Oon vahva ja itsenäinen. En tarvitse miestä tunteakseni itseni kokonaiseksi ja bla bla blaa. Jos itselleen valehtelusta saisi palkintoja, olisin varmaan voittanut ne kaikki. Olen toivottomasti sekoittanut tunteet ja seksin. Olen niin hellyydenkipeä, että yritän kompensoida tätä tarvettani seksisuhteella. Tietenkin menin vielä ihastumaan tähän mieheen. Tosin epäilen, etteivät tunteeni ole aitoja, vaan valehtelen niistäkin itselleni. En pysty/halua lopettaa suhdetta. Miten saisin itseni taas kerättyä kasaan? Miten ymmärrän, että mies ei halua minusta muuta kuin seksiä? Miten unohdan hänet? Ja ennen kaikkea: miten opin ymmärtämään, että en saa miestä rakastumaan itseeni harrastamalla seksiä hänen kanssaan. Miten ymmärrän, että seksi ja rakkaus ovat eri asioita?
Mixed up
toivoton tapaus
2325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
arvoinen kysymys. Itsekin kuvittelin aina niiden kuuluvan vahvasti yhteen mutta sitten pääsin erään miehen pään sisälle ja selvisi että ihan hyvin, ilman mitään suurempia tunnontuskia pystyy kyllä erottamaan seksin irralliseksi osa-alueeksi. Seksi=mielihyvän lähde, ihan niinkuin toisille ruoka, toisille huumeet toisille alkoholi, mikä vaan mikä tuottaa sinulle hyvää oloa. Parisuhde on parisuhde johon yleensä kuuluu rakkautta ja/tai seksiä, pelkkä seksi on eräänlainen väylä parempaan oloon ja nautintoon. Eikä seksistä pidä koskaan ajatella tai puhua: "vain seksiä", ei seksi ole mikään vähäpätöinen asia, seksi on omasta mielestänikin yksi suurimmista elämän nautinnoista, eikä mikään "vain".
koukussa ..