Ampumaratojen sulkemisesta

Mitä mieltä tällä palstalla ollaan ampumaratojen kokoajan hupenevasta määrästä. Metsästäjien ja urheiluampujien ainoat kunnolliset harjoittelupaikat
suljetaan melusaasteen ja lyijyn tuoman ympäristökuormituksen tähden. Metsästäjien ja ampujien vuosien talkootyön tulos, ja harjoittelupaikka suljetaan, yleensä yksittäisten ei
paikkakuntalaisten toimesta.

Jos ammunnan harjoittelun lopettaa, ei mene montaa vuotta kun alkaa haavakoita tulla enemmän kuin onnistuneita laukauksia. Aseen käsittelytaito jää erittäin vajavaiseksi varsinkin uusilla metsämiehillä ja naisilla. Tiedän sen heitä radoilla tavanneena, ja kunnolliseen ampumistekniikkaan opastaneena. Ensimmäiset laukaukset ovat lähes poikkeuksetta karmeata katseltavaa. Olisi minun mielestä kuitenkin suotavaa että ne laukaukset tapahtuisivat ohjatusti ampumaradalla, eikä veneestä soutamaan lähteneen kaverin pään yli.

Uudesta ampumakokeesta sen verran että näyttää vaikuttaneen merkittävästi kivääriammunnan harjoittelun vähenemiseen. Liikkuvaan hirvitauluun
ei ammu enää muut kuin kilpa-ampujat. Tuntuu välillä että koe muutettiin nykymuotoon sen tähden että viimeisetkin yritysjohtajat pääsisivät hirvijahtiin, kun eivät vanhaa koetta läpi saaneet.;)

Ikävä juttu kaiken kaikkiaan minun mielestäni. Mutta näitä palstoja lukiessa tuntuu välillä että luonto ja ympäristöpuolella tehdään usein turhan hätäisiä ratkaisuja, eikä mietitä kaikkia seuraamuksia, jotka voivat olla laajojakin. Sairaalloista itsekkyyttä se, että rakennetaan mökki, tai nykyään valtava luksushuvila erämaalammen rantaan, josta noin viiden kilometrin päässä on ollut 40 vuotta ampumarata, ja aletaan valittaa kun sopivalla tuulella kuuluu vaimeita laukauksia parina iltana viikossa.

Toivottavasti tästä ei taas tule yksi ns. VITUN huuto ja haistattelu ketju, koska niitä on tämän aiheen alla jo riittämiin. Ajatuksia kaivataan molemmilta osapuolilta, sekä harrastajilta että sulkemisen kannalla olevilta.
Kiitos.
231697
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Eli yleensähän unohdetaan se kylmä fakta että monesti se rata on ollut kyseisellä paikaallaan jo vuodesta "kypärä ja miekka", eli kuitenkin huomattavasti kauemmin kuin asutus siinä sen ympärillä.

Eli tällä tarkoitan sitä, että yleensähän kun rata on joskus kauan aikaa sitten tehty, niin on sille varmasti valittu tarpeeksi syrjäinen kohde, niin ettei se varmasti kenenkään rauhaa häiritsisi.

Mutta kun asutus sitten vuosien saatossa leviää, ja porukkaa alkaa muuttamaan ampumaradan naapuriin, niin jo siinä vaiheessa pitäisi ymmärtää, ja hyväksyä ne mahdolliset meluhaitat jotka radalta saattavat kuulua.

Eli siis jos on hyvinkin pienestä häiriintyvä ihminen, niin onko silloin aivan täysin pakko muuttaa juurikin siihen radan viereen, ja sitten alkaa vaatimaan radan sulkemista?
Radan joka on ollut siinä samalla paikalla jo vaikkapa 30v, mutta jokatapauksessa huomattavasti kauemmin kuin asutus siinä sen ympärillä.

Jos oikeuden mukaisuus ja järki voittaisi, niin totta kai se joka on kauemmin siinä ollut saa jäädä, mutta kun valitettavan usein näin ei kuitenkaan käy.

Tämä sama valitettava kohtalo uhkaa myös muitakin kuin ampumaratoja, esimerkiksi Motoparkin moottoriradalla Drag racing oli pitkään kielletty ja meinasi jo loppua kokonaan, kun kesämökkiläiset valittivat liian meluhaitoista...

Tässäkin tapauksessa rata on ollut samalla paikallaan huomattavasti kauemmin kuin alueen mökit, ja kisoja järjesttiin kuitenkin vain 2-3 kertaa vuodessa...

Tulipahan tästäkin taas yhden sortin vuodatus, mutta lopppuun haluaisin vielä esittää seuraavan kysymyksen:

Eli: Miksi te ihmiset jotka ette voi sietää ampumaratoja haluatte aivan väkisin muuttaa siihen radan naapuriin?

Luulisi täältä Suomesta kuitenkin löytyvän vielä tontteja muualtakin kuin aivan ratojen vierestä...

Äänestä

Palsta kun on metsästyksen vastutajille, niin mitäpä odotat?
Mikäli niitä vastustajia täällä on, niin totta mooses ovat sulkemisen kannalla, jonkin vastustaminen on tunneasia, turha on silloin mihinkään järkeen vedota. Jos jokun mielestä metsästys tulisi kokonaan kieltää, niin samalla nuo ampumaradatkin joutaa mennä, eikö vain?
Silloin ei auta argumentoida vastaan millään järkiperäisellä asialla, tai ainakaan sellaisella ei ole mitään vaikutusta toisen mielipiteeseen.
Jos haet asiasta jonkinlaista yleistä mielipidettä, niin paremmin sellainen löytyisi muualta kuin metsästyksen vastustajien foorumilta. Tosin täällä näkyy metsästäjät olevan suurin kirjoittava ryhmä.

Äänestä
  • Samaa mieltä. Suotta tänne tulee kaivamaan verta nokastaan. Enempi tekee hallaa koko asialle täällä, kun millään muilla palstoilla yhteensä. Uskon, että tämä oli yllytystä. Ei kannattas kyllä mennä "vanhanaikaiseen" ottamalla kantaa noin läpinäkyvään yritykseen.

    Äänestä

  • ...ihan... kirjoitti:

    Samaa mieltä. Suotta tänne tulee kaivamaan verta nokastaan. Enempi tekee hallaa koko asialle täällä, kun millään muilla palstoilla yhteensä. Uskon, että tämä oli yllytystä. Ei kannattas kyllä mennä "vanhanaikaiseen" ottamalla kantaa noin läpinäkyvään yritykseen.

    ... tottahan se on että pitää lopettaa ampumaradat kun siellä ammutaan ja melua tulee. Kun alkaa haavakoita tulla niin on taas vastustajat kimpussa ja rupeaa hirvitorneja kaatumaan ja koirat kuolee myrkytyksiin ja vaikka mihin kun nämä ns. eläintenystävät ei pidä eläinten tappamisesta.
    Huoh, liekö tällä avautumisella mitään saavuttaa. Jotkut vain ovat pysyvästi jo niin kaukana luonnosta vaikkeivät sitä mieltä itse olekaan.

    Äänestä

Vastustan ehdottomasti ampuratojen sulkemisia. Ympäristön kannalta sen verran voisi tietenkin parantaa, että todella vanhat radat tutkittaisiin, suunniteltaisiin ja rakennettaisiin uudelleen.

Minä haluaisin asua ampumaradan vieressä, olisi lyhyt matka harrastamaan. Neljä kuukautta tosin olen ampumaradalla asunutkin palvelusaikana:)

Äänestä

Mutta kun teidän toiminta on Suomen lakien vastaista, miksi sellaista toimintaa tulisi hyväksyä? On maaperän/pohjaveden pilaamiskieltoja, melurajoja ym. Onko lain mukaan eläminen joillekin noin vaikeaa?

