Olen nähnyt ilmeesi.
Suu avoinna, kostea
ja hyvin avuton.
Et osaa olla,
et tehdä tai ajatella.
Luulet, että pitäisi.
Näen, näen kyllä.
minulla on silmät päässäni,
ja se on paljon se. Riittävää.
Kaikki on kovin
yksinkertaista.
Ihmeellisiä asioita,
pah, sanon minä.
Huidot ympäriinsä,
järjetön, hölmö.
Ethän tiedä
tietäväsi.
Suu avoinna, kostea
ja hyvin avuton.
Et osaa olla,
et tehdä tai ajatella.
Luulet, että pitäisi.
Näen, näen kyllä.
minulla on silmät päässäni,
ja se on paljon se. Riittävää.
Kaikki on kovin
yksinkertaista.
Ihmeellisiä asioita,
pah, sanon minä.
Huidot ympäriinsä,
järjetön, hölmö.
Ethän tiedä
tietäväsi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
suu on kostea ja avuton,
enkä osaa olla kuten pitäisi.
En edes tiedä, miten pitäisi olla,
täällä vain itsekseni ihmettelen.
Olen miettinyt paljon,
sanoja monia punninnut,
lauseita vaa´alla asetellut,
ja vaaka vain ei asetu
paikoilleen,
se keikkuu, keikkuu aina vaan.
Elämä on sellaista, ja rakkaus.
Miten saisit nuo silmäsi
avoimemmiksi, vähemmän
sinisiksi.
Ei, ei sittenkään.
Vain takinkääntäjät
vaihtavat väriään.
(Minullakin oli kerran
sellainen takki, josta
ei ollut väliä,
mikä puoli oli päällä.)
Katso toiseen suuntaan,
suuntaani.
Silloin voisin lukita
käsivartesi
luisia kylkiäsi vasten.
Silloin et voisi huitoa
niin kauheasti
piilomerkitysten perään.
Sitä juuri.
minä yksinkertainen nyt, hiukan irtonainen runo aiheeltaan. Mietin mitä sinä näet, mitä ei tiedä tietävän. Noh, silti taas sinua..kirjoitus hyvin ja luistavaa. Taidan vain itse olla jumissa.
Aaah... en ole vielä kerennyt edellisiäsi vilkaisemaan, mutta hitaasti hyvää tulee...siis kommentiakin :)
En vinoile. Lyhyesti ja yksinkertaisesti:
On paljon ihmisiä, jotka tekevät helpoista asiosta vaikeita. Jollain tasolla he tietävät sen itsekin, että kyse ei ole asioista, vaan siitä, miten he asiat näkevät. He riehuvat ja tuskailevat, haluavat pelastaa maailman, ja heidän mielestään se on suuri urakka. SUURI. He uskovat ja eivät usko ensirakkauteen, eivät näe "tavallista" ja helppoa rakkautta kaikkialla ympärillään. Odottavat ja odottavat, että The One saapastelee paikalle, ja samalla tähyilevät niiden muiden ohi. He murehtivat sitä, miksi joku ei tee jotain - eivätkä itse tee yhtikäs mitään. Heillä on kaikki eväät nähdä omat koomiset piirteensä, kunhan vain oppisivat ajattelemaan itseään takaperoisesti. Siitä se aukeaa. Ei nyt ihan näin eikä noin, mutta joitain tällaista, tajunnanvirtaa.
Kiitos kommentista.
tätä runoa etkö sina rakasta miestasi niinkuin pitaa
...lukenut ylläolevan, Ladylle suunnatun vastausviestin otsikolla "Yksinkertaisuudessaan"? Mikäli et, suosittelen kokeilemaan. Jospa vaikka sitten aukeaisi vähän paremmin. Kirjoitan kyllä melko sekavaa pääni sisältöä runoiksi, mutta runojen puhujana en yleensä toimi aivan henkilökohtaisesti. Tällä runolla yritin sanoa sen, mitä Ladylle yllä selitin. Runon puhuja tahtoisi rauhoittaa levottoman, jolle runo on osoitettu. Puhuja haluaa kietoa käsivartensa eksyneen ympärille, näyttää hänelle, ettei tämä kaikki ole aivan niin vaikeaa kuin miltä vaikuttaa. Suojelunhaluun sekoittuu, luullakseni minulle ominaisesti, hiven ivaa. Tai jotain sinne päin.
Jos taas mennään esittämääsi hlö.kohtaiseen kysymykseen... Se, onko minulla ylipäätään miestä (tai runon puhujalla naista tai miestä) ei ole merkityksellinen asia. Jos minulla on, en tiedä, mikä voisi olla "oikea" tapa rakastaa häntä. Onko sellaista olemassa? Rakkauksia ja tapoja lienee yhtä monia kuin rakastavia ihmisiäkin. Jos minulla on mies, varmasti häntä rakastan, siitä älä huoli. Runooni tämä kaikki ei ei liity muun kuin sen osalta, että runoni herätti sinussa ko. kysymyksen. Itse kirjoittajana en sitä ajatellut. Mutta vapaus tulkita on tietysti aina lukijalla. Kiitos kommentistasi.