Ole kiltti, nöyrä, alistu aina muiden tahtoon. Pidä suusi kiinni ja ole nurkassa kyyhöttävä pieni arka jänis. Tämä on minun elämääni. Aina kun yritän pyristellä pois ja saada omaa vapautta niin se riistetään minulta. Olen taas sama nurkossa kyyhöttävä jänis. Taon nyrkkejäni seinään mutta se ei auta. En pääse pois tästä noidankehästä. Ajattelen että nyt lähden muttá aina tapahtuu jotain odottamatonta mikä saa minut jäämään tänne onnettomaan olotilaani-ikuisen yksinäisyyden vangiksi. Ole kiltti ja tottele muita, älä sano mielipiteitäsi, ole kiltti tyttö ja istu hiljaa, ole kiltti tyttö ja kuuntele, ole kiltti tyttö ja istu hiljaa niin silloin sinusta pidetään. Tiedän että on viimeiset hetket aloittaa alusta, on viimeiset hetket lähteä pois ja muuttaa elämää, on viimeiset hetket, koska kohta olen liian vanha. Jos en tänään lähde niin jään tänne ikuisen yksinäisyyden vankilaan. Viiimeinen hetki lähteä, mutta auttaako sekään. Minut on tuomittu vuosien yksinäisyyteen, minut on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen, minut on luotu kuolemaan yksin, minut on luotu istumaan hiljaa ja olemaan muiden paskankaatosäkkinä.
Minulla oli autoritäärinen kasvatus ja tunsin vasta 25-vuotiaana että Ahaa, minulla onkin oikeus omaan elämään, tunsin ensikertaa itseni vapaaksi kun äitini kuoli. Mutta tunnen taas että minulta viedään se vähäinen vapaus, joka minulla oli, se riistetään ja minut ajetaan taas nurkkaan. Ole hiljaa ja istu nurkassa, vastaa vaan kun kysytään. Ole hiljaa ja istu nurkassa. Älä tee sitä, älä tee tätä...sanat kaikuvat korvissani, pidä suusi kiinni ja ole hiljaa nurkassasi. Ole nurkkaan ajettu pieni eläin.
Ikuinen yksinäisyyden vankila, minut on luotu elämään kuin nurkkaan ajettu eläin. Aina yksin, aina yksin, ikuisessa noidankehässä. Inhoan työpaikan johtajaa, hän on kuin äitini joka lateli käskyjään ja kieltojaan.
Minulla oli autoritäärinen kasvatus ja tunsin vasta 25-vuotiaana että Ahaa, minulla onkin oikeus omaan elämään, tunsin ensikertaa itseni vapaaksi kun äitini kuoli. Mutta tunnen taas että minulta viedään se vähäinen vapaus, joka minulla oli, se riistetään ja minut ajetaan taas nurkkaan. Ole hiljaa ja istu nurkassa, vastaa vaan kun kysytään. Ole hiljaa ja istu nurkassa. Älä tee sitä, älä tee tätä...sanat kaikuvat korvissani, pidä suusi kiinni ja ole hiljaa nurkassasi. Ole nurkkaan ajettu pieni eläin.
Ikuinen yksinäisyyden vankila, minut on luotu elämään kuin nurkkaan ajettu eläin. Aina yksin, aina yksin, ikuisessa noidankehässä. Inhoan työpaikan johtajaa, hän on kuin äitini joka lateli käskyjään ja kieltojaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tutulta kuulostaa. vapaus on ollut minunkin elämässäni yksi kynnystekijä, ja tulee aina olemaan keskeisellä sijalla kasvaessani ihmiseksi. pidän sitä tärkeimpänä tavoitteena elämässä vaikkei se ole kokonaan saavutettavissa koskaan, vain vapaudessa olen onnellinen.
oma kasvatukseni ei ole autoritaarinen, näennäisesti lähempänä "vapaata" joskin olin aina sävyisä ja kiltti lapsi enkä kuulemma tarvinnut sen kummempaa. kuitenkin vierellä oli ihminen, jonka on hyvin vaikea hyväksyä eriäviä mielipiteitä. vaikka minulla oli mukamas oikeus omaan elämään, kyseisenlainen ihminen sanoo vaikka maailman tappiin asti "et laita hiuksiasi tuon värisiksi" "mä en pidä siitä sun kaveritasi" jne. eikä lopeta ikinä.
kuinka joku voi luulla, että hänen pienissä aivoissaan muodostuneet ennakkoluuloiset käsitykset ovat niin tärkeitä, että niitä ei ymmärretä kerrasta vaan niitä täytyy toitottaa niin kauan, että maailma muuttuu niiden mukaisiksi?
minäkin olen sittemmin ollut muiden paskankaatosäkkinä, mutten ole enää. sieltä tulee ulos juuri silloin, kun se alkaa tuntua älyttömältä. otan rennosti, mutta vapauden puolesta olen valmis taistelemaan enemmänkin, joskin rennosti.
Heippa! Sain sen käsityksen, että sinulla olisi aika vahvastikin jotain sitä vastaan, että joutuisit aina olemaan "liian kiltti"? Hyvä merkki! Käytä sen antamaa energiaa toimintaan. Annat ehkä totutulla ele- tai ruumiinkielellä toisen ymmärtää, että sinut "voi jyrätä". Miten olisi jonkinlainen muutos... Asutkohan yksin? Jos et, voisitko järjestää niin? Voisit harjoitella oman pään pitämistä hiljakseen... Minulla oli autoritaarinen kasvatus, ja huomaan sen toisaalta tehneen musta tosi kovan jääräpään :) Lisäksi haistan manipuloinnin niin kaukaa että mua ei todellakaan voi pyörittää. Eli siitä on oikeastaan ollut hyötyäkin. Älä ole huolestunut ikäsi vuoksi, ei ihmisten elämänvaiheita musta pitäisikään vertailla keskenään. Olemme yksilöitä. Varmaan on jokin pieni asia minkä voisit tehdä helpostikin...
Tälläkö kertaa se työppaikkasi pomo sen tarinan pahis, vai meneekö muidenkin ihmisten kanssa huonosti? Onko se sun pomosi sitten oikeasti veemäinen, vai etkö vaan hyväksy sitä että se tekee työtään johtajana ja käskee alaisiaan tekemään töitään? Mikäs toi yksinäisyys juttu sitten noin muuten on? Oletko liian ujo tutustumaan muihin ihmisiin? Laittamaan treffi-ilmoituksia..jne?