Äänestä
  • Minkä takia ammunnan harrastajia sorsitaan? jos laitetaan ampumarata kiinni jonkun hyvän syyn takia(pohjavesialue, kohtuuton meluhaitta,ym) niin silloin kunnan pitäisi osoittaa toinen paikka ampumaradalle kohtuullisen matkan päässä ja osallistua kustannuksiin.

    Mutta nämä ketuttaa kaikista eniten, että ampumarata on ollut kymmeniä vuosia paikallaan ja sitten joku kesäasukas rakentaa mökin ampumaradan viereen ja nostaa siitä elämän. Jos sellaisissa tapauksissa laitetaan rata kiinni niin silloin kannattaa ruveta ammuskelemaan tauluun ihan tontin rajalla, niin että 150metrin raja täyttyy. Huom. ammutaan vain satunnaisesti ettei sitä voi rinnastaa ampumarataan!!!! sitä saa mitä tilaa

    Kun laitetaan radat kiinni niin ammunnan harjoittelu siirtyy sorakuopille ja metsiin. Onko se hyvä asia sitä voi miettiä.

    Äänestä

  • Paskominen ja kuseksiminenkin on lainvastaista:)
    Mikähän muu? Autoilu, lämmitys...jne

    Äänestä

  • tulkinnalla kirjoitti:

    Paskominen ja kuseksiminenkin on lainvastaista:)
    Mikähän muu? Autoilu, lämmitys...jne

    niinhän se onkin,yleisellä paikalla

    Äänestä

  • Pyydän jo anteeksi ettei kommenttini koske metsästystä.

    Kerta otit puheeksi ympäristöhaitat heitän oman lusikan soppaan. Jos ole todella huolestunut pohjavesistä ja maaperän pilaamisesta. Kerro mulle miksi valtio saa systemaattisesti harrastaa talvisin samoja asioita, kun levittävät sitä suolan p....a tonne maantielle?? Se jos mikä pilaa pohjavesiä ja maaperää. Kuitenkaan tähän "myrkyn" levityksen kieltämiseen ei tunnu keneltäkään löytyvän keinoja tai haluja.

    Äänestä

  • Ampumaurheilu, metsästys ja ampumaradat eivät ole laittomia.
    Ampumaratojakin kunnostetaan sitä mukaa, kun haitoista aletaan olla perillä. Niitä kunnostettaisiin enemmänkin, mutta kun lupaviidakko on sakea, päätökset viipyvät jne, niin ei vanhaakaan rataa kannata kunnostaa, ellei ole selkoa siitä, että sitä saa myös käyttää. Ei harrastus- ja talkootoimintaan ole varaa panna kymppitonneja vain vuoden, parin vuoksi. Lupaviranomaisilta, kaupunkien vuokra-asioitten päättäjiltä ym ym toivoisi nopeammin myönteisiä päätöksiä. Tällöin päästäisiin myös nopeammin tekemään tarpeellisia parannustöitä. Se olisi oikeaa luonnonsuojelua.

    Äänestä

Missä voi kohdistaa kiväärin kahteensataan metriin? Ampumaradoilla ei ole niin pitkiä kohdistupaikkoja. Metsään eli aukkoon on mentävä.

Äänestä
  • Mitä lintuja ajattelit ampua kahteensataan metriin? itse en kyllä ole ikään metsästänyt mitään, mutta tykkään kuitenkin lukea eräkirjoja, enkä muista että niissä olisi kuvauksia niin pitkistä ampuma matkoista.

    Äänestä

  • kyselijä kirjoitti:

    Mitä lintuja ajattelit ampua kahteensataan metriin? itse en kyllä ole ikään metsästänyt mitään, mutta tykkään kuitenkin lukea eräkirjoja, enkä muista että niissä olisi kuvauksia niin pitkistä ampuma matkoista.

    Tuo nyt ei ole matka eikä mikään. Lintukiväärini optimi kohdistusetäisyys on 199 metriä.

    Äänestä

  • kyselijä kirjoitti:

    Mitä lintuja ajattelit ampua kahteensataan metriin? itse en kyllä ole ikään metsästänyt mitään, mutta tykkään kuitenkin lukea eräkirjoja, enkä muista että niissä olisi kuvauksia niin pitkistä ampuma matkoista.

    Näillä palstoilla ei yleensä ole asiallisia kysymyksiä, mutta vaikuttaa että olet aidosti tiedonhaluinen.

    Syksyllä pakkasten tultua metsästetään kanalintuja luodikolla. Teeri ja metso istuvat hanakasti puunlatvoissa. Teeri ruokailee koivuissa lehtien pudottua.

    Tavallinen ampumamatka on 100-200m, kaliberista riippuen pidemmällekkin (jopa 300m saakka), hyvältä tuelta ja makuuasennosta. Luodikko tappaa tehokkaasti moninkertaisesti kauemmas kuin sillä pystyy osumaan. Luotihan lentää useita kilometrejä.

    Tämä jahtimuoto on jäänyt nykyään eräkirjallisuudessakin vähemmälle huomiolle. Syystä että nykyisin kanalintujen metsästysaika päättyy vuosittain lokakuun puolivälissä tai lopussa.

    Jos puhutaan perinteisestä kanalintujen metsästyksestä, latvalinnustus on juuri sitä. Itse pidän sitä nykyäänkin jaloimpana ja perinteisimpänä metsästyksen lajina. Nykyiset kanalintukannat eivät kuitenkaan kestä kovin raskasta verotusta ja pitkää metsästysaikaa.

    Perinteisyyden lisäksi plussana olematon haavakkojen määrä. Jos haavakko tuleekin ja lintu kykenee pakenemaan, luodin lävistämä lintu menehtyy nopeasti shokkiin ja suureen verenhukkaan. Osuman jälkeen paennutkin lintu löytyy läheltä hengettömänä koiran avulla tai ampujan sinnikkään etsinnän tuloksena.

    Hienoin, perinteisin ja eettisin tapa metsästää kanalintuja.

    Luodikkoa käytetään jonkin verran myös hanhen ja jäniksen metsästyksessä.

    Äänestä

  • ei edellinen kirjoitti:

    Näillä palstoilla ei yleensä ole asiallisia kysymyksiä, mutta vaikuttaa että olet aidosti tiedonhaluinen.

    Syksyllä pakkasten tultua metsästetään kanalintuja luodikolla. Teeri ja metso istuvat hanakasti puunlatvoissa. Teeri ruokailee koivuissa lehtien pudottua.

    Tavallinen ampumamatka on 100-200m, kaliberista riippuen pidemmällekkin (jopa 300m saakka), hyvältä tuelta ja makuuasennosta. Luodikko tappaa tehokkaasti moninkertaisesti kauemmas kuin sillä pystyy osumaan. Luotihan lentää useita kilometrejä.

    Tämä jahtimuoto on jäänyt nykyään eräkirjallisuudessakin vähemmälle huomiolle. Syystä että nykyisin kanalintujen metsästysaika päättyy vuosittain lokakuun puolivälissä tai lopussa.

    Jos puhutaan perinteisestä kanalintujen metsästyksestä, latvalinnustus on juuri sitä. Itse pidän sitä nykyäänkin jaloimpana ja perinteisimpänä metsästyksen lajina. Nykyiset kanalintukannat eivät kuitenkaan kestä kovin raskasta verotusta ja pitkää metsästysaikaa.

    Perinteisyyden lisäksi plussana olematon haavakkojen määrä. Jos haavakko tuleekin ja lintu kykenee pakenemaan, luodin lävistämä lintu menehtyy nopeasti shokkiin ja suureen verenhukkaan. Osuman jälkeen paennutkin lintu löytyy läheltä hengettömänä koiran avulla tai ampujan sinnikkään etsinnän tuloksena.

