Moi!
Oon vuosia ollut himorunkkari. Nyt tuli mitta täyteen. Päätin vaan olla runkkaamatta. Nyt on mennyt kolme kuukautta. Ekan 2 vko tuska vaan paheni. Mutta kuukauden jälkeen himot lähti. Ja nyt ei vaivaa enää ollenkaan!
Näin se vaan on. Nistin on vaan parasta pistää poikki kestää ja sitten tottuukin siihen että elämää voi olla ilman riippuvuuksia.
- Klonkutin
Huumeet, Kahvin, Tupakan ja Viinan olen lopettanut aikaisemmin samoja konsteja käyttäen. Turhaa kitua siinä että lopetan, otan vähän, en ota, no otan sittenkin. Sitten taas kiukuttaa että sortui ja vannoo ettei enää koskaan. Kuitenkin taas sortuu. Kun päättää kerran tosissaan että lopettaa. On koko ongelmasta päästy eroon kuukaudessa vaikka sitä ennen on vuosia tuskaillut tilanteen kanssa.
Pahimmaksi huumeeksi omalta osaltani koin kyllä Kofeiinin. Siitä yritin yli viisi vuotta eroon ennen kuin riittävä motivaatio löytyi. Sekä koko tuon ajan kärsin merkittävästi siitä. Terveydellisesti, henkisesti jne. Eli kyseessä oli riippuvuus jos kirjaimellisesti kärsii jatkuvasti. Vatsa aina sekaisin, päätä särkee, ei saa nukutuksi, aina väsynyt ja vihainen... Ja silti aina vaan lisää kamaa (Kahvia) joka aamu. Jatkuvaa ahdistusta, sydän ongelmia jne.
Oon vuosia ollut himorunkkari. Nyt tuli mitta täyteen. Päätin vaan olla runkkaamatta. Nyt on mennyt kolme kuukautta. Ekan 2 vko tuska vaan paheni. Mutta kuukauden jälkeen himot lähti. Ja nyt ei vaivaa enää ollenkaan!
Näin se vaan on. Nistin on vaan parasta pistää poikki kestää ja sitten tottuukin siihen että elämää voi olla ilman riippuvuuksia.
- Klonkutin
Huumeet, Kahvin, Tupakan ja Viinan olen lopettanut aikaisemmin samoja konsteja käyttäen. Turhaa kitua siinä että lopetan, otan vähän, en ota, no otan sittenkin. Sitten taas kiukuttaa että sortui ja vannoo ettei enää koskaan. Kuitenkin taas sortuu. Kun päättää kerran tosissaan että lopettaa. On koko ongelmasta päästy eroon kuukaudessa vaikka sitä ennen on vuosia tuskaillut tilanteen kanssa.
Pahimmaksi huumeeksi omalta osaltani koin kyllä Kofeiinin. Siitä yritin yli viisi vuotta eroon ennen kuin riittävä motivaatio löytyi. Sekä koko tuon ajan kärsin merkittävästi siitä. Terveydellisesti, henkisesti jne. Eli kyseessä oli riippuvuus jos kirjaimellisesti kärsii jatkuvasti. Vatsa aina sekaisin, päätä särkee, ei saa nukutuksi, aina väsynyt ja vihainen... Ja silti aina vaan lisää kamaa (Kahvia) joka aamu. Jatkuvaa ahdistusta, sydän ongelmia jne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi päihteistä (ja runkkaamisesta) ei voisi nauttia siten että tietää rajansa eikä siksi yritäkään lähestyä sitä minkä tietää olevan liikaa, päinvastoin "tänäänkin voin passata" ja sitten joskus taas käyttää.
Itse en tunne pätkääkään morkkista yhdestäkään kerrasta kun olen käyttänyt jotain huumetta. Minulla ei ole pelkoa siitä että olisin narkomaani tai jäisin riippuvaiseksi tai että käyttöni aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa koska valintani on kohtuukäyttö ei-riskillisin annoksin kohtuukäytön ehdoilla.
Elämäni jokainen huumekokemus on ollut erittäin hyvä ja positiivinen kokemus vailla pelkoa ja huolta tai oman identiteetin tai itsetunnon kyseenalaistuksia.
Elämä on tarkoitettu sarjaksi hyviä kokemuksia kaikissa asioissa. Itsensä ahdistaminen nurkkaan - etenkin jos tuntee riskit - on suunnatonta välinpitämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Samoin on se ettei elä ja valitse kokea kokemisen arvoisia asioita ja nauttia niiden hedelmistä.
Että pahin huume oli kofeiini. Ei hän väittänyt missään muista päihteistä olleen niin merkittävää haittaa.
Minä kun olen runkannut vasta vuoden päivät, niin miten sinun himorunkkaajan kävi?
Kasvaako siitä tosiaan karvoja kämmeniin, näkökyky heikkenee, ja selkäydin alkaa mätänemään? Miten sulla jalat pelaa, jos selkäytimesi mädäntyi?