Autotallissa ILP tulervaisuudessa, kuivattaako ilmaa lämmitettäessä?
Kuivattaako ILP lämmitettäessä?
JUSAE
46
4953
Vastaukset
- Muuan2
Jäähdyttävä peli kuivattaa ilmaa, ei lämmittävä.
- nomietippä
kyllähän tohon nyt pystyy jo maalaisjärjellä vastaamaan.
- mihinkään
nomietippä kirjoitti:
kyllähän tohon nyt pystyy jo maalaisjärjellä vastaamaan.
Siis absoluuttinen kosteus ei ILP:llä lämmitettäessä muutu mihinkään, eli se ei kuivata.
Tietenkin lämpötilan noustessa suhteellinen kosteus muuttuu, mutta se taas ei liity ILP:ppiin.
Eli se poistaa kosteutta vain silloin, kun sisäyksikön lämmönvaihdin on riittävästi sisäilmaa kylmempi ja kondensoi kosteutta.
- Snaut
Lämmityskäytössä ilp ei poista vesihöyryä autotallin ilmasta mutta koska se lämmittää ilman niin myös ilman suhteellinen kosteus laskee.
Lämmin ilma pystyy siis sisältämään enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma ja täten ilmaa lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus välttämättä laskee.
Eli kyllä kuivattaa! - ilmaa_silti_kuivaa
Ei se ilma siitä kuivu mihinkään sen enempää kun pattereilla lämittäessä.Kysyjä kuitenkin ihmetteli varmasti sitä kun ILP:eissä on erillinen kuivaus asento.Kuivaus tilassa se kuitenkin käytännössä on jäähdytyksellä puhallin sun muut asetukset vain ovat sellaiset että mahdollisimman paljon saataisiin vettä kundensoitumaan lamelleihin eikä jäähdytetä ilmaa.Elikkä ei kuivaa lämmitys asennossa.
- Snaut
Kyllä se kuivaa ilmaa lämmitysasennossaan aivan samoin kuin mikä tahansa sähkö- tai muu lämmitin. Ilman suhteellinen kosteus laskee vääjäämättömästi - ja tätä kutsutaan kuivaamiseksi.
- samanlainen
Snaut kirjoitti:
Kyllä se kuivaa ilmaa lämmitysasennossaan aivan samoin kuin mikä tahansa sähkö- tai muu lämmitin. Ilman suhteellinen kosteus laskee vääjäämättömästi - ja tätä kutsutaan kuivaamiseksi.
Joo kyllä se tallin syksyllä ja talvellakin mukavan kuivana pitää. Itselläni samanlainen viritys halpisilp:illä tehtynä.
Se on tietty totta, ettei se ilmasta vettä poista mutta suhteellinen kosteushan se ratkaiseva asia on. - sen nyt ottaa ??
samanlainen kirjoitti:
Joo kyllä se tallin syksyllä ja talvellakin mukavan kuivana pitää. Itselläni samanlainen viritys halpisilp:illä tehtynä.
Se on tietty totta, ettei se ilmasta vettä poista mutta suhteellinen kosteushan se ratkaiseva asia on.Niin ja kosteus härmistyy kylmille pinnoille. Että se hyöty siitä.
- Snaut
sen nyt ottaa ?? kirjoitti:
Niin ja kosteus härmistyy kylmille pinnoille. Että se hyöty siitä.
Ei se kosteus autotallissa sen enempää mihinkään pinnoille härmisty kun sisällä asunnossakaan. Tämä siis kun talli pidetään jatkuvasti lämpöisenä ilp:illä tai muulla lämmityksellä.
Tuo suhteellisen vs. absoluuttisen kosteuden käsite näkyy olevan aika monelle hieman epäselvää. - eräs näkemys
Snaut kirjoitti:
Ei se kosteus autotallissa sen enempää mihinkään pinnoille härmisty kun sisällä asunnossakaan. Tämä siis kun talli pidetään jatkuvasti lämpöisenä ilp:illä tai muulla lämmityksellä.
Tuo suhteellisen vs. absoluuttisen kosteuden käsite näkyy olevan aika monelle hieman epäselvää.Ilma kuivaa kun siitä poistuu/poistetaan kosteutta. Lämmittämällä se ei poistu, vaikka suhteellinen kosteus-% tietenkin pienenee.
- päinvastainen toimenpide
eräs näkemys kirjoitti:
Ilma kuivaa kun siitä poistuu/poistetaan kosteutta. Lämmittämällä se ei poistu, vaikka suhteellinen kosteus-% tietenkin pienenee.
kuivaamiselle on ilman kostuttaminen.
Ei kai edes Snaut voi väittää, että ilmaa kostutetaan kun sen lämpötilaa lasketaan vaikka samalla sen kosteus-% kasvaa.
Eli ilman lämmittäminen ei ole ilman kuivaamista vaan vain ilman lämmittämistä. - Snaut
päinvastainen toimenpide kirjoitti:
kuivaamiselle on ilman kostuttaminen.
Ei kai edes Snaut voi väittää, että ilmaa kostutetaan kun sen lämpötilaa lasketaan vaikka samalla sen kosteus-% kasvaa.
Eli ilman lämmittäminen ei ole ilman kuivaamista vaan vain ilman lämmittämistä.Jos ilman suhteellinen kosteus muuttuu esim. 60% -> 45% sen lämmittämisen myötä, niin kyllä ilmasta tällöin tulee kuivempaa eli se kuivuu.
Tutustukaa nyt hyvät ihmiset terminologiaan sen intämisenne sijasta. - terminologiaan!
Snaut kirjoitti:
Jos ilman suhteellinen kosteus muuttuu esim. 60% -> 45% sen lämmittämisen myötä, niin kyllä ilmasta tällöin tulee kuivempaa eli se kuivuu.
Tutustukaa nyt hyvät ihmiset terminologiaan sen intämisenne sijasta.Vastaavasti jos lämpötilaa muutetaan jäähdyttämällä siten, että RH muuttuu 45%->60%, niin ilmaa muka kostutetaan?
Ilmaan lisätään vettä kun sitä kostutetaan ja ilmasta poituu vettä kun sitä kuivataan, onko ylivoimainen asia?! - Snaut
terminologiaan! kirjoitti:
Vastaavasti jos lämpötilaa muutetaan jäähdyttämällä siten, että RH muuttuu 45%->60%, niin ilmaa muka kostutetaan?
Ilmaan lisätään vettä kun sitä kostutetaan ja ilmasta poituu vettä kun sitä kuivataan, onko ylivoimainen asia?!Eikö sinulla todellakaan mene kaaliisi, että ilman suhteellisen kosteuden noustessa, niin yleisesseä kielenkäytössä sanotaan, että siitä tulee kosteampaa ja vastaavasti RH:n laskiessa ilmasta tulee kuivempaa.
Ilmaa voidaan siis kuivata ja kosteuttaa myös muuttamatta sen sisältämän vesihöyryn määrää, eli sen absoluuttista kosteutta. - sählää
Snaut kirjoitti:
Eikö sinulla todellakaan mene kaaliisi, että ilman suhteellisen kosteuden noustessa, niin yleisesseä kielenkäytössä sanotaan, että siitä tulee kosteampaa ja vastaavasti RH:n laskiessa ilmasta tulee kuivempaa.
Ilmaa voidaan siis kuivata ja kosteuttaa myös muuttamatta sen sisältämän vesihöyryn määrää, eli sen absoluuttista kosteutta.Ilmaa ei kuivata tai kostuteta noin vaan silloin on kyseessä lämmittäminen tai jäähdyttäminen ja vain ne, vaikkakin suhteellinen kosteus muuttuu.
Tunge omaan kaaliisi, että kun ilmaa kostutetaan tai kuivataan sen absoluuttinen vesisisältö muuttuu! - Snaut
sählää kirjoitti:
Ilmaa ei kuivata tai kostuteta noin vaan silloin on kyseessä lämmittäminen tai jäähdyttäminen ja vain ne, vaikkakin suhteellinen kosteus muuttuu.
Tunge omaan kaaliisi, että kun ilmaa kostutetaan tai kuivataan sen absoluuttinen vesisisältö muuttuu!Tuohon ei voi muuta sanoa, kun yritä edes opetella peruskäsitteet vaikkapa jostakin opistotason alan oppikirjasta. Sen jälkeen voi ehkä keskustelua jatkaa järkevämmältä pohjalta.
- tosiasiat
Snaut kirjoitti:
Tuohon ei voi muuta sanoa, kun yritä edes opetella peruskäsitteet vaikkapa jostakin opistotason alan oppikirjasta. Sen jälkeen voi ehkä keskustelua jatkaa järkevämmältä pohjalta.
katso vaikka Roin yksinkertaista esitystä aiheesta.
- ilmaa_silti_kuivaa
Snaut kirjoitti:
Kyllä se kuivaa ilmaa lämmitysasennossaan aivan samoin kuin mikä tahansa sähkö- tai muu lämmitin. Ilman suhteellinen kosteus laskee vääjäämättömästi - ja tätä kutsutaan kuivaamiseksi.
Jos ilma ensin jäähdytetään ja siitä poistetaan kosteutta ja sitten lämmitetään niin sillon ilmaa kuivataan.Meneekö Snaut jakeluun.Ilmeisesti et jaksa lukea muiden vastauksia vaan jauhat samaa levyä suhteellisesta kosteudesta.Olet varmasti niin innostunut tiedosta että lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin kylmä ilma ettet enään jaksa lukea.
- kiusata Snautsia
ilmaa_silti_kuivaa kirjoitti:
Jos ilma ensin jäähdytetään ja siitä poistetaan kosteutta ja sitten lämmitetään niin sillon ilmaa kuivataan.Meneekö Snaut jakeluun.Ilmeisesti et jaksa lukea muiden vastauksia vaan jauhat samaa levyä suhteellisesta kosteudesta.Olet varmasti niin innostunut tiedosta että lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin kylmä ilma ettet enään jaksa lukea.
Snautser ei tiedä mikä on ix, mutta sillä on onneksi hieno kirja hyllyssä :-)
Omituista, että tässä viestiketjussa peruskäsitteet ovat noin epäselvät.
Ne, jotka ovat joskus nähneet ix-diagramnmin, varmaankin ovat selvillä siitä, että kun jostain pisteestä lähdetään
- alas, on kyseessä jäähdytys,
- ylös, lämmitys
- oikealle, kostutus
- vasemmalle, kuivaus
Tätä taustaa vasten Snautsin mielipiteet vaikuttavat diletantinomaisilta.
PS, odottelen edelleen vastausta äänitekniikkaa koskien ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000018519484- Snaut
Niin, jos tuntuu, että sinulla on tietämys puuttellista äänitekniikan saralta voin suositella vaikkapa sitä TKK:issa yleisesti käytettyä akustiikan oppikirjaa "The Science of Sound", Rossing, Moore, Wheeler. Vanhemmatkin painokset käynevät.
Snaut kirjoitti:
Niin, jos tuntuu, että sinulla on tietämys puuttellista äänitekniikan saralta voin suositella vaikkapa sitä TKK:issa yleisesti käytettyä akustiikan oppikirjaa "The Science of Sound", Rossing, Moore, Wheeler. Vanhemmatkin painokset käynevät.
ole puutteita, joten voisitko vastata itse asiaan.
- Snaut
R_oi kirjoitti:
ole puutteita, joten voisitko vastata itse asiaan.
Tuossahan annoin sinulle jo lähdeviittauksen. En viitsi tämäntapaisella "yleispalstalla" alkaa eräiden tapaan brassailemaan alan ammattiterminologialla. Suurinta osaa lukijakuntaa se ei palvele yhtikäs mitään.
Snaut kirjoitti:
Tuossahan annoin sinulle jo lähdeviittauksen. En viitsi tämäntapaisella "yleispalstalla" alkaa eräiden tapaan brassailemaan alan ammattiterminologialla. Suurinta osaa lukijakuntaa se ei palvele yhtikäs mitään.
"lähdeviittaus" alan oppikirjaan osoittaa lähinnä, että olet puhunut asiasta, josta et itse tiedä. Vastaa vain reilusti itse asiaan äläkä kiemurtele.
- Snaut
R_oi kirjoitti:
"lähdeviittaus" alan oppikirjaan osoittaa lähinnä, että olet puhunut asiasta, josta et itse tiedä. Vastaa vain reilusti itse asiaan äläkä kiemurtele.
Luepa mitä aikaisemmin sanoin palstan luonteesta ja tuosta sinun ammattiterminologialla brassailusta.
No, kieltämättä siitä on jo jonkin aikaa kun aktiivisemmin akustiikan kanssa olin tekemisessä, mutta tuossa hyllyssäni lojuu esim. ensimmäinen painos kyseisestä teoksesta (nyt taidetaan olla neljännessä) ja uskallan väittää, että kyllä tietoni alalta vielä ovat ihan käypää DI-tasoa. Snaut kirjoitti:
Luepa mitä aikaisemmin sanoin palstan luonteesta ja tuosta sinun ammattiterminologialla brassailusta.
No, kieltämättä siitä on jo jonkin aikaa kun aktiivisemmin akustiikan kanssa olin tekemisessä, mutta tuossa hyllyssäni lojuu esim. ensimmäinen painos kyseisestä teoksesta (nyt taidetaan olla neljännessä) ja uskallan väittää, että kyllä tietoni alalta vielä ovat ihan käypää DI-tasoa.Ei nyt DI-tasosta ja varsinkaan sen puutteesta ole kysymys.
Kun totesin, että suotimissa, mittaustavassa ym. ei ole teknistä epäselvyyttä kuten nimim. Snaut väittää, totesit edelleen, että on.
Kerro nyt mitä on epäselvyyttä. äläkä venkoile!- Snaut
R_oi kirjoitti:
Ei nyt DI-tasosta ja varsinkaan sen puutteesta ole kysymys.
Kun totesin, että suotimissa, mittaustavassa ym. ei ole teknistä epäselvyyttä kuten nimim. Snaut väittää, totesit edelleen, että on.
Kerro nyt mitä on epäselvyyttä. äläkä venkoile!Niin, onko?
- Snaut
R_oi kirjoitti:
Oletkin pelkkä huulenheittäjä.
Voinet siirtyä huuhaa-osastolle.Sinulla se selityksiä riittää! Mutta en kuitenkaan taida tehdä sinulle seuraa kyseisellä osastolla.
Snaut kirjoitti:
Sinulla se selityksiä riittää! Mutta en kuitenkaan taida tehdä sinulle seuraa kyseisellä osastolla.
Selittelijä olet sinä Snaut, joka et vastaa yksinkertaiseen kysymykseen. Ei Alpon eikä tyttärensä Eija Halmeen Rakennusakustiikan peruskurssi samoin kuin kirja hyllyssäsi anna vastausta kysymykseeni, joten ymmärrän että jouduit nolosti kiemurtelulinjalle asiallisen vastaamisen sijaan.
Tämän viestiketjun perusteella Snaut et ole myöskään ilmanvaihtoalan miehiä, sillä kukaan asiantuntija ei puhu ilman kuivaamisesta sitä pelkästään lämmitettäessa.- Snaut
R_oi kirjoitti:
Selittelijä olet sinä Snaut, joka et vastaa yksinkertaiseen kysymykseen. Ei Alpon eikä tyttärensä Eija Halmeen Rakennusakustiikan peruskurssi samoin kuin kirja hyllyssäsi anna vastausta kysymykseeni, joten ymmärrän että jouduit nolosti kiemurtelulinjalle asiallisen vastaamisen sijaan.
Tämän viestiketjun perusteella Snaut et ole myöskään ilmanvaihtoalan miehiä, sillä kukaan asiantuntija ei puhu ilman kuivaamisesta sitä pelkästään lämmitettäessa.No, en tietenkään oikeasti.
Vaan kehoitampa nyt vain tuota nimimerkkiä Roi:ta ennen tätä silmitöntä päätään aukoamistaan ja huuhatietojen levittelemistään hankkimaan hieman lisää tietoa, vaikkapa nyt jostakin aikuiskoulutusputkesta. Tämä ihan siltä varalta josko se oppi paksumpaankin kalloon joskus tarttuisi! Snaut kirjoitti:
No, en tietenkään oikeasti.
Vaan kehoitampa nyt vain tuota nimimerkkiä Roi:ta ennen tätä silmitöntä päätään aukoamistaan ja huuhatietojen levittelemistään hankkimaan hieman lisää tietoa, vaikkapa nyt jostakin aikuiskoulutusputkesta. Tämä ihan siltä varalta josko se oppi paksumpaankin kalloon joskus tarttuisi!ystävällisesti esittää yhdenkin huuhaa-tiedon, jota muka olisin levittänyt tai vaikene iäksi, kuten sanonta kuuluu.
PS Ymmärrän alemmuudentunteesi ja ahdistuksesi.
- Drummer
Maalaisjärkeä kannattaa käyttää. Kosteus ei poistu tilasta, ellei sitä fysikaalisesti viedä ulos. Eli lämmityskäytössä se ei kuivata. Sitä varten on omat ilmastointilaitteensa. Tämän luulisi olevan kyllä aika selvää. Asiaa on turhaa sotkea terminologialla.
- sentään
onko talvella ilma kuivempi kuin kesällä??? jäähdyttäessä ilmasta "puristetaan" vettä joka poistuu huone ilmasta kondensio putkea pitkin ulos/kylpyhuoneen viemäriin. kosteusprosentin laskeminen vaikuttaa huomattavasti enemmän lämpötilan lämmön tuntumiseen kuin lämpöasteitten lasku.
kele!!!!
lämmitys poistaa toki kosteutta mutta eri muodossa, ei kylläkään ilmasta. muutenhan se kondensoituisi!!!
tana!!! - tämä on?
sentään kirjoitti:
onko talvella ilma kuivempi kuin kesällä??? jäähdyttäessä ilmasta "puristetaan" vettä joka poistuu huone ilmasta kondensio putkea pitkin ulos/kylpyhuoneen viemäriin. kosteusprosentin laskeminen vaikuttaa huomattavasti enemmän lämpötilan lämmön tuntumiseen kuin lämpöasteitten lasku.
kele!!!!
lämmitys poistaa toki kosteutta mutta eri muodossa, ei kylläkään ilmasta. muutenhan se kondensoituisi!!!
tana!!!Ilma on talvella kuivempaa sisällä kuin kesällä, ja ulkona kosteampaa, mutta vain suhteellisesti. Miten se tähän liittyy?
Jos ilman suhteellinen kosteusprosentti lasketaan 60% -> 30% etkä tee työtä, joka hikoiluttaa, et huomaa mitään. Jos sen sijaan alennat huonelämpötilaa 3 astetta huomaat sen varmasti.
Kumpi nyt vaikuttaakaan enemmän? - jjjjjjjjjj
tämä on? kirjoitti:
Ilma on talvella kuivempaa sisällä kuin kesällä, ja ulkona kosteampaa, mutta vain suhteellisesti. Miten se tähän liittyy?
Jos ilman suhteellinen kosteusprosentti lasketaan 60% -> 30% etkä tee työtä, joka hikoiluttaa, et huomaa mitään. Jos sen sijaan alennat huonelämpötilaa 3 astetta huomaat sen varmasti.
Kumpi nyt vaikuttaakaan enemmän?jos huonelämpötila on vaikka 25c ja laitat ilmastointi laitteen päälle vaikka 26c niin varmasti
tuntuu viileämmältä kun ilmasta poistetaan kosteutta. - mutta mutta
jjjjjjjjjj kirjoitti:
jos huonelämpötila on vaikka 25c ja laitat ilmastointi laitteen päälle vaikka 26c niin varmasti
tuntuu viileämmältä kun ilmasta poistetaan kosteutta.se johtuu siitä, että ilma ensin jäähtyy
- Snaut
Eli, väännetään nyt ihan lankaa (myös trolli Roivalle vai mikä lie):
Siis oletetaan nyt sellainen syksyisen kostea autotalli, missä lämpötila on luokkaa 10 astetta ja täten suhteellinen kosteuskin hyvinkin jotakin 70-80%.
No, tuota tallia kun nyt lämmitetään vaikkapa 20 asteeseen esim. ilmalämpöpumpulla tai vaikkapa sähkölämmittimellä ja vieläpä ilmanvaihtoon puuttumatta, niin tallin suhteellinen kosteus laskee johonkin 38-43%. Tämä arvo tuntuu jo paljon miellyttävämmältä sekä isännän että varmaankin myös hänen autonsa kannalta.
Suhteellinen kosteus on siis fysiologinen mittari (siis lähinnä elolliselle luonnolle sovellettava). Eli jos kosteus vaikkapa muuttuu 80% -> 40%, niin ihminen kokee ilman huomattavastikin kuivuneen ja samoin kokee asiain tilan myös esim. homeitiö!
No, ei asia ihan noin yksinkertainen sentään ole. Siis lämpötila-alue millä suhteellinen kosteus muuttuu vaikuttaa myös tuntemuksiin ja ihan fysiologisiin vaikutuksiinkin. Tämän lisäksi vielä asiaa sekoittavat ilmanvaihto, ilmanpaine sekä suora auringon säteily.- ilmaa_kuivaa
Alkuperäinen kysymys oli että kuivaako ILP
lämmitystilassa ilmaa. Ja siihen vastaus on että EI
Lue ensimmäinen viesti uudelleen ja jos et muuten sitä ymmärrä niin väännä se itsellesi vaikka rautalangasta jos muuten ei mene jakeluun :-) ei "siis" ole fysiologinen mittari vaan fysikaalinen suure.
Ilmalle on aivan sama mitä ihminen tai itiö kokee, kun ilmaa lämmitetään.- Snaut
R_oi kirjoitti:
ei "siis" ole fysiologinen mittari vaan fysikaalinen suure.
Ilmalle on aivan sama mitä ihminen tai itiö kokee, kun ilmaa lämmitetään.Mittasuure "suhteellinen kosteus" kehitettiin aikoinaan nimenomaan sen takia, että saataisin paremmin fysiologiaan niin ihmisten kuin muunkin elolliseen luontoon istuva suure käyttöön sen absoluttisen kosteuden lisäksi.
Esim. mikrobien kasvu seuraa huomattavasti paremmin mittaria "suhteellinen kosteus" kuin "absoluuttinen kosteus" ja sama pätee ihmisen kosteustuntemukseen. Tämä voit tarkistaa vaikkapa keneltä tahansa mikrobiologilta tai lääkäriltä. - Snaut
ilmaa_kuivaa kirjoitti:
Alkuperäinen kysymys oli että kuivaako ILP
lämmitystilassa ilmaa. Ja siihen vastaus on että EI
Lue ensimmäinen viesti uudelleen ja jos et muuten sitä ymmärrä niin väännä se itsellesi vaikka rautalangasta jos muuten ei mene jakeluun :-)Jos kysytään kuivaako ilp lämmitystilassaan ilmaa niin vastaus on, että se laskee ilman suhteellista kosteutta kuten mikä tahansa lämmitin. Tämä asiantila koetaan yleiskielessä kuivaamiseksi. Ja siihen on ihan hyvät perustelut tuon "suhteellinen kosteus" mittarin fysiologisesta taustasta johtuen.
Siis ihminen siinä kuin mikrobitkin kokevat ilman sitä kuivemmaksi mitä pienempi sen suhteellinen kosteus on. Tämä siis riippumatta ilman absoluuttisesta kosteudesta, eli sen vesihöyrymäärästä. Snaut kirjoitti:
Mittasuure "suhteellinen kosteus" kehitettiin aikoinaan nimenomaan sen takia, että saataisin paremmin fysiologiaan niin ihmisten kuin muunkin elolliseen luontoon istuva suure käyttöön sen absoluttisen kosteuden lisäksi.