    Hienoin, perinteisin ja eettisin tapa metsästää kanalintuja.

    Luodikkoa käytetään jonkin verran myös hanhen ja jäniksen metsästyksessä.

    Aina on hyvä käydä harjoittelemassa 300 metrin radalla ennen latvalinnustuksen alkua. Ratoja tosin ei joka kylästä löydy, mutta varuskuntien liepeiltä takuuvarmasti.

    Harmittaa kun ei ole myynnissä valmista teeripahvia kaupoissa ja itse pitää "siluetit" tehdä. A3 tulostin perskele sanoi työsopimuksen irti juuri, kun aioin ruveta valokuvasta teeritaulua kehittelemään.

    Metsotaulussa ei oikein riitä haastetta kolmellesadalle ja harvoin sitä metsoa pääseekään kiväärillä losauttamaan. Teerihän se yleisin latvassanapottaja on.

    Äänestä

  • ei edellinen kirjoitti:

    Näillä palstoilla ei yleensä ole asiallisia kysymyksiä, mutta vaikuttaa että olet aidosti tiedonhaluinen.

    Syksyllä pakkasten tultua metsästetään kanalintuja luodikolla. Teeri ja metso istuvat hanakasti puunlatvoissa. Teeri ruokailee koivuissa lehtien pudottua.

    Tavallinen ampumamatka on 100-200m, kaliberista riippuen pidemmällekkin (jopa 300m saakka), hyvältä tuelta ja makuuasennosta. Luodikko tappaa tehokkaasti moninkertaisesti kauemmas kuin sillä pystyy osumaan. Luotihan lentää useita kilometrejä.

    Tämä jahtimuoto on jäänyt nykyään eräkirjallisuudessakin vähemmälle huomiolle. Syystä että nykyisin kanalintujen metsästysaika päättyy vuosittain lokakuun puolivälissä tai lopussa.

    Jos puhutaan perinteisestä kanalintujen metsästyksestä, latvalinnustus on juuri sitä. Itse pidän sitä nykyäänkin jaloimpana ja perinteisimpänä metsästyksen lajina. Nykyiset kanalintukannat eivät kuitenkaan kestä kovin raskasta verotusta ja pitkää metsästysaikaa.

    Perinteisyyden lisäksi plussana olematon haavakkojen määrä. Jos haavakko tuleekin ja lintu kykenee pakenemaan, luodin lävistämä lintu menehtyy nopeasti shokkiin ja suureen verenhukkaan. Osuman jälkeen paennutkin lintu löytyy läheltä hengettömänä koiran avulla tai ampujan sinnikkään etsinnän tuloksena.

    Hienoin, perinteisin ja eettisin tapa metsästää kanalintuja.

    Luodikkoa käytetään jonkin verran myös hanhen ja jäniksen metsästyksessä.

    Pitääpi lukea enemmän eräkirjoja, ettei näytä tyhmyyttään täällä. Eräkirjojen lukeminen on lähtenyt kalastuskirjallisuudesta ja sieltä kautta olen löytänyt metsästysaiheisen kirjallisuuden. Niissä on mielestäni hienoja luontokuvauksia.

    Äänestä

  • kyselijä kirjoitti:

    Pitääpi lukea enemmän eräkirjoja, ettei näytä tyhmyyttään täällä. Eräkirjojen lukeminen on lähtenyt kalastuskirjallisuudesta ja sieltä kautta olen löytänyt metsästysaiheisen kirjallisuuden. Niissä on mielestäni hienoja luontokuvauksia.

    Ne metsästystarinat ovat turhan romantisoituja ja sijoittuvat yleensä 60-70 luvuille, jolloin pienriistaa istui jokaisella oksalla ja mättäänkainalossa.

    Metsästyksen ja metsästyskirjallisuuden ero on suurinpiirtein sama kuin amerikkalaisen sodasta kertovan tv-sarjan ja todellisen sodan ero.

