Se oli sitten tässä..

Elämäni.
Olin aina niin surullinen ja yksinäinen, masentuneisuuden yritin peittää ja olla ajattelematta mitään, etten antaisi huonovointisuuteni näkyä myös ulospäin. Joka päivä itkin, joka yö unelmoin. Toivoin tapaavani sinut joskus.. Sitten eräänä päivänä saavuit kuin tähti viereeni, halusit olla ystäväni. Minä ihastuin, sinä myös. Mutta jotain tein sinulle tietämättäni, et vastannut enään. Otit ja hiljenit. Olit pitkään ajatuksissani, olit ihan näihin viimeminuutteihin asti. Sinuun tahdoin tutustua, olimme tunteneet vain hetken, mutta se hetki näköjään riitti sinulle. Vaikka vannoit pitäväsi minusta, et kuitenkaan pitänyt. Loukkasinko sinua? En voi käsittää..
Olen pahoillani, kun en saavu, joudut odottamaan, kunnes et jaksa enään... Jos edes itsekkään pidät lupauksesi.
Jos jostain syystä olin sinua loukannut, anna anteeksi. Kuolema kuiskaa jo korvaani, ei ole aikaa.
Sinä tulet vielä tapaamaan jonkun, mutta se joku en ole minä. Olit mukavin ihminen minkä koskaan olin tavannut elämäni aikana, kiitos siitä sinulle.
81519
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Lämmin virta myötäilee,
lantiolla toiseen yhtynee,
kuultavat tummanpuhuvaan,
synninpuna puhtaan valkeaan.

Kyynelsilmin raukkaa tuijottaa,
suojattiaan lattialla kuolevaa,
hahmo hohtavassa asussaan,
siivet ruumiin ylle laskostaa.

Herra, taivaasta mut pois heitä,
en pelastanut pientä yksinäistä.
Herra näytä armoa ja pelasta,
vaikkei taivaanlahjaa tavoita.


Lopeta elämäsi ennenkuin se lopettaa sinut...

Äänestä
  • siis kehotatko sinä toista luovuttamaan? siis on siinäkin ihminen!
    älä lopeta, mitä olet saannut! se on suuri lahja älä päätä sitä! taistele! on ihmisiä jotka ovat sairaita niinkuin että ei ole pelastettavissa, mutta taistele sinä!

    Äänestä

  • tyttååå kirjoitti:

    siis kehotatko sinä toista luovuttamaan? siis on siinäkin ihminen!
    älä lopeta, mitä olet saannut! se on suuri lahja älä päätä sitä! taistele! on ihmisiä jotka ovat sairaita niinkuin että ei ole pelastettavissa, mutta taistele sinä!

    Harva itsetuhoinen ilmoittaa siitä täällä tuolla tavalla... Joten en oikeen siihen usko ja sitä paitsi, ei kuolema ole asia mitä pitää pelätä. Kuolema on vain luonnollinen osa elämää, se on eräänlainen ystävä joka vapauttaa sinut kaikista kahleista. Katsotaan millon se kolkuttaa minun ovelleni ja pyytää seuraamaan.

    Äänestä

..osittain!! Kerro nimesi niin jos se on óllut minä niin katotaan..

Äänestä

Kerro kuka olet nimeltään niin oin tarkistaa, etten se ole minä joka olen huolestunut...että ei kai mun tyttöystävä ajattele noin :) Sopii munkin tarina tähän aika lailla!!

Äänestä
  • no hei haloo! tässä maassa on miljoona muutakin tyttöö kun vaan se sun tyttöystäväs :D hei aika epätodennäköstä et toi olis se. kyllä muakin alkaa vähän mietityttään kun nään jotain viestejä jokka kuulostaa tutuilta ja sit ajattelee et joku tuttu on kirjottanu ne vaikka ei sitte oo mitää yhteistä niiden kaa.

    älä oo huolissas. ja sitäpaitsi toi tyyppi on jo tappanu ittensä. soita tai jotain sille tytölles nii näet et se on kyllä ihan hengissä :D

    Äänestä

  • elämä jatkuu eli ei kannata tehdä mtn harkitsematonta heh :D

    Äänestä

On sulla suuret murheet jos tuohon meinasit luovuttaa. Kuule elämässä on paljon muutakin kun ihastus joka ei ehtiny koskaan alkaakkaan!
Naurettavaa ja säälittävää
myötätuntoa ei ainakaan minulta heru tällä viestilläs :D get a life

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kuolema odottaa jo kirjoitti:

Elämäni.
Olin aina niin surullinen ja yksinäinen, masentuneisuuden yritin peittää ja olla ajattelematta mitään, etten antaisi huonovointisuuteni näkyä myös ulospäin. Joka päivä itkin, joka yö unelmoin. Toivoin tapaavani sinut joskus.. Sitten eräänä päivänä saavuit kuin tähti viereeni, halusit olla ystäväni. Minä ihastuin, sinä myös. Mutta jotain tein sinulle tietämättäni, et vastannut enään. Otit ja hiljenit. Olit pitkään ajatuksissani, olit ihan näihin viimeminuutteihin asti. Sinuun tahdoin tutustua, olimme tunteneet vain hetken, mutta se hetki näköjään riitti sinulle. Vaikka vannoit pitäväsi minusta, et kuitenkaan pitänyt. Loukkasinko sinua? En voi käsittää..
Olen pahoillani, kun en saavu, joudut odottamaan, kunnes et jaksa enään... Jos edes itsekkään pidät lupauksesi.
Jos jostain syystä olin sinua loukannut, anna anteeksi. Kuolema kuiskaa jo korvaani, ei ole aikaa.
Sinä tulet vielä tapaamaan jonkun, mutta se joku en ole minä. Olit mukavin ihminen minkä koskaan olin tavannut elämäni aikana, kiitos siitä sinulle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu