alkaa tilastoimaan että kuinka moni pääsi ilman kurssia ja kuinka moni kurssilta sisään.Oli kurssit rahastusta tai ei, monille niitä on älyttömästi hyötyä, toiset taas ei kaipaa mitään oheismateriaaleja vaan pänttäävät yksikseen. Jotkut kurssit kusee, oli kuinka huippuja tahansa ja jotkut menee nappiin. Hölynpölyä sanoa että ei kannata. Jokaisen, joka on yliopistoon pyrkimässä pitäisi tietää omat rahkeensa ja oppimistyylinsä että mikä on tehokkain tyyli sisäänpääsemiseksi!
Noh, eipä tommosta pysty sanomaan. Taitaa melkein kaikilla kursseilla olla 2-3 vuosikurssin oppilaita "opettamassa". Kyllä se itsestä on kiinni eniten. Ja siitä ettei usko "tärppejä" täysin.
Jos tietäisit mitään tilastotieteestä, tietäisit sen, että esimerkkisi ovat lähes merkityksettömiä. On totta, että valmennuskursseja järjestävät yritykset ovat liikeyrityksiä, mutta on toisaalta myös totta, että kursseille ei tulisi kovinkaan montaa ihmistä, jos kurssit eivät lisäisi mahdollisuutta päästä sisään tässä tapauksessa kauppakorkeakouluun.
Pyydän nöyrästi anteeksi, jos väitteesi eivät perustuneet pääasiassa vain näihin muutamiin esimerkkeihin, vaikka itselleni jäi vahvasti sellainen mielikuva.
No nimenomaan! Maine kirii, sillä huonoprosenttisille valmennuskursseille ei ole niin paljon tunkua kuin niille kursseille, joiden kävijöistä iso prosentti saa opiskelupaikan. Sillä, että valmennusta järjestää voittoa tavoitteleva yritys, ei ole paljon merkitystä. Kuten missä tahansa muussakin liiketoiminnassa, myös tuotteen laatu on kuluttajille ratkaiseva - ellei jopa ratkaisevin - tekijä. Niinpä valmennuskurssin ylläpitäjillä, yhtiömuodosta riippumatta, ei ole varaa löysäilyyn. Sitä paitsi monilla valmennuskurssien järjestäjillä on takuusysteemi, eli valtaosa rahoista palautetaan, mikäli sisään ei pääse.
Tottakai valmennusta tarjoava yritys ottaa budjetoinnissaan huomioon, että osa kurssilaisista ei pääse sisään, mutta mitä pienempi prosentti se on kokonaisosallistujamäärästä, aina parempi. Sisäänpääsy on siis molempien osapuolien (kuluttajan ja tarjoajan) etu.