Esim. mikrobien kasvu seuraa huomattavasti paremmin mittaria "suhteellinen kosteus" kuin "absoluuttinen kosteus" ja sama pätee ihmisen kosteustuntemukseen. Tämä voit tarkistaa vaikkapa keneltä tahansa mikrobiologilta tai lääkäriltä.Suhteellinen kosteus on vesihöyryn vallitsevan paineen suhde kyllästyspaineeseen eli toisin sanoen ilmassa olevan vesihöyryn määrän suhde siihen määrään, joka siinä voisi olla.
Ja tuo oli faktaa eikä siihen tarvita lääkäreitä tai mikrobiologeja.- verrataan
Snaut kirjoitti:
Jos kysytään kuivaako ilp lämmitystilassaan ilmaa niin vastaus on, että se laskee ilman suhteellista kosteutta kuten mikä tahansa lämmitin. Tämä asiantila koetaan yleiskielessä kuivaamiseksi. Ja siihen on ihan hyvät perustelut tuon "suhteellinen kosteus" mittarin fysiologisesta taustasta johtuen.
Siis ihminen siinä kuin mikrobitkin kokevat ilman sitä kuivemmaksi mitä pienempi sen suhteellinen kosteus on. Tämä siis riippumatta ilman absoluuttisesta kosteudesta, eli sen vesihöyrymäärästä.Jos verrataan tavallista sähkölämmitintä ja ILP:ppiä, niin ei se ILP kuivata sen enenpää. Kysyjähän ei kysynyt sitä, kuivaako ilma, jos sitä lämmitetään, vaan kuivattaako ILP. Silloin kysymykseen sisältyy ajatus jostain nimenomaan ILP:h liittyvästä ominaisuudesta. Voihan olla, että kysyjä tuo vakiolämpöiseen talliin märän auton ja on kiinnostunut tietämään, poistaako ILP tallista kosteutta. Ja sitähän se ei tee.
- Snaut
R_oi kirjoitti:
Suhteellinen kosteus on vesihöyryn vallitsevan paineen suhde kyllästyspaineeseen eli toisin sanoen ilmassa olevan vesihöyryn määrän suhde siihen määrään, joka siinä voisi olla.
Ja tuo oli faktaa eikä siihen tarvita lääkäreitä tai mikrobiologeja.Hohhohhoijaaa..
Tottakai tuo on se määritelmä, mutta kuka hiemankin tieteen historiaa tuntee tietää kyllä taustalla olleet tarpeet tälle mittasuurelle. Ensimmäisenä suureen otti käyttöön DaVinci ja nimenomaan fysiologisista lähtökohdista (hänen määritelmänsä RH:lle oli toki aivan eri kuin nykyinen). Käsite kehittyi sitten eteenpäin noin 200 vuotta DaVincin ajoista lähtien mm. lääkäri (ja paljon muutakin) Francesco Follin toimesta. Snaut kirjoitti:
Hohhohhoijaaa..
Tottakai tuo on se määritelmä, mutta kuka hiemankin tieteen historiaa tuntee tietää kyllä taustalla olleet tarpeet tälle mittasuurelle. Ensimmäisenä suureen otti käyttöön DaVinci ja nimenomaan fysiologisista lähtökohdista (hänen määritelmänsä RH:lle oli toki aivan eri kuin nykyinen). Käsite kehittyi sitten eteenpäin noin 200 vuotta DaVincin ajoista lähtien mm. lääkäri (ja paljon muutakin) Francesco Follin toimesta.määritelmä on, että kun ilmaa kuivataan siitä poistetaan vettä. Kun asiat on määritelty, on helpompi keskustella, paitsi tietenkin jos toinen ei ymmärrä määritelmiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan844333Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan313222- 1712601
- 142026
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281492Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631376Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj131160- 741009
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää38960Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13872