Taas uusi väärinkäytös maataloustuessa

tekevät kun ei pelloilla kasva jurttiakaan enää. Työkkäriin vaan kaikki viljelijöistä tarkastajiin ja tehtaitten työväkeä myöten.

Mistä se sokeri nykyään tulee, Tanskasta. rahat menee pörssiyhtiöille ja työttömät senkun lisääntyy kun tehtaat suljetaan yrittäjistä kuljetus,varastointi jakelu tuotanto sinne vaan valtion kansalaispalkkaa nauttimaan.

Voidaan syödä jatkossa hyvällä omallatunnolla tanskan sokeria nam.

Tässä nähdään että alkutuotanto on kaiken alku ja loppukin.

ne tukitarkastajat enää kirjoitti:

tekevät kun ei pelloilla kasva jurttiakaan enää. Työkkäriin vaan kaikki viljelijöistä tarkastajiin ja tehtaitten työväkeä myöten.

Mistä se sokeri nykyään tulee, Tanskasta. rahat menee pörssiyhtiöille ja työttömät senkun lisääntyy kun tehtaat suljetaan yrittäjistä kuljetus,varastointi jakelu tuotanto sinne vaan valtion kansalaispalkkaa nauttimaan.

Voidaan syödä jatkossa hyvällä omallatunnolla tanskan sokeria nam.

Tässä nähdään että alkutuotanto on kaiken alku ja loppukin.

Sehän on nyt sitä halpaa ulkomaista ruokaa, mitä täällä on koko ajan vaadittu.
Ne eivät muuten Tanskassa osaa tehdä pölysokeria. Siis se ei toimi koska on liian karkeaa (ai niin, eikun sehän on sitä laadukkaampaa ulkomaista, joten täytyyhän sen olla parempaa).

eu maksaa tehtaan lopettamisesta niin hyvän hinnan, että omistaja ostaa sillä euroopasta monta kertaa isomman tilalle, alueelta missä tuotantolle on paremmat edellytykset (verotus, ilmasto, kustannukset).

Maanviljelijän tuotantoon sijoittama pääoma on optio, jonka korkeastikoulutettu viljelijä realisoi huomattavalla voitolla. Kyseisen pääoman tuottaja voi klopaalissa maailmassa sijoittaa vaikka kannattavaan tuotantoon ja hyödyntää näin yritysmaailman oppeja hoitaessaan (ilman kirjanpidollista voittoa) vaivihkaa kertynyttä varallisuuttaan.

aku ankka kirjoitti:

eu maksaa tehtaan lopettamisesta niin hyvän hinnan, että omistaja ostaa sillä euroopasta monta kertaa isomman tilalle, alueelta missä tuotantolle on paremmat edellytykset (verotus, ilmasto, kustannukset).

Maanviljelijän tuotantoon sijoittama pääoma on optio, jonka korkeastikoulutettu viljelijä realisoi huomattavalla voitolla. Kyseisen pääoman tuottaja voi klopaalissa maailmassa sijoittaa vaikka kannattavaan tuotantoon ja hyödyntää näin yritysmaailman oppeja hoitaessaan (ilman kirjanpidollista voittoa) vaivihkaa kertynyttä varallisuuttaan.

miten realisoida kylvö- ja nostokoneet, ja tehtaiden laitteet hyvällä voitolla kun niillä ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä (muualla maailmassa sokeri tehdään sokeriruokosta, ei juurikkaasta kuten euroopassa)?

aku ankka kirjoitti:

eu maksaa tehtaan lopettamisesta niin hyvän hinnan, että omistaja ostaa sillä euroopasta monta kertaa isomman tilalle, alueelta missä tuotantolle on paremmat edellytykset (verotus, ilmasto, kustannukset).

Maanviljelijän tuotantoon sijoittama pääoma on optio, jonka korkeastikoulutettu viljelijä realisoi huomattavalla voitolla. Kyseisen pääoman tuottaja voi klopaalissa maailmassa sijoittaa vaikka kannattavaan tuotantoon ja hyödyntää näin yritysmaailman oppeja hoitaessaan (ilman kirjanpidollista voittoa) vaivihkaa kertynyttä varallisuuttaan.

Panee kyllä epäilemään Akun talous-tai muitakaan taitoja, jos kirjoituksissa TOISTUVASTI globalisaatio kääntyy klopalisaatioksi. Olisi muuten hauska tietää, millä talousopilla Aku saa myytyä Suomalaisten sokerinviljelijöiden koneistuksen maailmalle, jossa tuotanto perustuu aivan muunlaisille kasveille kuin Suomessa ja näin ollen koneistuskin on täysin erilainen.

aku ankka kirjoitti:

eu maksaa tehtaan lopettamisesta niin hyvän hinnan, että omistaja ostaa sillä euroopasta monta kertaa isomman tilalle, alueelta missä tuotantolle on paremmat edellytykset (verotus, ilmasto, kustannukset).

Maanviljelijän tuotantoon sijoittama pääoma on optio, jonka korkeastikoulutettu viljelijä realisoi huomattavalla voitolla. Kyseisen pääoman tuottaja voi klopaalissa maailmassa sijoittaa vaikka kannattavaan tuotantoon ja hyödyntää näin yritysmaailman oppeja hoitaessaan (ilman kirjanpidollista voittoa) vaivihkaa kertynyttä varallisuuttaan.

vastaa.Yrittämiseen liittyvät tietosi ovat hataria mistä lähtien heikosti menevällä alalla koneet on myyty suuria voittoja saamalla?

Metalliromun hinnalla tai sitten joku näppärä muuttaa ja rakentaa koneista muuhun käyttötarkoituseen sopivia.

ankka vaan kirjoitti:

vastaa.Yrittämiseen liittyvät tietosi ovat hataria mistä lähtien heikosti menevällä alalla koneet on myyty suuria voittoja saamalla?

Metalliromun hinnalla tai sitten joku näppärä muuttaa ja rakentaa koneista muuhun käyttötarkoituseen sopivia.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000018388337

klopaalitsaatiot kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000018388337

Jos leivästä alkaa olla pulaa, kuluttajat ovat valmiita maksamaan niistä enemmän. Toisaalta leivän hinnanousu johtaa useampia kuluttajia ostamaan korvausvaikutuksen takia esimerkiksi perunoita ruoaksi, ja toisaalta korkeammat leivän hinnat houkuttelevat lisää leipureita alalle. Hintajärjestelmän tarkoitus on siis toisaalta toimia kannustimena käyttämään voimavaroja eniten ihmisten arvostamiin tarkoituksiin, kun toisaalta sen tarkoitus on jo epistemologinen: välittää tietoa taloudellisen tuotannon paikallisista olosuhteista pitkienkin matkojen taakse. Hiilikaivoksen ehtyminen Kiinassa nostaa hiilen hintaa paikallisesti, joka nostaa läheisen ruuvitehtaan hintaa ja lopulta kuvastuu Eurooppalaiselle autovalmistajalle. Autovalmistaja yksinkertaisesti vertailee hintoja, mutta niihin on sisällytettynä koko tuotantoketjun alalta kustannukset ja niukkuudet. Hintamekanismin idea on siis toimia kyberneettisena palautejärjestelmänä.

kamurantti kirjoitti:

Panee kyllä epäilemään Akun talous-tai muitakaan taitoja, jos kirjoituksissa TOISTUVASTI globalisaatio kääntyy klopalisaatioksi. Olisi muuten hauska tietää, millä talousopilla Aku saa myytyä Suomalaisten sokerinviljelijöiden koneistuksen maailmalle, jossa tuotanto perustuu aivan muunlaisille kasveille kuin Suomessa ja näin ollen koneistuskin on täysin erilainen.

Aku Ankkaa,se hoitaa velkojaankin samalla tavalla kuin suomen valtio. Maksetaan vanhoja,ottamalla uutta.

ekonomin taidetta kirjoitti:

Jos leivästä alkaa olla pulaa, kuluttajat ovat valmiita maksamaan niistä enemmän. Toisaalta leivän hinnanousu johtaa useampia kuluttajia ostamaan korvausvaikutuksen takia esimerkiksi perunoita ruoaksi, ja toisaalta korkeammat leivän hinnat houkuttelevat lisää leipureita alalle. Hintajärjestelmän tarkoitus on siis toisaalta toimia kannustimena käyttämään voimavaroja eniten ihmisten arvostamiin tarkoituksiin, kun toisaalta sen tarkoitus on jo epistemologinen: välittää tietoa taloudellisen tuotannon paikallisista olosuhteista pitkienkin matkojen taakse. Hiilikaivoksen ehtyminen Kiinassa nostaa hiilen hintaa paikallisesti, joka nostaa läheisen ruuvitehtaan hintaa ja lopulta kuvastuu Eurooppalaiselle autovalmistajalle. Autovalmistaja yksinkertaisesti vertailee hintoja, mutta niihin on sisällytettynä koko tuotantoketjun alalta kustannukset ja niukkuudet. Hintamekanismin idea on siis toimia kyberneettisena palautejärjestelmänä.

aivan ja tämä toimii kumminkin päin. Kysyntä nostaa hintoja ja alasajo laskee hintoja, ainakin useissa tapauksissa ylituontantoa yms.

Mutta mitenkä tuo sinun hieno kirjoituksesi kaikkine hienoine sanoineen liittyy jurttitehtaan sulkemiseen ja siihen että urakoitsijat ja viljelijät myyvät ne käyttämättömät koneensa mainitsemallasi suurella voitolla, siitä oli kyse?

Jokainenhan nyt tietää jo että joku maailmalla odottamaton tai epävakaa tilanne näkyy hinnassa.

Tarkoittako tuo sinun kirjoituksesi sitä että kun Tanskasta ei saa enää tai saa huonosti mistään muualta maailmastakaan, niin siirrymme täällä Suomessa imeskelemään kallioimarteen juuria, niissä on vähän makeutta. ja jos suola loppuu niin voidaan laittaa suolaheinää keittoon.

Tästä taas pääsi siihen tilanteeseen että kriisin tullessa ne maat joilla ei ole omaa tuotantoa elävät omillaan.

.. että Salon sokeritehdas on ollut ainutlaatuinen isäntämiesten aikamiespoikien suojatyöpaikka, jonka loppuessa koko poppoo jää kortistoon?
Kortistoon päätymistä monen kohdalla pelättiin kun Wärtsilä pisti dieseltehtaansa nurin. Nyt melkein jokainen sieltä pois joutunut on jo uusissa hommissa.
Mitä siihen sen kummempaa tukea jakamaan.
Tästä sokerijupakasta on hyvä jokaisen suomalaisen viljelijän ottaa opikseen. Väkisin ylläpidetty tuotanto saatetaan tosissaan ajaa alas ihan vuoden-parin varoajalla.
Olen kyllä käsittänyt Paalinpyörittäjän tiedostaneen tämän asian mullihommissaan.

Herännyt kirjoitti:

.. että Salon sokeritehdas on ollut ainutlaatuinen isäntämiesten aikamiespoikien suojatyöpaikka, jonka loppuessa koko poppoo jää kortistoon?
Kortistoon päätymistä monen kohdalla pelättiin kun Wärtsilä pisti dieseltehtaansa nurin. Nyt melkein jokainen sieltä pois joutunut on jo uusissa hommissa.
Mitä siihen sen kummempaa tukea jakamaan.
Tästä sokerijupakasta on hyvä jokaisen suomalaisen viljelijän ottaa opikseen. Väkisin ylläpidetty tuotanto saatetaan tosissaan ajaa alas ihan vuoden-parin varoajalla.
Olen kyllä käsittänyt Paalinpyörittäjän tiedostaneen tämän asian mullihommissaan.

tehtaitten alasajoa onneksi Suomi harjoittaa tasapuolisesti koko maassa. huhtamäki,metsäteollisuus, kännykkäteollisuus mm.
Saadaan nekin suojatyöpaikat poistettua työllisyystilastoista. Onneksi yritykset ymmärtävät että kannattamaton tehdas ei tuota voittoa ja siirtävät vauhdilla tuotantoaan ulkomaille, Kiinaan,Viroon, Tsekkeihin, hyvä niin saadaan kannattavuus kuntoon.

tuottamattomien kirjoitti:

tehtaitten alasajoa onneksi Suomi harjoittaa tasapuolisesti koko maassa. huhtamäki,metsäteollisuus, kännykkäteollisuus mm.
Saadaan nekin suojatyöpaikat poistettua työllisyystilastoista. Onneksi yritykset ymmärtävät että kannattamaton tehdas ei tuota voittoa ja siirtävät vauhdilla tuotantoaan ulkomaille, Kiinaan,Viroon, Tsekkeihin, hyvä niin saadaan kannattavuus kuntoon.

Jos sijoitettua pääomaa ei saada tuottamaan maksimaalisesti, tapahtuu rationalisointia vääjäämättä. Kova tuotto on jokaisen maksumiehen ja -naisen etu. Sillä varmistetaan mm. eläkerahastojen menestyminen, suorista pääomasijoituksista nyt puhumattakaan. Reaalimaaiman tiedostaminen on myös ruohonjuurityöläisen etu. Muuten voi käydä kuten prosessiteollisuudessa, jossa on sukupolvien ajan totuttu siihen että jälkikasvulle löytyy hyväpalkkainen työpaikka vähällä koulunkäynnillä. Tämä köyhdyttää maan henkistä pääomaa. Ei tarvitse yrittää.
Jos niikseen tulee joskus olemaan, että lähes kaikki yksinkertainen teollisuustuotannollinen toiminta Suomesta on siirtynyt ulkomaille, voimme olla erittäin tyytyväisiä. Suomi on silloin siirtynyt oikeasti maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Sellaisten maitten kuten Sveitsi, Luxemburg jne.
Varsinainen, oikea high-tech -teollisuus tulee täällä kyllä säilymään. Täällä on siihen olemassa niin hyvät edellytykset: Kova koulutustaso ja, ihan oikeasti, matala palkkataso. Nyt en puhu ollenkaan mistään kännykänkasauksesta, vaan aidosta korkean teknologian tuotannosta. Sellaisista firmoista voin kertoa esimerkkeinä: Vaisala, Orion, Nautor, Biotie, Perkin-Elmer, GE, Valtra (!), Ponsse, Schering, Tellabs ym. Myös Nokia kuuluu tähän aivan ykkösenä vaikka kännyköitä tekeekin. Senkin kaikkein vaativin mallisto kootaan Suomessa ja simppelimmät mallit alihankkijoilla Kauko-Idässä ja muualla. Toki moni näistäkin on ulkomaisessa omistuksessa, mutta työllistävät kuitenkin suomalaisia asiansa hyvin hoitaneita työntekijöitä.
Edellämainittujen kaltaisten firmojen varassa on Suomen tulevaisuus. Se ei ole suojatyökeskuksiksi lueteltavien firmojan varassa, saati tukiaispohjaisen maatalouden varassa.

Herännyt kirjoitti:

Jos sijoitettua pääomaa ei saada tuottamaan maksimaalisesti, tapahtuu rationalisointia vääjäämättä. Kova tuotto on jokaisen maksumiehen ja -naisen etu. Sillä varmistetaan mm. eläkerahastojen menestyminen, suorista pääomasijoituksista nyt puhumattakaan. Reaalimaaiman tiedostaminen on myös ruohonjuurityöläisen etu. Muuten voi käydä kuten prosessiteollisuudessa, jossa on sukupolvien ajan totuttu siihen että jälkikasvulle löytyy hyväpalkkainen työpaikka vähällä koulunkäynnillä. Tämä köyhdyttää maan henkistä pääomaa. Ei tarvitse yrittää.
Jos niikseen tulee joskus olemaan, että lähes kaikki yksinkertainen teollisuustuotannollinen toiminta Suomesta on siirtynyt ulkomaille, voimme olla erittäin tyytyväisiä. Suomi on silloin siirtynyt oikeasti maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Sellaisten maitten kuten Sveitsi, Luxemburg jne.
Varsinainen, oikea high-tech -teollisuus tulee täällä kyllä säilymään. Täällä on siihen olemassa niin hyvät edellytykset: Kova koulutustaso ja, ihan oikeasti, matala palkkataso. Nyt en puhu ollenkaan mistään kännykänkasauksesta, vaan aidosta korkean teknologian tuotannosta. Sellaisista firmoista voin kertoa esimerkkeinä: Vaisala, Orion, Nautor, Biotie, Perkin-Elmer, GE, Valtra (!), Ponsse, Schering, Tellabs ym. Myös Nokia kuuluu tähän aivan ykkösenä vaikka kännyköitä tekeekin. Senkin kaikkein vaativin mallisto kootaan Suomessa ja simppelimmät mallit alihankkijoilla Kauko-Idässä ja muualla. Toki moni näistäkin on ulkomaisessa omistuksessa, mutta työllistävät kuitenkin suomalaisia asiansa hyvin hoitaneita työntekijöitä.
Edellämainittujen kaltaisten firmojen varassa on Suomen tulevaisuus. Se ei ole suojatyökeskuksiksi lueteltavien firmojan varassa, saati tukiaispohjaisen maatalouden varassa.

Ameriikkalaisomisteisen valtran suomessa pysyminen riippuu täysin suomen maataloudesta, ei venäjän viennin varaan täällä kannata tehdasta pitää, varsinkin kun tuotteessa ei ole kehumista.

Herännyt kirjoitti:

.. että Salon sokeritehdas on ollut ainutlaatuinen isäntämiesten aikamiespoikien suojatyöpaikka, jonka loppuessa koko poppoo jää kortistoon?
Kortistoon päätymistä monen kohdalla pelättiin kun Wärtsilä pisti dieseltehtaansa nurin. Nyt melkein jokainen sieltä pois joutunut on jo uusissa hommissa.
Mitä siihen sen kummempaa tukea jakamaan.
Tästä sokerijupakasta on hyvä jokaisen suomalaisen viljelijän ottaa opikseen. Väkisin ylläpidetty tuotanto saatetaan tosissaan ajaa alas ihan vuoden-parin varoajalla.
Olen kyllä käsittänyt Paalinpyörittäjän tiedostaneen tämän asian mullihommissaan.

"Kortistoon päätymistä monen kohdalla pelättiin kun Wärtsilä pisti dieseltehtaansa nurin. Nyt melkein jokainen sieltä pois joutunut on jo uusissa hommissa".
Joopa joo!Tarkka työttömänä olevien luku on yli 150,että silleen!