Autismi ja elohopeamyrkytys

http://www.mgoldmandds.com/autism.htm

Hampaan amalgaamipaikassa on elohopeaa 45-50 painoprosenttia (aiemmin jopa 80%) paikkaa tehtäessä. Loppuosassa amalgaamia on hopeaa, tinaa, kuparia ja sinkkiä. Kuitenkin 20 vuotta vanhassa paikassa elohopeaa on jäljellä enää 5%. http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja95.pdf

Jos potilaalla on 5 amalgaamipaikkaa, niin hänellä on n. 3 grammaa elohopeaa suussaan. Siitä höyrystyy siten ihmisen elimistöön yli 2 grammaa 20 vuoden aikana. Kaikki se imeytyy elimistöön, lähinnä hermostoon tuhoten sitä ahnaasti.

Tuo paikoista saatu määrä on siis 0,3 milligrammaa päivässä! Sitä siis saa koko ajan, joka päivä!!

Normaalina pidetty määrä on kuulemma 3 milligrammaa päivässä ja tuo määrä saadaan kuulemma pääosin ruoasta (porkkanat ja perunat (alle 2mg/kg), kala (metyylielohopeaa alle 0,1mg/kg), sienet (alle 0,01mg/kg))

Mutta ruoasta sitä imeytyy vain 5-10%! Loput ruoan mukana saadusta elohopeasta kulkeutuu elimistön "läpi". Eli elimistöön jää ravinnosta saatua elohopeaa vain 0,2-0,3 milligrammaa. Laskinko oikein?

"Ravinnon mukana tulleesta epäorgaanisesta elohopeasta imeytyy noin 7 %"
http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf

Kalassa sanotaan olevan liikaa elohopeaa, jos sitä on yli 0,5 milligramma kiloa kohden (paitsi nuo hauki ja ankerias). Kuka jaksaa syödä kilon kalaa kerralla? Ja silti se on vasta 20% päivän "elohopea-annoksesta". Ja ravintona nautittu elohopea ei edes imeydy niin tehokkaasti kuin paikoista höyrystynyt elohopea.

Eli amalgaamipaikkoja suussaan pitävä saa elohopeaa yhtä paljon kuin ihminen, joka syö joka päivä muutaman kilon kalaa, jossa on elohopeaa niin paljon, ettei sitä saisi edes myydä! Ja tuostakaan määrästä ei imeydy kuin se 5-10%... Eli tuota kalaa pitäisi syödä kymmeniä kiloja päivässä?

Siksi ravinnosta imeytynyt elohopea on vähäinen määrä verrattuna amalgaamipaikoista saatuun!! Joten amalgaamipaikoista saamme helposti suurimman osan elohopeastamme, joka on myrkyistä vaarallisimpia...

Ja jos yksikin paikka lohkeaa niin elimistöön voi vapautua kerralla koko paikan elohopea, eli kerralla yli sata kertaa enemmän kuin mikä on päiväannoksen suositusraja ja tuhat kertaa enemmän kuin mikä elimistöön oikeasti ravinnosta imeytyy!

Mutta lääkäreiden mielestä se ei ole lainkaan vaarallista! Sehän on vain 1. asteen hermomyrkkyä...

Raskaana oleville ja imettäville äideille haukea ei suositella lainkaan. Eikä Amalgaamipaikkoja! Kaikki elohopea kulkeutuu sikiöön tehden tuhoja!

Ja mitä ongelmia mahtaakaan seurata siitä, kun suuri osa hermostosta tuhoutuu? ;) Esimerkiksi amalgaamipaikkoja kantavan äidin odottamalta lapselta...?

Hammaslääkärit poistavat amalgaamipaikkoja monesti ilman suojauksia, ja taas elimistöön imeytyy höyrystynyttä elohopeaa kerralla parin vuoden määrää vastaava annos 1. asteen hermomyrkkyä... ei hätää, ei vaaraa!

Tämänkin tutkimuksen perusteella tämä (suomalainen) potilas lähetettiin psykiatrille! Vaikka elohopeaa oli yli sallitun rajan ja selvät elohopeamyrkytyksen oireet...
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Amalgaami/hius.jpg

Amalgaami on vaarallista myös hammaslääkäreille ja heidän apulaisilleen! Norjalaiset hammaslääkärit ja hoitajat heränneet vihdoinkin, kun 10.000 heistä oli saanut elohopeamyrkytyksen oireita.
http://mercuryexposure.org/index.php?article_id=415

Lukekaapa elohopeamyrkytyksen oireista...
http://www.dlc.fi/~kotirant/amalg.htm
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/091104_a.htm
http://www.members.aol.com/lynrennick2000/Page16.html
Ja satoja muita sivuja...

Sivuni tekeillä...
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Amalgaami/amalgaami.html
134002
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat
  • Oliko tuo ikioma tutkimuksesi? ;)
    Etkö hyväksy muiden lääkäreiden tutkimuksia asiasta??

    Etkö edes suomalaisia??

    http://www.cityhammas.com/index.php?page=services&servi ce=59
    "Aikaisemmin ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota materiaalien biologiseen soveltuvuuteen, tärkeämpää oli kestävyys ja esteettisyys. Tästä pahin esimerkki on amalgaami, joka sisältää mm. elohopeaa - ensimmäisen luokan hermomyrkkyä! "

    Tai muita?
    http://www.icnr.com/articles/mercuryamalgamtoxicity.htm l
    Dr. Williamson from ICNR continues: "One of these days, there's going to be a mammoth lawsuit about mercury fillings, similar to one that's already been filed in Canada. It's going to be bigger than what we've seen over tobacco. It's going to hit people like a Mack truck that putting mercury amalgam in their teeth amounts to putting poison in their mouths. Once they realize that in no uncertain terms, they're going to be angry. Part of our job is to educate, inform and disturb them so they'll do something about it."

    Jordan Davis, M.D. "toxicity due to mercury amalgams is pandemic in our society–yet hardly anybody understands or appreciates that fact. As it turns out, mercury toxicity could provide a significant explanation for the explosion in learning and behavioral problems, autism and a whole host of other conditions since World War II–that 55-year period corresponds to the introduction and widespread use of mercury amalgam."

    Äänestä

  • hoidettu kirjoitti:

    Oliko tuo ikioma tutkimuksesi? ;)
    Etkö hyväksy muiden lääkäreiden tutkimuksia asiasta??

    Etkö edes suomalaisia??

    http://www.cityhammas.com/index.php?page=services&servi ce=59
    "Aikaisemmin ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota materiaalien biologiseen soveltuvuuteen, tärkeämpää oli kestävyys ja esteettisyys. Tästä pahin esimerkki on amalgaami, joka sisältää mm. elohopeaa - ensimmäisen luokan hermomyrkkyä! "

    Tai muita?
    http://www.icnr.com/articles/mercuryamalgamtoxicity.htm l
    Dr. Williamson from ICNR continues: "One of these days, there's going to be a mammoth lawsuit about mercury fillings, similar to one that's already been filed in Canada. It's going to be bigger than what we've seen over tobacco. It's going to hit people like a Mack truck that putting mercury amalgam in their teeth amounts to putting poison in their mouths. Once they realize that in no uncertain terms, they're going to be angry. Part of our job is to educate, inform and disturb them so they'll do something about it."

    Jordan Davis, M.D. "toxicity due to mercury amalgams is pandemic in our society–yet hardly anybody understands or appreciates that fact. As it turns out, mercury toxicity could provide a significant explanation for the explosion in learning and behavioral problems, autism and a whole host of other conditions since World War II–that 55-year period corresponds to the introduction and widespread use of mercury amalgam."

    "Oliko tuo ikioma tutkimuksesi?"

    Etkö osaa lukea?
    "Kirjoittajat: INKERI RYTÖMAA, apulaisprofessori Helsingin yliopiston kariesopin laitos, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki MATTI HANNUKSELA, dosentti, johtajaylilääkäri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Käkelänkatu 4 A, 53130 Lappeenranta"

    "Etkö hyväksy muiden lääkäreiden tutkimuksia asiasta??
    Etkö edes suomalaisia??"

    Mitähän nämä sitten on?
    "Kirjallisuutta

    Ahlqwist M, Bengtsson C, Furunes B, ym.: Number of amalgam tooth fillings in relation to subjectively experienced symptoms in a study of Swedish women. Community Dent Oral Epidemiol 16: 227–231, 1988

    Aho L, Rytömaa I: Amalgaamipaikkojen aiheeton saneeraus–tapausselostus. Suom Hammaslääkäril N.s.1: 797–798, 1994

    Berglund A: Estimation by a 24 hour study of the daily dose of intra-oral mercury vapor inhaled after release from dental amalgam. J Dent Res 69: 1646–1651, 1990

    Eley B M, Cox S W: The release, absorption and possible health effects of mercury from dental amalgam: a review of recent findings. Br Dent J 175: 161–168, 1993

    Finne K, Göransson K, Winckler L: Oral lichen planus and contact allergy to mercury. Int J Oral Surg 11: 236–239, 1982

    Grace M: The amalgam controversy. Br Dent J 175: 149, 1993

    Hannuksela M: Amalgam fillings and contact allergy to mercury. First Congress of the European Society of Contact Dermatitis, Brussels, 8–10 October, 1992 (abstrakti)

    Hietanen J, Pihlman K, Förström L, ym.: No evidence of hypersensitivity to dental restorative materials in oral lichen planus. Scand J Dent Res 95: 320–327, 1987

    Hörstedt-Binslev P, Magos L: Mercury and the dental team. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard? s. 33–40. Toim. P Hörstedt-Binslev, P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Ibbotson S H, Speight E L, Macleod R I, ym.: The prevalence and relevance of mercury allergy in subjects with oral lichenoid reactions. Br J Dermatol 131 (Suppl 44): 26–27, 1994

    James J, Ferguson M M, Forsyth A, ym.: Oral lichenoid reaction related to mercury sensitivity. Br J Oral Maxillofac Surg 25: 474–480, 1987

    Kanerva L, Komulainen M, Estlander T, Jolanki R: Occupational allergic contact dermatitis from mercury. Contact Dermatitis 28: 26–28, 1993