    Eräkirjallisuudessa ei varmaan juurikaan kerrota latvalinnustuksesta siksi, koska mitä kertomista on kyttäämisessä ja kyttäämispaikan vaihtamisessa. Koiramiesten juttuja toki löytyy, mutta koirankin kanssa suurin osa tilanteista tulee muualle kuin pitkälle matkalle avonaisen maaston puun latvaan.

    Äänestä

  • old_profile_24353 kirjoitti:

    Ne metsästystarinat ovat turhan romantisoituja ja sijoittuvat yleensä 60-70 luvuille, jolloin pienriistaa istui jokaisella oksalla ja mättäänkainalossa.

    Metsästyksen ja metsästyskirjallisuuden ero on suurinpiirtein sama kuin amerikkalaisen sodasta kertovan tv-sarjan ja todellisen sodan ero.

    Eräkirjallisuudessa ei varmaan juurikaan kerrota latvalinnustuksesta siksi, koska mitä kertomista on kyttäämisessä ja kyttäämispaikan vaihtamisessa. Koiramiesten juttuja toki löytyy, mutta koirankin kanssa suurin osa tilanteista tulee muualle kuin pitkälle matkalle avonaisen maaston puun latvaan.

    Korhonen,

    Kirjoja lienevät kirjoitelleet samat ukot, jotka muistelevat myös talvi- ja jatkosodan hienoja urheita päiviä. Naivia ja kaukana todellisuudesta.

    Olen pari kertaa löytänyt lähinnä novelleista todelle maistuvia erätarionoita. sellaisia, joiss väsymys, kylma, saalis kateissa, pystäri mäyrän kimpussa ja makkaratkin joskus nuotiossa...mutta silti elämisen arvoista kokemusta.

    Äänestä

  • ei edellinen kirjoitti:

    Näillä palstoilla ei yleensä ole asiallisia kysymyksiä, mutta vaikuttaa että olet aidosti tiedonhaluinen.

    Syksyllä pakkasten tultua metsästetään kanalintuja luodikolla. Teeri ja metso istuvat hanakasti puunlatvoissa. Teeri ruokailee koivuissa lehtien pudottua.

    Tavallinen ampumamatka on 100-200m, kaliberista riippuen pidemmällekkin (jopa 300m saakka), hyvältä tuelta ja makuuasennosta. Luodikko tappaa tehokkaasti moninkertaisesti kauemmas kuin sillä pystyy osumaan. Luotihan lentää useita kilometrejä.

    Tämä jahtimuoto on jäänyt nykyään eräkirjallisuudessakin vähemmälle huomiolle. Syystä että nykyisin kanalintujen metsästysaika päättyy vuosittain lokakuun puolivälissä tai lopussa.

    Jos puhutaan perinteisestä kanalintujen metsästyksestä, latvalinnustus on juuri sitä. Itse pidän sitä nykyäänkin jaloimpana ja perinteisimpänä metsästyksen lajina. Nykyiset kanalintukannat eivät kuitenkaan kestä kovin raskasta verotusta ja pitkää metsästysaikaa.

    Perinteisyyden lisäksi plussana olematon haavakkojen määrä. Jos haavakko tuleekin ja lintu kykenee pakenemaan, luodin lävistämä lintu menehtyy nopeasti shokkiin ja suureen verenhukkaan. Osuman jälkeen paennutkin lintu löytyy läheltä hengettömänä koiran avulla tai ampujan sinnikkään etsinnän tuloksena.

    Hienoin, perinteisin ja eettisin tapa metsästää kanalintuja.

    Luodikkoa käytetään jonkin verran myös hanhen ja jäniksen metsästyksessä.

    Oikein.
    Mutta ongelma on luodin kantama, jonka mainitsitkin. Jos ampuu ohi tai luoti menee jopa linnun läpi, niin se voi olla vaarallinen hyvinkin arvaamattomassa paikassa. Siksi latvalinnustusta pystyy turvallisesti harrastamaan mielestäni vain aika isoissa erämaissa. Tosin riskiä voi eri tavoin minimoida.

    Äänestä

ratoja tarvitaan lisää

Äänestä

Kaupunkien lähistöllä olevia ratoja suljetaan meluhaittojen vuoksi aivan aiheesta.

Kaupungit eivät voi lopettaa kasvuaan amapumaradan takia, eikä rataa voi puolustella - Täällä on rata älkää muuttako tänne. Kaavoitus on se joka vastaa maankäytöstä ja maankäytön suunnitelmat muuttuvat niin radan käyttäjien pitää siihen sopeutua.

Missä ovat metsästäjät ja ampujat silloin kuin näitä kaava-asioita käsitellään. Pyörittävät peukaloitaan ja kiroavat vihreitä, jotka vastustavat kehitystä(asutuksen laajenemista).

Maailma ei enää pyöri sen ampumisen ympärillä ja ratojen meluhaitta on todellista.

Äänestä
  • Hätilän ampumaalue, joka on Hämeenlinnan kupeessa, pitäisi lopettaa ;). Pauke kuuluu useiden kymmenien kilomerien päähän. Onneksi tietää ainakin ettei naapuri sieltä ole tulossa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ottakaa kantaa kirjoitti:

Mitä mieltä tällä palstalla ollaan ampumaratojen kokoajan hupenevasta määrästä. Metsästäjien ja urheiluampujien ainoat kunnolliset harjoittelupaikat
suljetaan melusaasteen ja lyijyn tuoman ympäristökuormituksen tähden. Metsästäjien ja ampujien vuosien talkootyön tulos, ja harjoittelupaikka suljetaan, yleensä yksittäisten ei
paikkakuntalaisten toimesta.

Jos ammunnan harjoittelun lopettaa, ei mene montaa vuotta kun alkaa haavakoita tulla enemmän kuin onnistuneita laukauksia. Aseen käsittelytaito jää erittäin vajavaiseksi varsinkin uusilla metsämiehillä ja naisilla. Tiedän sen heitä radoilla tavanneena, ja kunnolliseen ampumistekniikkaan opastaneena. Ensimmäiset laukaukset ovat lähes poikkeuksetta karmeata katseltavaa. Olisi minun mielestä kuitenkin suotavaa että ne laukaukset tapahtuisivat ohjatusti ampumaradalla, eikä veneestä soutamaan lähteneen kaverin pään yli.

Uudesta ampumakokeesta sen verran että näyttää vaikuttaneen merkittävästi kivääriammunnan harjoittelun vähenemiseen. Liikkuvaan hirvitauluun
ei ammu enää muut kuin kilpa-ampujat. Tuntuu välillä että koe muutettiin nykymuotoon sen tähden että viimeisetkin yritysjohtajat pääsisivät hirvijahtiin, kun eivät vanhaa koetta läpi saaneet.;)

Ikävä juttu kaiken kaikkiaan minun mielestäni. Mutta näitä palstoja lukiessa tuntuu välillä että luonto ja ympäristöpuolella tehdään usein turhan hätäisiä ratkaisuja, eikä mietitä kaikkia seuraamuksia, jotka voivat olla laajojakin. Sairaalloista itsekkyyttä se, että rakennetaan mökki, tai nykyään valtava luksushuvila erämaalammen rantaan, josta noin viiden kilometrin päässä on ollut 40 vuotta ampumarata, ja aletaan valittaa kun sopivalla tuulella kuuluu vaimeita laukauksia parina iltana viikossa.

Toivottavasti tästä ei taas tule yksi ns. VITUN huuto ja haistattelu ketju, koska niitä on tämän aiheen alla jo riittämiin. Ajatuksia kaivataan molemmilta osapuolilta, sekä harrastajilta että sulkemisen kannalla olevilta.
Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu