Monella dementikolla on ongelmana juuri tuo aloitekyvyttömyys, jota ei aina ymmärretä tai huomata. Eli dementikko ei osaa itse alkaa syödä, juoda tai laittaa päälle. Ei ennenkuin annetaan kuppi käteen, lusikka käteen, syötetään, juotetaan. Eli ei riitä että vie juomakupin vuoteen viereen, siinä se seisoo koskemattomana vielä seuraavanakin päivänä vaikka ihminen tarvitsisi nestettä ja olisi kuolla janoon.
Aloitekyvyttömyys
Tärkeää
41248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Annettiin dementikon kuolla nälkään jos itse ei osannut tai muistanut syödä,ilmoitettiin omaisille hän lopetti vapaaehtoisesti syömisen.
Nykyään sentään hoitolaitoksissa syötetään jos on unohtanut dementiassa sellaisen asian kuin syomimem.
Ei se varmaankaan ole aloitekyvyttömyyttä vaan muistihäiriötä,ei muista enää lusikan ja haarukan käyttöä eikä osaa enää niitä käyttää syomiseen eikä edes muista mitä ruoka on ja nestettä juo kun tarjotaan lasi huulille ja ruokaakin syö kun syöttää,nielemisreflekti kyllä toimii.
Äitini on vasta keskivaikeassa vaiheessa, mutta juuri tuo aloitekyvyttömyys ja omien tuntojen tulkitsemisen vaikeus on se juttu. Vähän kuin pienellä lapsella - on huono olo, muttei tiedä miksi. Nälkä ei ole, eikä jano vaikka miten kyselisi. Kun eteen katetaan ja ensimmäinen suupala pääsee suuhun asti, sitten maistuu NIIN hyvälle ja vointi kohenee silmissä!
Tämän kesän helteillä oli oikea operaatio saada hänet juomaan riittävästi nestettä. "Kun ei kerran janota, niin miksi juoda? Joo joo, kyllä minä..." Siksi kun alkaa huimata, siksi kun voit huonosti, siksi kun lääkäri käski... Kannu oli keittiön pöydällä ja sen verran lasillisia siitä saatiin tyrkytettyä, kuin kullekin päivälle oli kävijöitä - itse ei saa aikaiseksi.
Myöhemmin todella unohtuu se aterimien käyttö ja ruuan suuhun viemisen taito, mutta tällä väli kyse on nimenomaan aloitekyvyttömyydestä.
Tuosta syöttämisestä sen verran, että laidasta laitaan mennään. Välillä saa kuolla nälkään, välillä syötetään letkulla kärsimysten pidentämiseksi - missä on se kultainen keskitie?
minun mielestä on kultainen keskitie siinä, että syötetään ja juotetaan siihen asti kunnes nielemäänkään ei enää pysty. Letkuruokinta on sitten jo kärsimystä, pakkosyöttöä.( Ainakin dementikoille.)
niin, päätätkö sinä omaisena ettei nenämahaletkua laiteta? Tietääkö omainen aina mitä ihminen itse toivoisi?