Mä en jaksa enää.
Oon ypäilly kaksytvuotta.
Hampaat paskana. Kuten myös muu yleiskunto. Psyyke ihan seko.
Tää tie on mun kohilta kuljettu;hampaista te kysytte... mutta
Mulla ei pysy, eikä sula mikään ruoka sisällä. Mulla ei oo muita ystäviä,ku tää ypäily.
Ruokatorvi paskana.
Ja virtsa karkailee koko ajan. Mihinkään en voi mennä yökylään, kun aina kuset housuissa.
Eikäpä mulla enää oo ystäviäkään.
Oon käyny terapiassa, ne ei uskoneet mua, kuin paha mulla oli olla.
Alusta alkaen tahdoin vain pysyä 27" farkuissa...
Ja nyt vain unelmoin, että päälle mahtuis muukin kuin kupoliteltta.......
Oon ypäilly kaksytvuotta.
Hampaat paskana. Kuten myös muu yleiskunto. Psyyke ihan seko.
Tää tie on mun kohilta kuljettu;hampaista te kysytte... mutta
Mulla ei pysy, eikä sula mikään ruoka sisällä. Mulla ei oo muita ystäviä,ku tää ypäily.
Ruokatorvi paskana.
Ja virtsa karkailee koko ajan. Mihinkään en voi mennä yökylään, kun aina kuset housuissa.
Eikäpä mulla enää oo ystäviäkään.
Oon käyny terapiassa, ne ei uskoneet mua, kuin paha mulla oli olla.
Alusta alkaen tahdoin vain pysyä 27" farkuissa...
Ja nyt vain unelmoin, että päälle mahtuis muukin kuin kupoliteltta.......
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mene omalle lääkärille ja kerro ihan juuri niin kuin tilanne on. Minulle tuli sellainen olo, että tarvitset lepoa ja ympäristönvaihdosta joksikin aikaa. Jos pääsisit sairaalaan, se olisi parasta. Sairaudessa ei ole mitään häpeämistä ja sinulla on yhtä suuri oikeus saada apua ja tukea paranemiseen kuin muitakin sairauksia potevilla.
Joillakin paikkakunnilla on syömishäiriöisten oma-apuryhmiä, joissa tuetaan toinen toistaan. Katso, löytyisikö täältä apua:
http://www.syomishairioistentuki.fi/
Hampaisiin saa apua hammaslääkäriltä ja virtsanpidätyskykyä voi treenata helpoilla lihasharjoituksilla. Kavereita saat, kun jaksat taas arvostaa itseäsi ja voimia riittää muuhunkin kuin syömishäiriön kanssa taistelemiseen. Kerro lääkärille, kaikki terapeutit ei välttämättä tajua syömishäiriöitä, mutta jostain apua varmasti saat kun jaksat sitä vaatia. Voimia ja kärsivällisyyttä, paraneminen on mahdollista. Olet jo kärsinyt varmasti enemmän kuin on kohtuullista, armahda itseäsi viimein.
Kiitos näistä sanoista:"armahda itseäsi viimein"
Kiitos kommentista muutenkin.
En vain saa apua. Olen käynyt lääkäreillä. Hammaslääkäri on tehnt voitavansa. Virtsanpidätyskykyyn ei treenit vaikuta, olen oksentanut ns.ilman käsiä, ja lantiopohjalihaksia ei ole enää olemassakaan.
En minä tästä selviä.
Toivottavasti joku aloittelija näkee tämän ja käsittää, mihin bulimia voi viedä. Ja viedä elämän. Kakskytä vuotta elämästä syömisen kanssa tappelua!
Yksi kaverini on saanut apua Nimettömistä Ongelmasyömistä, käynyt Lahden ryhmässä. Ryhmiä ei ole kaikilla paikkakunnilla, mutta varmaan vertaistukea voi saada myös puhelimitse ja sähköpostilla.
Geishakuulia tai vastaavia lantionpohjan lihasten jumppakuulia saa halvalla seksivälinekaupoista ja hienostuneemmin kalliimmalla esimerkiksi Instrumentariumista. Niitä on eri painoisia ja tiedän monen naisen saaneen niistä apua, olen itsekin käyttänyt toisen lapsen syntymän jälkeen, virtsanpidätyskyky palautui reilussa kuukaudessa, kun sitä ennen lirahti pissat pienestäkin aivastuksesta. Ei ne lihakset ole sieltä mihinkään kadonneet, ovat vain päässeet löystymään.
Kun sairautta on kestänyt pitkään ei paraneminenkaan voi tapahtua hetkessä. Elämää eletään vain päivä kerrallaan, joskus on niin vaikeaa että voi keskittyä elämään vaikka viisi tai viisitoista minuuttia eteenpäin. Vertaistuki on tosi hyvää apua, itse olen saanut voimia alkoholistien läheisten tukiryhmästä, muuten olisi hermot menneet jo vuosia sitten. Ota rauhallisesti päivä kerrallaan kohti parempaa ja jos välillä tulee takapakkia, se on vain elämää.
Toi häpeä vielä lisänä kuormassa, ihan samaa kuin alkoholistien läheisillä, vaikka sairaus mikä sairaus.
Voimia, sinä selviät päivä ja askel kerrallaan, kun otat vastaan ja annat tukea toisille samanlaisten ongelmien kanssa taisteleville.
linkki unohtui:
http://www.oafinland.org/
... ohjelma on muuten aika lailla sama kuin Al-Anonissa ja AA:ssa.
Ei auta geishakuulat. Leikkaus ainoa mahdollisuus. Eikä sekään riitä poistamaan virtsankarkailua, koska munuaisissakin on jotain häikkää. Koko elimistö sekaisin.
Ja pää kans.
Ei oo ongelmasyöjäryhmiä lähimaillakaan.
Kiitos kuitenkin auttaamisyrityksestä.
Kaikki vain eivät selviä.
20 vuotta..? oikeesti.. vähän kauan.. kerro lisää! Itselläni pian kolmas vuosi meneillä, ja en osaa/halua lopettaa..koska en osaa kuvitella elämää ilman oksentamista.
Oikeasti kauan.
Yritä haluta lopettaa, jos vain pystyt.
Et osaa kuvitella elämää ilaman oksentamista? Se vasta on elämää, kun ei tarvitse oksentaa!
entisenä bulimikkona luin kirjoituksesi kauhulla,todella vaikea tilanne sinulle.
Anna itsellesi anteeksi,jotenkin tuntui kuin syyllistäisit itseäsi jostain asiasta.
Sinulla on raskas työ ja vielä perhe päälle, tuo kirkosta eroaminen ja samalla tutun yhteisön mahdollinen menetäminen on niin raskaita asioita, että ihminen reagoi jotenkin.
kokeilisin myös uskonnon uhrit ry:tä,puolueeton tuki niille jotka ovat jostain uskonnollisesta yhteisöstä eronneet, vertaistukea.
Ota päivä kerrallaan, asiat selkenevät jossain vaiheessa, nyt on tärkeintä että haluat parantua!
VOIMIA SINULLE!