    Kousa M, Fräki J: Metalliallergia hammashoidossa. Suom Hammaslääkäril 37: 758–764, 1990

    Laine J, Kalimo K, Forssell H, Happonen R-P: Resolution of oral lichenoid lesions after replacement of amalgam restorations in patients allergic to mercury compounds. Br J Dermatol 126: 10–15, 1992

    Lind P O, Hurlen B, Lyberg T, Aas E: Amalgam-related oral lichenoid reaction. Scand J Dent Res 94: 448–451, 1986

    Mackert J R Jr: Factors affecting estimation of dental amalgam mercury exposure from measurements of mercury vapor levels in intra oral and expired air. J Dent Res 66: 1775–1780, 1987

    Magos L: Mercury metabolism and toxicology. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard?, s. 11–32. Toim. P Hörsted-Binslev,P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Malm J: Hammaspaikka-amalgaamin ympäristöhaitat ja niiden vähentäminen Suomessa. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kemikaalivalvontayksikkö, 1993

    Mjör I A: Long term cost of restorative therapy using different materials. Scand J Dent Res 100: 60–65, 1992

    Molin C: Amalgam–fact and fiction. Scand J Dent Res 100: 66–73, 1992

    Möller H: All these positive tests to thimerosal. Contact Dermatitis 31: 209–213, 1994

    Nordling K, Lidén S: Patch test reactions to metal salts in patients with oral mucosal lesions associated with amalgam restorations. Contact Dermatitis 27: 157–160, 1992

    Osborne J W: Dental amalgam and mercury vapour release. Adv Dent Res 6: 135–138, 1992

    Skoglund A: Effekten av fyllingsbyte på patienter med lichenliknande munslimmeförändringar. SoS-rapport 34: 30–34, 1990

    Skoglund A, Egelrud T: Hypersensitivity reactions to dental materials in patients with lichenoid oral mucosal lesions and in patients with burning mouth syndrome. Scand J Dent Res 99: 320–328, 1991

    Socialstyrelsen: Rapport från Socialstyrelsens Expertgrupp: Blir man sjuk av amalgam? Socialstyrelsen, Stockholm 1994

    WHO: Environmental Health Criteria 118. Inorganic Mercury. WHO, 1991

    Vimy M J, Lorscheider F L: Serial measurements of intra-oral air mercury: estimation of daily dose from dental amalgam.J Dent Res 64: 1072–1075, 1985

    Zenarola P, Lomuto M, Bisceglia M: Hypertrophic amalgam dermatitis of the tongue simulating carcinoma. Contact Dermatitis 29: 157–158, 1993

    Äärimaa M: Elohopean mobilisaatiotesti. Suom Lääkäril 49: 149, 1994"

    "http://www.cityhammas.com/index.php?page=services&servi ce=59
    "Aikaisemmin ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota materiaalien biologiseen soveltuvuuteen, tärkeämpää oli kestävyys ja esteettisyys. Tästä pahin esimerkki on amalgaami, joka sisältää mm. elohopeaa - ensimmäisen luokan hermomyrkkyä!"

    "...amalgaamiperäisellä elohopeamyrkytyksellä pelottelu on aiheetonta ja elohopeamyrkytyksestä puhumiseen amalgaamipaikkojen yhteydessä liittyy merkittävä kaupallinen intressi: suuren väestönosan tutkiminen ja amalgaamipaikkojen vaihtaminen muihin materiaaleihin hyödyttäisi analyyttisiä laboratorioita, elohopeadiagnostiikkaa tekeviä lääkäreitä ja paikkoja vaihtavia hammaslääkäreitä mutta tulisi tavattoman kalliiksi."

    Äänestä

  • etkö osaa lukea? kirjoitti:

    "Oliko tuo ikioma tutkimuksesi?"

    Etkö osaa lukea?
    "Kirjoittajat: INKERI RYTÖMAA, apulaisprofessori Helsingin yliopiston kariesopin laitos, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki MATTI HANNUKSELA, dosentti, johtajaylilääkäri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Käkelänkatu 4 A, 53130 Lappeenranta"

    "Etkö hyväksy muiden lääkäreiden tutkimuksia asiasta??
    Etkö edes suomalaisia??"

    Mitähän nämä sitten on?
    "Kirjallisuutta

    Ahlqwist M, Bengtsson C, Furunes B, ym.: Number of amalgam tooth fillings in relation to subjectively experienced symptoms in a study of Swedish women. Community Dent Oral Epidemiol 16: 227–231, 1988

    Aho L, Rytömaa I: Amalgaamipaikkojen aiheeton saneeraus–tapausselostus. Suom Hammaslääkäril N.s.1: 797–798, 1994

    Berglund A: Estimation by a 24 hour study of the daily dose of intra-oral mercury vapor inhaled after release from dental amalgam. J Dent Res 69: 1646–1651, 1990

    Eley B M, Cox S W: The release, absorption and possible health effects of mercury from dental amalgam: a review of recent findings. Br Dent J 175: 161–168, 1993

    Finne K, Göransson K, Winckler L: Oral lichen planus and contact allergy to mercury. Int J Oral Surg 11: 236–239, 1982

    Grace M: The amalgam controversy. Br Dent J 175: 149, 1993

    Hannuksela M: Amalgam fillings and contact allergy to mercury. First Congress of the European Society of Contact Dermatitis, Brussels, 8–10 October, 1992 (abstrakti)

    Hietanen J, Pihlman K, Förström L, ym.: No evidence of hypersensitivity to dental restorative materials in oral lichen planus. Scand J Dent Res 95: 320–327, 1987

    Hörstedt-Binslev P, Magos L: Mercury and the dental team. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard? s. 33–40. Toim. P Hörstedt-Binslev, P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Ibbotson S H, Speight E L, Macleod R I, ym.: The prevalence and relevance of mercury allergy in subjects with oral lichenoid reactions. Br J Dermatol 131 (Suppl 44): 26–27, 1994

    James J, Ferguson M M, Forsyth A, ym.: Oral lichenoid reaction related to mercury sensitivity. Br J Oral Maxillofac Surg 25: 474–480, 1987

    Kanerva L, Komulainen M, Estlander T, Jolanki R: Occupational allergic contact dermatitis from mercury. Contact Dermatitis 28: 26–28, 1993

    Kousa M, Fräki J: Metalliallergia hammashoidossa. Suom Hammaslääkäril 37: 758–764, 1990

    Laine J, Kalimo K, Forssell H, Happonen R-P: Resolution of oral lichenoid lesions after replacement of amalgam restorations in patients allergic to mercury compounds. Br J Dermatol 126: 10–15, 1992

    Lind P O, Hurlen B, Lyberg T, Aas E: Amalgam-related oral lichenoid reaction. Scand J Dent Res 94: 448–451, 1986

    Mackert J R Jr: Factors affecting estimation of dental amalgam mercury exposure from measurements of mercury vapor levels in intra oral and expired air. J Dent Res 66: 1775–1780, 1987

    Magos L: Mercury metabolism and toxicology. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard?, s. 11–32. Toim. P Hörsted-Binslev,P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Malm J: Hammaspaikka-amalgaamin ympäristöhaitat ja niiden vähentäminen Suomessa. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kemikaalivalvontayksikkö, 1993

    Mjör I A: Long term cost of restorative therapy using different materials. Scand J Dent Res 100: 60–65, 1992

    Molin C: Amalgam–fact and fiction. Scand J Dent Res 100: 66–73, 1992

    Möller H: All these positive tests to thimerosal. Contact Dermatitis 31: 209–213, 1994

    Nordling K, Lidén S: Patch test reactions to metal salts in patients with oral mucosal lesions associated with amalgam restorations. Contact Dermatitis 27: 157–160, 1992

    Osborne J W: Dental amalgam and mercury vapour release. Adv Dent Res 6: 135–138, 1992

    Skoglund A: Effekten av fyllingsbyte på patienter med lichenliknande munslimmeförändringar. SoS-rapport 34: 30–34, 1990

    Skoglund A, Egelrud T: Hypersensitivity reactions to dental materials in patients with lichenoid oral mucosal lesions and in patients with burning mouth syndrome. Scand J Dent Res 99: 320–328, 1991

    Socialstyrelsen: Rapport från Socialstyrelsens Expertgrupp: Blir man sjuk av amalgam? Socialstyrelsen, Stockholm 1994

    WHO: Environmental Health Criteria 118. Inorganic Mercury. WHO, 1991

    Vimy M J, Lorscheider F L: Serial measurements of intra-oral air mercury: estimation of daily dose from dental amalgam.J Dent Res 64: 1072–1075, 1985

    Zenarola P, Lomuto M, Bisceglia M: Hypertrophic amalgam dermatitis of the tongue simulating carcinoma. Contact Dermatitis 29: 157–158, 1993

    Äärimaa M: Elohopean mobilisaatiotesti. Suom Lääkäril 49: 149, 1994"

    "http://www.cityhammas.com/index.php?page=services&servi ce=59
    "Aikaisemmin ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota materiaalien biologiseen soveltuvuuteen, tärkeämpää oli kestävyys ja esteettisyys. Tästä pahin esimerkki on amalgaami, joka sisältää mm. elohopeaa - ensimmäisen luokan hermomyrkkyä!"

    "...amalgaamiperäisellä elohopeamyrkytyksellä pelottelu on aiheetonta ja elohopeamyrkytyksestä puhumiseen amalgaamipaikkojen yhteydessä liittyy merkittävä kaupallinen intressi: suuren väestönosan tutkiminen ja amalgaamipaikkojen vaihtaminen muihin materiaaleihin hyödyttäisi analyyttisiä laboratorioita, elohopeadiagnostiikkaa tekeviä lääkäreitä ja paikkoja vaihtavia hammaslääkäreitä mutta tulisi tavattoman kalliiksi."

    Mutta entä jos annan sulle suomalaisten lääkäreiden tutkimuksia, jotka kertovat, että amalgaami on varsin vaarallinen myrkky. Levitteletkö sitten niitä tutkimuksia myös täällä kaikille?

    Äänestä

  • etkö osaa lukea? kirjoitti:

    "Oliko tuo ikioma tutkimuksesi?"

    Etkö osaa lukea?
    "Kirjoittajat: INKERI RYTÖMAA, apulaisprofessori Helsingin yliopiston kariesopin laitos, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki MATTI HANNUKSELA, dosentti, johtajaylilääkäri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Käkelänkatu 4 A, 53130 Lappeenranta"

    "Etkö hyväksy muiden lääkäreiden tutkimuksia asiasta??
    Etkö edes suomalaisia??"

    Mitähän nämä sitten on?
    "Kirjallisuutta

    Ahlqwist M, Bengtsson C, Furunes B, ym.: Number of amalgam tooth fillings in relation to subjectively experienced symptoms in a study of Swedish women. Community Dent Oral Epidemiol 16: 227–231, 1988

    Aho L, Rytömaa I: Amalgaamipaikkojen aiheeton saneeraus–tapausselostus. Suom Hammaslääkäril N.s.1: 797–798, 1994

    Berglund A: Estimation by a 24 hour study of the daily dose of intra-oral mercury vapor inhaled after release from dental amalgam. J Dent Res 69: 1646–1651, 1990

    Eley B M, Cox S W: The release, absorption and possible health effects of mercury from dental amalgam: a review of recent findings. Br Dent J 175: 161–168, 1993

    Finne K, Göransson K, Winckler L: Oral lichen planus and contact allergy to mercury. Int J Oral Surg 11: 236–239, 1982

    Grace M: The amalgam controversy. Br Dent J 175: 149, 1993

    Hannuksela M: Amalgam fillings and contact allergy to mercury. First Congress of the European Society of Contact Dermatitis, Brussels, 8–10 October, 1992 (abstrakti)

    Hietanen J, Pihlman K, Förström L, ym.: No evidence of hypersensitivity to dental restorative materials in oral lichen planus. Scand J Dent Res 95: 320–327, 1987

    Hörstedt-Binslev P, Magos L: Mercury and the dental team. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard? s. 33–40. Toim. P Hörstedt-Binslev, P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Ibbotson S H, Speight E L, Macleod R I, ym.: The prevalence and relevance of mercury allergy in subjects with oral lichenoid reactions. Br J Dermatol 131 (Suppl 44): 26–27, 1994

    James J, Ferguson M M, Forsyth A, ym.: Oral lichenoid reaction related to mercury sensitivity. Br J Oral Maxillofac Surg 25: 474–480, 1987

    Kanerva L, Komulainen M, Estlander T, Jolanki R: Occupational allergic contact dermatitis from mercury. Contact Dermatitis 28: 26–28, 1993

    Kousa M, Fräki J: Metalliallergia hammashoidossa. Suom Hammaslääkäril 37: 758–764, 1990

    Laine J, Kalimo K, Forssell H, Happonen R-P: Resolution of oral lichenoid lesions after replacement of amalgam restorations in patients allergic to mercury compounds. Br J Dermatol 126: 10–15, 1992

    Lind P O, Hurlen B, Lyberg T, Aas E: Amalgam-related oral lichenoid reaction. Scand J Dent Res 94: 448–451, 1986

    Mackert J R Jr: Factors affecting estimation of dental amalgam mercury exposure from measurements of mercury vapor levels in intra oral and expired air. J Dent Res 66: 1775–1780, 1987

    Magos L: Mercury metabolism and toxicology. Kirjassa: Dental amalgam–a health hazard?, s. 11–32. Toim. P Hörsted-Binslev,P Holmstrup, D Arenholt-Binslev. Munksgaard, Copenhagen 1991

    Malm J: Hammaspaikka-amalgaamin ympäristöhaitat ja niiden vähentäminen Suomessa. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kemikaalivalvontayksikkö, 1993

    Mjör I A: Long term cost of restorative therapy using different materials. Scand J Dent Res 100: 60–65, 1992

    Molin C: Amalgam–fact and fiction. Scand J Dent Res 100: 66–73, 1992

    Möller H: All these positive tests to thimerosal. Contact Dermatitis 31: 209–213, 1994

    Nordling K, Lidén S: Patch test reactions to metal salts in patients with oral mucosal lesions associated with amalgam restorations. Contact Dermatitis 27: 157–160, 1992

    Osborne J W: Dental amalgam and mercury vapour release. Adv Dent Res 6: 135–138, 1992

    Skoglund A: Effekten av fyllingsbyte på patienter med lichenliknande munslimmeförändringar. SoS-rapport 34: 30–34, 1990

    Skoglund A, Egelrud T: Hypersensitivity reactions to dental materials in patients with lichenoid oral mucosal lesions and in patients with burning mouth syndrome. Scand J Dent Res 99: 320–328, 1991

    Socialstyrelsen: Rapport från Socialstyrelsens Expertgrupp: Blir man sjuk av amalgam? Socialstyrelsen, Stockholm 1994

    WHO: Environmental Health Criteria 118. Inorganic Mercury. WHO, 1991

    Vimy M J, Lorscheider F L: Serial measurements of intra-oral air mercury: estimation of daily dose from dental amalgam.J Dent Res 64: 1072–1075, 1985

    Zenarola P, Lomuto M, Bisceglia M: Hypertrophic amalgam dermatitis of the tongue simulating carcinoma. Contact Dermatitis 29: 157–158, 1993

    Äärimaa M: Elohopean mobilisaatiotesti. Suom Lääkäril 49: 149, 1994"

    "http://www.cityhammas.com/index.php?page=services&servi ce=59
    "Aikaisemmin ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota materiaalien biologiseen soveltuvuuteen, tärkeämpää oli kestävyys ja esteettisyys. Tästä pahin esimerkki on amalgaami, joka sisältää mm. elohopeaa - ensimmäisen luokan hermomyrkkyä!"

    "...amalgaamiperäisellä elohopeamyrkytyksellä pelottelu on aiheetonta ja elohopeamyrkytyksestä puhumiseen amalgaamipaikkojen yhteydessä liittyy merkittävä kaupallinen intressi: suuren väestönosan tutkiminen ja amalgaamipaikkojen vaihtaminen muihin materiaaleihin hyödyttäisi analyyttisiä laboratorioita, elohopeadiagnostiikkaa tekeviä lääkäreitä ja paikkoja vaihtavia hammaslääkäreitä mutta tulisi tavattoman kalliiksi."

    mitä tahoja tämä elohopeasta puhuminen ja elohopeamyrkytyksillä pelottelu hyödyttäisi.

    Mitäs tahoja se hyödyttää, kun siitä ei puhuta?

    Äänestä

http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/index.html

Autismia sittenkin rokotteista

Yhdysvaltain terveysviraston tutkimus vahvistaa epäilyjä rokotteiden elohopean ja autismin suhteista

Autistinen tautikirjo on yleistynyt viime vuosikymmeninä kolminkertaiseksi. Syyksi on epäilty rokotteiden sisältämää tiomersaalia, josta puolet on orgaanista etyylielohopeaa, joka on voimakas hermomyrkky. Yhdysvaltain terveysviraston tutkimus vahvistaa, että kolmoisrokotteen tiomersaali lisää autismin riskin yli kaksinkertaiseksi.

Tutkimuksen tekivät tohtori Mark Geier, genetiikkaan erikoistunut lääkäri, ja David Geier, USA:n Terveysviraston (NIH) opiskelija. Geierit toimiivat genetiikan asiantuntijoina Terveysvirastossa Bethesadassa, Marylandissa. Tulokset julkaistiin Journal of American Physicians and Surgeons -lehdessä ja ne aiotaan julkaista myös International Paediatrics-lehdessä. Ne ovat herättäneet suurta huomiota kautta maailman, muun muassa Daily Telegraph ja Daily Mail ovat kirjoittaneet niistä.

Geiereiden tiedot perustuvat viralliseen yhdysvaltalaiseen tietokantaan, johon on keärtty rokotteiden haittavaikutukset vuosilta 1994-2000. Raportin mukaan rokotetuilla lapsilla on tilastollisesti merkitsevästi suurempi riski saada erilaisia sivuvaikutuksia 5-20 vuorokauden kuluessa. Yhdysvaltain terveysministeriön virkamies on kritisoinut tutkimuksen menetelmiä sanoen, etteivät ne soveltuisi rokotteiden sivuvaikutusten tutkimiseen.

Uusi tutkimus vahvistaa kuitenkin epäilyjä, jotka American Centres for Disease Control (CDC) julkaisi vuonna 2000. Niiden mukaan rokotteiden tiomersaali lisää sekä autismin että sydäntautien riskiä. Tutkimusten mukaan autismin riski on 2.58-kertainen lapsilla, jotka saavat rokotteissa 75 mg elohopeaa (verrattuna rokotamatomiin lapsiin. 75 mg vastaa myös Suomessa rokotetuille lapsille annettavaa määrää. Tiomersaalia sisältäviä rokotteita on käytetty yleisesti 1980-luvulta alkaen. Samaan aikaan on autismin esiintymistiheys kolminkertaistunut.

"Olemme nyt ensimmäistä kertaa osoittaneet väestötutkimuksessa suoran yhteyden tiomersaalia sisältävien rokotteiden ja lasten neurologisten kehityshäiriöiden välillä", kirjoittavat tutkijat. Havainto perustuu koko Yhdysvallat kattavaan aineistoon.

Geier & Geyer uskovat, vain pieni osa sairastuu autismiin geneettisen alttiuden ja tiomersaalin yhteisvaikutuksen vuoksi. Myös muut syyt saattavat vaikutta asiaan, mutta tietyillä lapsilla kolmoisrokote näyttää olevan laukaiseva tekijä. Tämä koskee sellaisia lapsia, joiden elimistö ei kykene erittämän pois orgaanista elohopeaa normaalisti. Aivoihin kertyvä elohopea tappaa aivosoluja (neuroneja)ja heikentää elimistön immuunivastetta niin, ettei se kykene reagoimaan normaalisti rokotteen viruksiin.

"Tuloksemme soveltuvat ilman muuta myös Iso-Britanniaan" tohtori gGyer sanoo Daily Telegraphin haastattelussa. Britanniassa (kuten myös Suomessa) käytetään yhä tiomersaalirokotteita, koska terveysviranomaiset uskovat niiden olevan tehokkaimpia. Tiomersaalin valmistaja Eli Lilly ilmoitti viime kuussa, että se lopettaa tiomersaalin valmistuksen. Rokotteiden valmistajat kehittävät uusia elohopeattomia rokotteita.

Äänestä
  • Miten minun isoäidilläni on voinut olla as-oireyhtymä kun ei siihen aikaan vielä edes rokotettu?

    Joku meedioko sinulle noita juttuja tarinoi kun olet transsissa?

    Mistä sinut btw. on hoidettu.. selkäkivuistako ?

    Äänestä

  • periaatteessa voi olla seurausta vaikka siitä, että terve normaali lapsi on joutunut elämään liian virikeköyhässä ympäristössä ilman asianmukaisia sosiaalisia kontakteja.

    Joku typpi (en nyt muista nimeä) innostui tutkimaan ilmiötä kun oli tekemisissä näkö- ja kuulovammaisten lasten kanssa. Heillä esiintyi autistista käyttäytymistä.

    Tyyppi peitti oman lemmikkikilpikonnansa silmät ja tarkkaili sen käyttäytymistä, joka muuttui autismipiirteiseksi kun konnalta katosi näköyhteys ympäristöönsä.

    Autistisuudessahan on kyse siitä, että aistit eivät tomi samoin kuin normiverrokeilla..
    Mutta.. en lennätä kaikkia tiedon "viiriäisiä" suoraan kenekään suuhun.

    Netistä löytää helposti factatietoa painelemalla pikkuisen namiskuukkeleita.

    Uskomuksissaan tyytyväiset ihmiset - omituinen on tuokin oireyhtymä ja näemmä parantumatonta sorttia. Toivottavasti siihenkin jokin rokote joskus keksitään jonkun tiedehenkilön toimesta :)

    Äänestä

  • tavatonko kirjoitti:

    periaatteessa voi olla seurausta vaikka siitä, että terve normaali lapsi on joutunut elämään liian virikeköyhässä ympäristössä ilman asianmukaisia sosiaalisia kontakteja.

    Joku typpi (en nyt muista nimeä) innostui tutkimaan ilmiötä kun oli tekemisissä näkö- ja kuulovammaisten lasten kanssa. Heillä esiintyi autistista käyttäytymistä.

    Tyyppi peitti oman lemmikkikilpikonnansa silmät ja tarkkaili sen käyttäytymistä, joka muuttui autismipiirteiseksi kun konnalta katosi näköyhteys ympäristöönsä.

    Autistisuudessahan on kyse siitä, että aistit eivät tomi samoin kuin normiverrokeilla..
    Mutta.. en lennätä kaikkia tiedon "viiriäisiä" suoraan kenekään suuhun.

    Netistä löytää helposti factatietoa painelemalla pikkuisen namiskuukkeleita.

    Uskomuksissaan tyytyväiset ihmiset - omituinen on tuokin oireyhtymä ja näemmä parantumatonta sorttia. Toivottavasti siihenkin jokin rokote joskus keksitään jonkun tiedehenkilön toimesta :)

    Uskomuksissaan tyytyväiset ihmiset - omituinen on tuokin oireyhtymä ja näemmä parantumatonta sorttia.

    Niin ikävää ,että näin on kun uskotaan kaikki mitä valtapiitävät sanovat ja he eivät välitä yhtään omista kansalaisistaan vaan ajattelevat omia etujaan. Elohopea on todellakin myrkky ja siitä on haittaa elimistölle.

    Ja kuka helvetin eläinrääkkääjä peittää kilpikonnansa silmät. Sille pitäisi myös laittaa silmälaput vuodeksi. Sairasta.

    Äänestä

  • Elohopea on myrkkyä kirjoitti:

    Uskomuksissaan tyytyväiset ihmiset - omituinen on tuokin oireyhtymä ja näemmä parantumatonta sorttia.

    Niin ikävää ,että näin on kun uskotaan kaikki mitä valtapiitävät sanovat ja he eivät välitä yhtään omista kansalaisistaan vaan ajattelevat omia etujaan. Elohopea on todellakin myrkky ja siitä on haittaa elimistölle.

    Ja kuka helvetin eläinrääkkääjä peittää kilpikonnansa silmät. Sille pitäisi myös laittaa silmälaput vuodeksi. Sairasta.

    Ruotsi ja Norja ovat kieltäneet amalgaamin käytön. Suomessa hammaslääkärit saavat halutessaan edelleen myrkyttää ihmisiä

    Äänestä

  • stop now kirjoitti:

    Ruotsi ja Norja ovat kieltäneet amalgaamin käytön. Suomessa hammaslääkärit saavat halutessaan edelleen myrkyttää ihmisiä

    Onko pakko mennä epäpätevän hammaslääkärin vastaanotolle jonka tietää käyttävän hoidettavilleen amalgaamipaikkoja? Eikös koko aihekin ole jo jonkin verran vanhentunut. Asiastahan on tiedetty Suomessakin jo vuosia.

    Äänestä

Age of Autismin artikkelin mukaan Andrew Wakefieldin, autismin ja MPR-rokotteen tarinaan pohjautuva draamaelokuva katosi kymmeneksi vuodeksi ja kaksi draamasarjan jaksoa sensuroitiin BBC:n toimesta lääkeyhtiö- ja rokotekriittisten teemojen vuoksi. Kyseinen "Hear the Silence" -draamaelokuva on esitetty myös Suomen televisiossa. Nyt elokuva ja sarjan jaksot ovat artikkelin mukaan nähtävissä youtubessa.

http://www.ageofautism.com/2013/02/banned-wakefield-films-from-british-tv-emerge-on-youtube-after-nearly-a-decade.html

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


hoidettu kirjoitti:

http://www.mgoldmandds.com/autism.htm

Hampaan amalgaamipaikassa on elohopeaa 45-50 painoprosenttia (aiemmin jopa 80%) paikkaa tehtäessä. Loppuosassa amalgaamia on hopeaa, tinaa, kuparia ja sinkkiä. Kuitenkin 20 vuotta vanhassa paikassa elohopeaa on jäljellä enää 5%. http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja95.pdf

Jos potilaalla on 5 amalgaamipaikkaa, niin hänellä on n. 3 grammaa elohopeaa suussaan. Siitä höyrystyy siten ihmisen elimistöön yli 2 grammaa 20 vuoden aikana. Kaikki se imeytyy elimistöön, lähinnä hermostoon tuhoten sitä ahnaasti.

Tuo paikoista saatu määrä on siis 0,3 milligrammaa päivässä! Sitä siis saa koko ajan, joka päivä!!

Normaalina pidetty määrä on kuulemma 3 milligrammaa päivässä ja tuo määrä saadaan kuulemma pääosin ruoasta (porkkanat ja perunat (alle 2mg/kg), kala (metyylielohopeaa alle 0,1mg/kg), sienet (alle 0,01mg/kg))

Mutta ruoasta sitä imeytyy vain 5-10%! Loput ruoan mukana saadusta elohopeasta kulkeutuu elimistön "läpi". Eli elimistöön jää ravinnosta saatua elohopeaa vain 0,2-0,3 milligrammaa. Laskinko oikein?

"Ravinnon mukana tulleesta epäorgaanisesta elohopeasta imeytyy noin 7 %"
http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf

Kalassa sanotaan olevan liikaa elohopeaa, jos sitä on yli 0,5 milligramma kiloa kohden (paitsi nuo hauki ja ankerias). Kuka jaksaa syödä kilon kalaa kerralla? Ja silti se on vasta 20% päivän "elohopea-annoksesta". Ja ravintona nautittu elohopea ei edes imeydy niin tehokkaasti kuin paikoista höyrystynyt elohopea.

Eli amalgaamipaikkoja suussaan pitävä saa elohopeaa yhtä paljon kuin ihminen, joka syö joka päivä muutaman kilon kalaa, jossa on elohopeaa niin paljon, ettei sitä saisi edes myydä! Ja tuostakaan määrästä ei imeydy kuin se 5-10%... Eli tuota kalaa pitäisi syödä kymmeniä kiloja päivässä?

Siksi ravinnosta imeytynyt elohopea on vähäinen määrä verrattuna amalgaamipaikoista saatuun!! Joten amalgaamipaikoista saamme helposti suurimman osan elohopeastamme, joka on myrkyistä vaarallisimpia...

Ja jos yksikin paikka lohkeaa niin elimistöön voi vapautua kerralla koko paikan elohopea, eli kerralla yli sata kertaa enemmän kuin mikä on päiväannoksen suositusraja ja tuhat kertaa enemmän kuin mikä elimistöön oikeasti ravinnosta imeytyy!

Mutta lääkäreiden mielestä se ei ole lainkaan vaarallista! Sehän on vain 1. asteen hermomyrkkyä...

Raskaana oleville ja imettäville äideille haukea ei suositella lainkaan. Eikä Amalgaamipaikkoja! Kaikki elohopea kulkeutuu sikiöön tehden tuhoja!

Ja mitä ongelmia mahtaakaan seurata siitä, kun suuri osa hermostosta tuhoutuu? ;) Esimerkiksi amalgaamipaikkoja kantavan äidin odottamalta lapselta...?

Hammaslääkärit poistavat amalgaamipaikkoja monesti ilman suojauksia, ja taas elimistöön imeytyy höyrystynyttä elohopeaa kerralla parin vuoden määrää vastaava annos 1. asteen hermomyrkkyä... ei hätää, ei vaaraa!

Tämänkin tutkimuksen perusteella tämä (suomalainen) potilas lähetettiin psykiatrille! Vaikka elohopeaa oli yli sallitun rajan ja selvät elohopeamyrkytyksen oireet...
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Amalgaami/hius.jpg

Amalgaami on vaarallista myös hammaslääkäreille ja heidän apulaisilleen! Norjalaiset hammaslääkärit ja hoitajat heränneet vihdoinkin, kun 10.000 heistä oli saanut elohopeamyrkytyksen oireita.
http://mercuryexposure.org/index.php?article_id=415

Lukekaapa elohopeamyrkytyksen oireista...
http://www.dlc.fi/~kotirant/amalg.htm
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/091104_a.htm
http://www.members.aol.com/lynrennick2000/Page16.html
Ja satoja muita sivuja...

Sivuni tekeillä...
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Amalgaami/amalgaami.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu