3G on vuoden kuluttua kaamea kapula!

Taskuihin ostetaan älykkyyttä tietämättä aina mitä sillä tehdä

Kännyköiden kytkykauppa operaattoripalveluihin sallittiin joku kuukausi sitten ja alkoi tapahtumaan. Kansalaiset ostavat taskuihinsa älykkyyttä, ominaisuuksia, kameraa ja musikkia. Käyntiin lähtiessään suomalainen kulkee modernit vimpaimet povessaan ja taskuissaan. Kännykän koplaaminen itse operaattoripalveluihin velkaannuttaa kansalaisia 15-50 euron kestomaksajiksi kuukausittain. Samalla se sitoo käyttäjänsä puhelimeen pariksi vuodeksi, joka muuttuu kehityksen myötä kaameaksi kapulaksi, kun naapuri saa uuden entistä ehomman.

Nuoret ovat innokkaita trendiseurailijoita ja ottavat velkaa sitoutuen tiettyyn puhehintatasoon itse operaattorin osalta. Älykännyköiden kehitys on lähtenyt voimalla käyntiin vasta nyt ja sitoumusjakson päästä, yleensä noin kaksi vuotta, asiakkaalla onkin taskussaan aivan oikeasti se kaamea kapula. Asiakkaat ovat nyt jälkipioneerivaiheessa ja tunnetusti kaupallisessa kierrossa tämä käyttäjäryhmä on varsinaisen tuotekehityksen maksumies.

Operaattorit eivät silti hykertele, ainakaan vilpittömyyttään, että kansalaiset käyttävät heidän uusia hienoja palvelujaan, kuten nettiyhteyksiä, onko muuten muita? Toki operaattoreilta saa kartta-, nimi/ numerotiedustelu-, sää-, pörssi-, kohtaamis- yms. palveluita erillistä maksua vastaan. Mitä näistä palveluista Sinä käytät? Nyt operaattorit kiinnittävät asiakkaita itseensä kuukausimaksujen muodossa, on syntynyt velkasuhde.

Operaattoreilla on nyt erinomainen paikka olla kuluttajan asialla. Niin Dna:lla, Elisalla kuin Soneralla on mahdollisuus kilpailutilanteessa tarjota kiinteähintainen yhteys nettiin. Puhelimien kehittyessä on kansalaisella suora vaikutekanava lähes minne vain, koska sama nettisurfing hyppää taskuun, kuin mitä se kotona pöydän ääressä. Deittailu, älykeskustelu, kuvallinen herkuttelu, kuin pörssikurssien seurailu onnistuu bussissa, rannalla, diskossa tai vaikkapa tylsää urheilutapahtumaa katsottaessa. Nettiyhteyden myötä meille kulutusorientoituneille ihmisille myös mainokset hyppäävät kännykän pieneltä kuvaruudulta silmiimme, iloksemme tai suruksemme.

Kun seuraava älypuhelinsukupolvi tulee kauppoihin, on siinä lisäksi ilmainen yhteys internettiin. Kansalaisliikkeet, kaupungit sekä kunnat ja yksityisyrittäjät rakentavat peittoalueita ihmiskeskittymiin, kahviloihin, kirjastoihin, kokonaisiin kaupunkikeskuksiin, jopa kunta-alueille. Etelä-Suomesta Mäntsälä on ollut uranuurtaja, rakentamalla lähes koko kunnan laajuisen peittoalueen langattomuudelle olla netissä, tosin Maäntsälässä on kuukausimaksu.

Trendinä näyttää olevan pienpeittoalueiden syntyminen sinne, missä ihmiset kohtaavat, se on vetonaula saapua kahvioon, ostoskeskukseen ja myös vastuuta kunnilta ja kaupungeilta järjestää ilmaiset nettiyhteydet asukkailleen ja vierailleen. Nämä ilmaiset nettiyhteydet toimivat sutjakkaasti kannettavissa tietokoneissa, ja myös osassa kännyköitä. Huomisen kännyköissä se on vakiovaruste.

Ilmaiset nettiyhteydet älykännyköihin, joissa on kamera, musikkisoitin, paikannusjärjestelmä ja suuri massamuisti, on yhteydet avaava mahdollisuus käyttäjille olla mukana ajassa ja paikassa. Tämä moderni kännykkä on yhteys sananmukaisesti tapahtumiin, koskiskeluun, ostoskanaviin, tapaamisgallerioihin jopa henkilökohtaisesti inhimillisiin kontakteihin kullekkin tarpeidensa mukaisesti. Kännykällä puhutaan ja seurustellaan kuvin huomenna maksullisesti ja ilmaiseksi. Surffaat netissa kuten läppärillä, erona vain pieni kuvaruutu ja sidos ilmaiseen nettipeittoalueeseen.

Ilmaisuus ei leviä joka niemen notkoon ja saarelmaan, koska nykyoperaattorit eivät taloudeltaan kestäisi sitä taloutta, tosin jonkun on järjestettävä nämä ilmaisetkin yhteydet. Kahvilat ja kauppakeskukset vuokraavat nämä yhteydet ja tukiasemat operaattoreilta ja kustannukset maksetaan erinomaisista kahvikuppien katteista. Operaattoritoiminta on suuren murroksen kourissa ollut jo pitkään ja ne asemoituvat bittien kuljettajiksi saaden kk-maksuja, bittimäärämaksuja sekä rahaa puhutuista minuuteista.

Ihmiset saavat valita paikka paikoin yhteyden verkkoon ilmaisuuden ja maksullisuuden väliltä. Nyt alkanut koplauskauppa kännykän ja operaattorin välillä "istuttaa" käyttäjän tiettyyn operaattoriin, mutta huomisen kapuloissa on myös tämä ilmainen yhteys, joten täyttä kytköstä operaattoriisi ei synny (ellei operaattori rajoita puhelinmallien myyntikoplausta sellaisiin malleihin, missä ei ole "ilmaista yhteyttä").

Mitä me sitten teemme hienolla uudella älypuhelimella? Palveluina on lähes kaikki se mitä on netissä, kunhan on varustettu hyvällä näkökyvyllä, siksi pieniä nämä kännyköiden näyttöruudut ovat. Nettisurffaus tarvitsee sen yhteyden ja kaikki operaattorit sen tarjoavat ne ilmaiset "kahvilayhteydet", riippuen kännykän tyypistä. Palvelut verkkoon syntyvät erillisiltä palveluntarjoajilta, joita vuoden ja kahden päästä on satoja. Valinnanvara ei tule loppumaan kesken, sillä tämä "ilmainen yhteys" leviää kuin metsäpalot Karjalassa.

Kuluttajat ovat nyt omaksuneet hienot uudet kännykät musiikin soidessa ja kuvia otetaan ennätysmääriä. Silti operaattorit saavat rahansa perinteellisistä soitoista ja tekstareista, niitähän voidaa vielä laskuttaa. Uusia uljaita älykapuloita saa myös ilman sidosta operaattoriin, tosin silloin tarvitaan käteistä. Kun on riittävä määrä myyty ensiaallon koplauskännyköitä, tulee uusi sukupolvi tilalle. Kannattaa olla tarkkana minkä kapulamallin ostaa osamaksulla sitoutuen määräajaksi, ettei ensi viikolla iske kaamean kapulan ongelma päänsärkynä, kun siinä 24 euroa kertaa 24 kuukautta systeemissä ei olekkaan niitä juttuja mitä naapurin uuden uutukaisessa superälykännykässä on.

Ilkka Luoma