No nyt olen vihdoin saanut itseni säätämään nuo 3.0 V6 venttiilivälykset. Venttiilikopat on auki ja yritän saada lukemia, mutta taitaapa mennä uuden rakotulkin ostamiseksi kun tämä motonetin malli ei toimi kuin 0.05mm tarkkuudella, ja välykset on ilmoitettu tyyliin 0.225 - 0.250 pakoventtiileille. Mistähän tämän tarkempiakaan rakotulkkeja saa? Kovasti tuntuvat kireiltä kaikki välykset, eli pakopuolella ainakaan en saa 0.25mm rakotulkkia ollenkaan työnnettyä väliin. Kummallista, koska kyllä se kone raksutteli äänekkäästi. Ensimmäinen kysymys onkin, että meneekö nyt säädöt pieleen kun mittailen täällä -10 asteisessa ulkoilmassa? Vaikuttaako pakkanen välyksiin? Toiseksi, mihin suuntaan välykset alkavat kulumaan, olen kuullut kommentteja kumpaankin suuntaan, mutta tietääkö kukaan, pieneneekö vai isoneeko venttiilinvälykset ajettaessa?
-milano
-milano
Vastaukset 12
Vanhimmat
10 asteen pakkasessa viittii välyksiä mittailla :)
Olen aina säädellyt niin että esim tiukka 0,250 on ihan ok ja aina on toiminut. Säätö on tehtävä moottori kylmänä mutta alinta lämpötilaa en ole nähnyt missään ;O). Itse asiassa kylmässä pitäisi venttiilivälykset suurentua. Välykset pitäisi pienentyä ajettaessa.
Tuskinpa tarvitset uutta rakotulkkia. Välyksethän säädetään joka tapauksessa niin, että sopivan paksuinen liuska liikkuu nihkeästi venan ja keinun / nokan ja paininkupin välissä. Ranteessa tuppaa tulemaan toleranssia jo tuon 0.025 millin verran, ei sen "sopivan nihkeyden" määrittely niin täsmällistä ole. Väittäisin, että jos 0,20 mahtuu väliin sopivasti ja 0,25 tuntuu tiukalta niin (pako)venttiilin säätö on hyvä. Venat voisi ehkä säätää aavistuksen ohjearvoja tiukemmiksi, sillä vanhemmiten keinuihin tulee kuitenkin venttiilin kohdalle pienet kuopat, jotka aavistuksen sotkevat mittausarvoja.
Muistaakseni joku harrastaja väitti, että jos Alfan kaksventtiilikutonen ei yhtään raksuta, venat on säädetty liian tiukalle :)
Sinuna kyllä säätäisin ne venat lämpimässä tallissa, ei sillä säädöllä niin kiire luulisi olevan että pitää 10 asteen pakkasessa tapella. Varsinkin, kun ne arvot eivät ehkä enää pidä paikkaansa pakkasessa. Vaikea sanoa miten lämpölaajeneminen tai tässä tapauksessa -supistuminen vaikuttaa, mutta kyllä 30 asteen muutoksella säätöolosuhteissa voisi jo olla merkitystä.
Välyksien muuttumisesta, venttiilien ja seetien kulumisen seurauksena venttiilit noussevat ajan saatossa hiukan ylöspäin pienentäen välyksiä. Toisaalta nokista ja keinuista sekä paininkupeista katoaa pikku hiljaa materiaalia, jolloin välykset taas suurenevat.
Yhteisvaikutuksesta ei siis voi olla varma, mutta perstuntumalta veikkaisin välyksien ajan myötä lähinnä kasvavan. On kai harvinaisempaa, että venttiilit alkavat ajan myötä kantamaan, raksutusta alkaa kyllä usein kuulumaan. Tosin kantamista on pahempi mennä toteamaan korvakuulolta, joten tämän kokemuksen voi hyvin luokitella hevosmiesten tietotoimiston jutuiksi.
Tässä hissukseen naukkailen irish coffeeta, juottelen turhia vastuksia irti piirikortista ja kirjoittelen venttiilinsäädöstä, ja kun saan tekstin valmiiksi, on jo kaksi sälliä ehtinyt postaamaan ennen minua!
Fast ones eats hitaat.
Kiitoksia pikaisista vastauksista! Ei tosiaan tuo sää ole oikein säädölle optimaalinen mutta pakko nyt hoitaa homma loppuun kun on kerran aloitettu :) . Ja eiköhän se näillä eväillä onnistukin, oikeastaan näyttää siltä että kaikki välykset olisi suurin piirtein kohdallaan. No enpähän enää huolestu siitä raksuttelusta kun on nähty välykset omin silmin...
Olkaapa hyvät ;O). Itse asiassa imupuolen välykset säilyy oikeanlaisina pitkään, riittänee pelkkä tarkastus mutta pakopuolien venat on säädettävä/tarkistettava ohjekirjan mukaan. Lieneekö johtua tuosta paininkuppi venttilivarsi keinuvipu yhdistelmästä.
Muuten jos Alfainssit olisi kyselleet olisin voinuta antaa hyvän vinkin 24V koneelle. Muuten sama hammashihnaveto mutta ketju kopan sisällä pyörittämässä toista nokkaa (vrt. Audi). Miksiköhän eivät tehneet tällätavoin? Siinäpä kysymys?
Minun korvaani ei oikein kuulosta ihanteelliselta tuo hihna ketju-systeemi. Silloinhan autossa on sekä hihna joka pitää vaihtaa usein, että ketju joka on kallis tehdä ja raskas & äänekäs pyörittää ja vaatii ekstensiivistä voitelua. Lopputuloksena keskivertopainoinen ei kovin kierrosherkkä kone, joka on myös arka hajoamaan hihnan katketessa. Tämä on tietenkin kärjistettyä :), mutta ainoa hyvä puoli rakenteessa tuntuisi olevan se, että moottorin kehittäminen kaksinokkaisesta nelinokkaiseksi on (todennäköisesti) vaatinut pienempiä uudistuksia moottorin rakenteessa. Vai olenko aivan hakoteillä?
Tyylipuhdasta veekonetta etsiessä itse lähtisin hakemaan joko täysin ketjukonetta joka on klassinen, mekaanisesti legendaarinen ja hieman äänekäs (esim juuri alfan tai maseratin vanha V8 :), tai sitten pelkällä hinalla käyvää modernimpaa kompaktia veekonetta, jossa liikkuvien osien määrä ja kokonaismassa on mahdollisimman pieni (esim. Alfan 12V ja 24V V6 koneet).
se miksi alfa ei näin tehnyt voi johtua mm siitä,
että rasitus hihnan hampaille on kovempi, jos sama hihnapyörä vastaa kahdelle nokalle menevästä voimasta.
Joo hyviä vastuksia teiltä, kiitos. Sinäänsä aika mielenkiintoinen asia. Ajattelin myös tätä että hammashihnan hampaat rasittuisivat entisestään. Alfa 24V koneessa on kuulemma taipumusta siihen että taaimmainen nokka-akseli hyppää hampaan tai kaksi kun uudella hihnalla on ajettu n. 10.000km onneksi ei ole vakavampi juttu kun venttiilit eivät "vielä" osu mäntiin. Oli juuri netissä missä Audille "jossa on ko. nokka-akseli systeemi" oli käynyt köpelösti hampaat irti ja todella kallis remontti. Hihna oli antautunut ennen määräaikavaihtoa.
kunnon kisamalli. Nokkien ajoitus suoraan ratasvälityksellä. Käyttäneenkö alfa missään? Joissakin formulakoneissa muinoin? Saisi aika tarkan ajoituksen ja voisi olla kestävä. Mallin näkee ainaskin virittäjän käsikirjan (I-osa) kannessa olevasta bemarin turbomyllystä. Joskus V8-lehdessä tekivät "rottamoottoria" LS-6 tai 7:sta. Laittoivat jakosysteemiksi ratasmallin. Kone kävi suoraan kiihdytys käyttöön.
Yhdellä hammaspyörällä hihnalla on suunnilleen puolet enemmän rasitusta kuin kahdella.
Toisaalta miksei ketjua kokonaan...BMW palasi takaisin ketjuihin.
Se V8 si jutun kone meni kyllä ratasjakopäällä Pekka Leinon Picklefork Jetti veneeseen.....
Ratasjakopää on siitä huono että se rasitta paljon nokkia syystä että rattaat aiheuttaa värinöitä eikä vaimenna niitä...mm.ajoitus sekä sytytys kärsii.