Muitakin kuin perinteiset mooseksen kuudes ja seitsemäs kirja. Onko tietoa ja mahdollista saatavuutta?
ps. suomeksikin olen kirjaston hämärissä tiloissa törmännyt suomenkielisiin käännöksiin mooseksen kuudennesta ja seitsemännestä kirjasta. Hieman olivat koin syömiä, mutta mitä voi odottaa 1850-luvun versiosta.
ps. suomeksikin olen kirjaston hämärissä tiloissa törmännyt suomenkielisiin käännöksiin mooseksen kuudennesta ja seitsemännestä kirjasta. Hieman olivat koin syömiä, mutta mitä voi odottaa 1850-luvun versiosta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.nic.fi/~jhakwe/okkultti/kirjasto.htm
Harry Potterit!
Etsippä käsiisi Peter Siitoimen kirjoittamat kirjat
Musta-Magia osa 1 ja osa 2.
Kirjaston monihaulla pitäisi löytyä ainakin yksittäis
kappaleita.
Pekka Siitoin
Timo Pekka Olavi Siitoin (s. 20. toukokuuta 1944, Varkaus, k. 8. joulukuuta 2003, Naantali) oli naantalilainen uusnatsi.
Pekka Siitoin syntyi 20.5.1944 Varkaudessa. Hänen biologinen äitinsä toimi tuolloin saksalaisen sotilassairaalan emäntänä Mikkelissä. Heti pojan syntymän jälkeen äiti antoi pojan pois, ja kolmen viikon ikäisenä Pekka muutti kasvattivanhempiensa mukana Loimaalle, jossa hän vietti elämänsä 15 ensimmäistä vuotta. Siitoin itse mielellään esitteli äitinsä "saksalaisen upseeri-isänsä huorana". Myöhemmin artikkelissa mainitun tuhopoltto-oikeudenkäynnin yhteydessä poliisiviranomaisten suorittamissa tutkimuksissa tämä paljastui kuitenkin Siitoimen itsensä sepittämäksi.
15-vuotiaana Siitoin muutti vanhempiensa mukana Turkuun, jossa hän pätkätöiden jälkeen pääsi opiskelemaan kauppakouluun. Asepalveluksensa Siitoin suoritti Niinisalon mittauspatteristossa. Tämän jälkeen Siitoin perusti valokuvastudion, jota pyöritettiin aluksi vanhempien olohuoneesta käsin ja menestyikin kohtuullisesti. Myöhemmin Siitoin laajensi studioaan, aloitti elokuvauksen sekä avasi alan myymälän. Elokuvaosasto Siitoin Filmi Oy teki pääasiassa mainos- ja matkailufilmejä, mutta myös muutaman pienellä budjetilla filmatun pornoelokuvan. Myöhemmin Siitoin Filmi Oy kustansi okkultistista ja poliittista kirjallisuutta, joista Siitoin itse on kirjoittanut suurimman osan. Siitoin käytti mm. salanimiä Peter Siitoin, Jonathan Sedd, Hesiodos Foinix, Peter von Welthein ja Cassius Maximanus.
Nuoruudessaan Pekka Siitoin opiskeli myös Suomen Teatterikoulussa ja oli Suomen tunnetuimman selvänäkijän, Aino Kassisen, opetuslapsi vuosina 1971-74. Oppilasajan jälkeen Siitoin oli edennyt niin korkealle tasolle, että kykeni opettamaan muita ja perustikin tuolloin okkultistisen Turun Hengentieteen Seuran. Kassinen perehdytti Siitoin myös satanismiin, jota Siitoin on sanonut harjoittaneensa siitä lähtien.
Poliittisen vaikuttamisen Siitoin aloitti Suomen Maaseudun Puolueen riveissä 1970-luvun alussa, jossa kohosikin kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi. SMP:n hajoamisen ja Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen perustamisen jälkeen Siitoin jäi pois toiminnasta, ryhtyi kansallissosialistiksi ja perusti useita järjestöjä, kuten Isänmaallinen Kansanrintama (IKR). Siitoin piti itseään Suomen kansallissosialistisen liikkeen valtakunnanjohtajana ja sai enimmillään muutamia kymmeniä kannattajia.
Siitoin tuomittiin vuonna 1977 viideksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen yllytyksestä kommunistista Tiedonantaja-lehteä painaneen kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon ja Pariisin rauhansopimuksessa kielletyn järjestön perustamisesta. Siitoin oli jo aikaisemmin tuomittu sakkoihin törkeästä eläinrääkkäyksestä ja ilkivallasta Turun synagogaa vastaan. Sisäasiainministeriö lakkautti neljä hänen perustamaansa järjestöä 4. marraskuuta 1977 uusfasistisina ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisina.
Siitoin herätti ristiriitaisia tuntemuksia elämänsä aikana. Useimpien mielestä hän oli varsinkin loppuaikoinaan lähinnä koominen hahmo. Viimeisen oikeusjutun syyte koski kiljun valmistusta. Siitoin säilytti kuitenkin pienen uskollisen kannattajakunnan loppuun asti. Monet uusnatsit epäilivät hänen vahingoittavan liikkeen uskottavuutta farssimaisiakin muotoja saaneella toiminnallaan, eikä Siitoin edelleenkään ole suosittu puheenaihe heidän keskuudessaan.
Siitoin esiintyy Arjalaisen Germaaniveljeskunnan (nyk. Suomi - Isänmaa) puheenjohtajan Väinö Kuisman kanssa 1990-luvun alussa tehdyllä "Sieg Hail Suomi" -dokumentilla, jonka on ohjannut Nina Stenros. Dokumentti käsittelee pääasiassa Arjalaisen Germaaniveljeskunnan toimintaa sekä Kansallisen Liittoneuvoston perustamista.
Siitoin kuoli syöpään vuonna 2003.